Caveat Emptor! Latinaa liikemiehille, Tapio Helen ja Kari Ketola, kuvitus Sergei Alimov, Novomedia, sivumäärä 147.
Tämä kirja esittelee antiikin Rooman ajatusmalleja, jotka vaikuttavat liike-elämässä, tai ne heijastuvat eurooppalaisuudessa. Joka luvun jälkeen on latinalaisia lauseita ja sanontoja.
Tapio Helen (1938 - 2006) valmistui Tampereen klassillisesta lyseosta ylioppilaaksi ja oli dosentti, FT Kari Ketolalla on pitkä kokemus Neuvostoliiton ja Venäjän kaupan konsultoinnissa.
Usein liikemiehille opetataan (kirjan mukaan) ulkoisen käyttäymisen muotoja, tässä on paneuduttu sanontoihin ja ajatuksiin niiden takana. Kirja on paljolti sitaattikokoelma, mutta henkii osin roomalaista ajatusmaailmaa.
Marcus Porcius Cato vanhempi uskoi toistoon. Cato oli joka puheessaan sitä mieltä, että Karthago oli hävitettävä (Ceterum censeo Carthaginem esse delendam), edelleen Cato oli sitä mieltä, jos osaa asiansa, sanatkin seuraavat.
Cicero on vielä Catoakin suurempi puhuja ja kuuluisa siitä, että paljasti Catiliinan salaliiton. Cicero liitetään sananlaskuun, "errare humanum est", eli erehtyminen on inhimillistä, Cicero minusta sanoi, että "cuiusvis hominis est errare; nullius nisi insipientis in errore perseverare" eli kuka tahansa voi erehtyä, mutta vain tyhmyri puolustelee jääräpäisesti erehdystään.
Tässä on kuitenkin hyviä ohjeita, kuten pysy tyyynenä vastoinkäymisissä, ja mielensuuruutta osoittaa menestyessä osoitettu hillitty käytös. Eli nykysuomeksi älä vinku, ruikuta äläkä mene paniikkiin. Kun olet huipulla, ole vaatimaton, äläkä ole ylimielinen äläkä anna menestyksen nousta päähäsi.
Usean yrityksen tai tuotteen nimi on lainattu latinasta. Tässä on tarkasteltu 1990-luvun alkutilannetta. Habitare tarkoittaa asua, amica on ystävätär.
Roomassa juotiin vettä mutta myös viiniä:
In aqua sanitas puolestaan tarkoittaa vedessä terveys.
In vino veritas, tarkoittaa viinissä totuus.
Vita vinum est, tarkoittaa elämä on viini.
Nunc est bibendum, nyt on juotava.
Alkon väkevä "viini" Sorbus saa nimensä yksinkertaisesti pihlajasta.
Daniel Jusleniuksen väitöskirja vuodelta 1700 oli nimeltään Aboa vetus et nova, vanha ja uusi Turku. Naantalia kutsuttin nimellä Vallis gratiae, armonlaakso varmasti luostarin vuoksi.
Tämä kirjan kun lukee, ei varmasti ole tabula rasa, eli tyhjä taulu.
Kirjassa on sanontoja, ja sanoja ja kuten tiedämme kertaus on opintojen äiti.
Repetio est mater studiorum.
Tuo kuulostaa lukemisen arvoiselta teokselta. 🌹
VastaaPoistaLatina on kuollut kieli, sanotaan. Ei ole. Se elää länsimaisessa kulttuurissa. Olemme saaneet paljon perinnöksi antiikin puhujilta ja ajattelijoilta.
Liikemaailma on ammentanut latinasta muun muassa sellaisia tuotenimiä kuin Nivea ( = lumivalkoinen ), Vitalis ( = elinvoimainen ) ja Vademecum ( = kulje kanssani ). 🙂 😀 😎
Juuri näin :)
PoistaEnnen muinoin latinaa opetettiin kouluissakin, nykyään kai lähinnä tieteissä ja sairaanhoidossa tarvittava kieli. Latina olisi ihan mielenkiintoinen kieli oppia siinä missä muinaiskreikkakin. Kirjan sisältö kuulostaa paljon kiehtovammalta kuin kansikuva, joka ei minusta ole oikein puoleensa vetävä.
VastaaPoistaItsekään en pidä kannesta, ja idea on hyvä, toteutus on minusta jäänyt hieman puolitiehen, mutta kiva kirja.
PoistaOlen hieman opetellut latinaa sairaanhoito-oppilaitoksen aikaan ja taisi olla kirjallisuustunnillakin jotakin. Erään kerran sain eräältä blogiystävältä lahjaksi tämän kirjan, eli laittoi kiertoon ja olin hyvin otettu:) Hyllyssä taitaa olla edelleenkin Pesonen-ponteva ja ainakin hyvin loppuunkaluttu Hervonen-Nienstedt/Lääketieteellinen ammattisanasto. Töissä käytin pätevämpiäkin oppaita.
VastaaPoistaSergei Alimovin kuvat ovat yleensa fantastisia, tässä ne ovat aika pelkistettyjä jopa tylsiä. Kiva esittely.
Lääketieteessä käytetään paljon latinaa ja taloustieteessä. Kuvaat hyvin kirjaa.
Poistajännän kirjan löytänyt
VastaaPoistaJännä on :)
Poista