C.S Lewis: Paholaisen Kirjeopisto

C.S Lewis: Paholaisen Kirjeopisto, alkuteos The Screwtape Letters, suomentanut Tyyni Tuulio, WSOY, sivumäärä 165.

Paholaisen Kirjeopisto -teos koostuu demonien välisestä kirjeenvaihdosta vanhempi Pora (Screwtape) kirjoittaa veljenpojalleen Malille (Wormwood), jonka pitää eristää ihminen Jumalasta. Kirjeitä on yhteensä 31.

Kirjeissä on huomioita ihmisten tavoista tai käyttäytymisestä, ja kirja on saanut muualta loistavat arviot. Itse en juurikaan ymmärrä tästä paholaisen viettelystä, enkä myöskään hengellisyyden ytimestä. Tiedän tosin, että on olemassa hyvä ja paha. Itse en ole ainakaan hyvä, enkä kokonaan pahakaan.

Kirjaan tähän joitain yksittäisiä asioita, jotka minunkin mielestäni pitävät paikkaansa tai ovat kiinnostavia:

Ihmisen on vaikea uskoa tuntemattomaan, jos tuttu on näkyvillä.

Ihmiselle pettymys tulee aina jossain vaiheessa ja pikku asiat ärsyttävät eniten.

Kirjeiden kirjoitusaikoihin käydään toista maailmansotaa, demonien mukaan sota on hauska, mutta sodan aikana ihminen tajuaa, että on kuolevainen.

Kuviteltu pelko on yleensä suurempi kuin pelko jotain todellista läsnäolevaa asiaa kohtaan. 
Pelkuruus on pahasta, koska silloin ihminen pelkää asioita ennakolta, itse tilanteessa ja sen jälkeen.

Hyve on vain hyve, mutta vasta tahtoessa siitä tulee tottumus.

Aallonpohjassa on parempi vietellä, sillä ihmisellä on silloin vähiten voimia vastarintaan.

Naurun syy on parhaimillaan silkka ilo tai hilpeä pila, mutta usein kaksimieliset tai ilkeät jutut, tai kyyninen naljailu.

Monesti paheeseen tulee kasvava himo, mutta vähenevä nautinto.

Itseinhoon kuuluu se, että  inhoaa myös toisia, synkkämielisyys ja  kyynisyys vaivaavat ja on ihminen on itseinhossa julma.

Lähimmäisen rakkaus on eri asia kuin epäitsekkyys.

Kirjeenvaihdosta selviää, että pirut eivät onnistu missiossaan.

****

Clive Staples Lewis (1898 - 1963) syntyi Belfastista, ja on kuulu Narnia-kirjoistaan. Lewis C.S Lewisin kirja Suuri avioero peristuu hänen näkyynsä taivaasta ja helvetistä.