Eeva Kilpi: Tamara

Eeva Kilpi: Tamara, WSOY 1972 toinen painos, sivumäärä 296. Päällys Raimo Raatikainen.

Tamarasta kirjoittaa alaruumistaan raajarikkonen impotentti mies, joka kuvaa Tamaran kertomia seksikokemuksia. Tamara palaa aina miehen luo naintireissuiltaan, ja kielitieteilijä mies hekumoi sanallisia kuvauksia akteista. Tamara on rohkea, ja itsenäinen nainen, mutta myös vajaa ja rikki, (eli ei olekaan lainkaan rohkea, vaan menee pakonomaisesti suhteesta toiseen). Tamara elää raajarikkomiehen kanssa symbioosissa. Tamara on terapeutti asiakkaille, mies Tamaralle. Tamaran kyvyttömyys on henkistä, kun miehellä se on fyysistä. Bloggari Omppu on tiivistänyt täällä osuvasti tämän: "Tamara on nimettömäksi jäävän invalidisoituneen impotenttimiehen märkä päiväuni." Omppu lienee feministi, oletan, että Eeva Kilpi on myös. Näen tässä jatkumon myös Anja Kaurasen kohuesikoiseen Sonja O. kävi täällä, joka julkaistiin vuonna 1981. Sonja O:n äidin nimi on Tamara, ja toiseksi tässä on paljon samaa. Sonja O:n suhteissa on minusta jotain samaa kuin Tamaran.

Terapeuttina toimiva aikuinen nainen Tamara hakeutuu siis raajarikkoisen kielitieteilijän hoteisiin, joka kuuntelee Tamaran tilityksiä seksikokemuksistaan varattuihin miehiin. Pääosin kertomukset ovat eroottisia, eli jyystöä eri maustein. Kertoja haluaisi olla luonnollisesti jyystäjä, mutta ei pysty, Tamaraakin tuntuu tympivän varattujen miehen kiima. Tamaralla on siipiensä suojassa heikkoja miehiä, yksi soittelee, toinen kirjoittelee ... Tamara: "Minä en ole sellaisen miehen kanssa jonka vaimon tunnen", siinä on Tamaran moraalin raja. Muuten Tamaraa vaivaa rajattomuus, joka venyy siis puhelinseksiinkin. Kirja ei ole akteiltaan erityisen rivo, mutta eritteitä eritellään.

Tamara  ja kielitieteilijä muuttavat kesäksi maalle, vuokraavat maatalon vierestä mökin, joka kuuluu riitaisalle perikunnalle. Tamara on löytänyt salarakkaakseen kapitalistalin jota kutsuu Kustaa Mauriksi, (mielleyhtymä Gustaf  Mauritz Armfeltiin). Mies on minun luokittelussa täysi porsas, koska on naimisissa. Tamaran kuvauksesta päätellen Kustaa Mauri on suhteellisen vaatimattomasti varusteltu, mutta muutaman jyystön jälkeen pollea kuin orhi. Kustaa Maurille on kaksi dobermannia hyvinkin tärkeitä. Kustaa Mauri öykkäröi maalla, kunnes karkeloinnit yllättäen loppuvat, niitä Tamara jää kaipaamaan.

Kirjan yksi teema on on kyvyttömyys. Maatilan nuori pari on lapseton, sekä mies ja nainen ovat käyneet tutkimuksissa vain nainen on saanut vastauksen, miehen siemenneste on kyvytön hedelmöittämään naista. Nainen on kyvytön kertomaan tätä miehelleen. Tamara on henkisesti kyvytön asettamaan rajoja. Kielitieteilijä on liikuntakyvytön, kyvytön seksiin.

Kirjassa kuvataan luonnon heräämistä kukkien ja niiden värien kautta, sekä hyönteisten ja lintujen avulla. Tamaran mielestä pääskysten pariutuminen kestää hyvin vähän aikaa.

Ratkaisuja ja juonipaljastuksia (älä lue, jos et ole lukenut kirjaa, tai aiot sen lukea)
Tamaralla on menneisyys, jota hän avaa. Mies on lähtenyt omasta aloitteestaan - hän on ollut kyvytön kohtaamaan maailmaa. Tamaralla on poika, se onko Tamara kyvytön kohtaamaan häntä, jää arvailujen varaan.  Mies on menettänyt liikuntakykynsä.

Kirjan intesiteetti laskee loppua kohti ja päättyy kaikin puolin onnellisesti. Maatilan pari on 'saanut'  lapsen, kun kuusivuotias puhumaton Paavo on muuttanut maalle ittopojaksi, varmasti hänelle hyvä paikka kasvaa, vaikka ottolapsella on varmasti aina vaikeaa. Pojalla on sokeritauti, eli oliko se syy adoptioon?

Loppuosassa kirjaa Tamara käy läpi Kustaa Maurin käytöstä, ja kirja päättyy Tamaran ja kielitieteiljän lähentymiseen, ja lopussa kiitos seisoo.

Eeva Kilven Tamara on ollut aikansa kohuromaaneja rohkeutensa ja naisnäkökulmansa vuoksi. Puoli vuosisataa on kulunut, ja nykyisen mittapuun mukaan Tamara on varsin lutuista meininkiä, mutta tärkeä esikuva kaikelle feministiselle kirjallisuudella, näin se on: kaikki saavat panna kaikkia, mutta älkää varattuja valitko.

Aitta on täynnä roskaromaaneja (s.119), minulle ei ole koskaan selvinnyt, mikä on roskaromaani.

Marjatta on blogannut tästä NÄIN

*****
Eeva Kilpi (s.1928) on suomalainen kirjailija, jonka tuotanto kattaa 32 teosta.

Eeva Kilven Muistojen aika trilogia on hyvä, osat ovat:  Talvisodan aika  Välirauha ikävöinnin aika  ja Jatkosodan aika.  Eeva Kilven runoteoksesta Animalia on bloggaus TÄÄLLÄ.