sunnuntai 28. lokakuuta 2018

Noora Vallinkoski: Perno Mega City


Noora Vallinkoski: Perno Mega City, Lähiöromaani, Atena 2018, sivumäärä 350. Kansi Jussi Karjalainen, kannesta otettu kuva ja muut kuvat  -Jokke-

Perno Mega City on entisen turkulaisen Noora Vallinkosken (s.1981) esikoisteos. Kirjan tapahtumapaikka on  Perno, joka on lähiö Turusta, ja tämä on lähiöromaani Turun Pernosta, joka tarkoittaa, että pernolaisen päähenkilön Hannan elämää seurataan syntymästä kasiluokan loppuun. Hanna syntyy pernolaisperheen kolmanneksi lapseksi vuonna 1981. Vanhin veljistä tai velipuoli menestyy elämässään, käy lukion, intin, pääsee Tampereelle lukemaan diplomi-insinööriksi, ja menee naimisiinkin, nuoremmalla isolla veljellä tökkii, vaikka pääsee ammattikouluun sähköosastolle (minusta hyvä opiskelupaikka, ei huono). Hannan äiti pitää rajojaan lapsille, mutta kärsii henkisistä ongelmista, ja on välillä sairaalassa ("KOHTA ÄITI oli taas Kupittaalla."), Ladalla ajeleva Valmetilla työskentelevä reipas isä kärsii fyysisistä sairauksista. Kirjan päätösvaiheessa eletään likipitäen vuotta 1996.

Kuvauksen mukaan perhe asuu Tähkiönkadun taloissa, tämä kuvassa on yksi niistä. Minusta kirjassa kuvattu elämä on aivan tavallista lähiöelämää, töissä käydään, pikkusisko syntyy, perheellä on kesäpaikka Nousiaisissa, etelään lennetään, on perheystäviä, ja tavalliset ja tolkulliset isovanhemmat. Vanhempien sairastelut varjostavat arkea.

                               
Aikanaan mennään Pansion ala-asteelle kouluun.
Palveluja saadaan omasta lähiöstä, ja muut Turusta, City Market mainitaan. Turussa ei silloin ollut City Marketia kuin Kupittaalla.


Hyrköistentielle Höveli rakennettiin 1990-luvulla, missä on nykyään kauppa, ja sosiaali- ja terveysasema, sielläkin kirjassa notkutaan (kuva otettu vastavaloon kännykällä).


Sitten siirrytään yläasteelle ja meno muuttuu villimmäksi. Kirja koostuu lyhyistä luvuista, jotka eivät jatku seuraavaan lukuun. Tapahtumat ovat varsin tyypillisiä nuorten elämässä, ja nuortenkirjoissakin usein kuvattuja sattumuksia kiljua juodaan, vastakkaista sukupuolta kosketellaan, eri päihteillä pönttöä sekoitetaan..

Äidilläkin on elämää. Hannan äiti ystävineen käy läheisellä Lumikontiellä, soittamassa pianoa ja laulamassa virsiä.



Jotkut ovat työssä Jalostajalla. Jalostajan naiset käyvät kirjan mukaan kampaamossa Pernossa, mikä minusta tuntuu todella kummalliselta. Jalostajalta kampaamoon olisi yli 2 kilometriä, ja on vielä pois päin keskustasta, joka on täynnä partureita ja kampaamoja.

Hanna varttuu siis teiniksi, ja silloin keskustan Hansakorttelissa hengataan, ollaan humalassa, sammutaan, joku sekoilee päihdepäissään, bileillään ja pöljäillään, kirjassa sosiaali-ihmisistä käytetään termiä "pillunaama".

En paljasta kirjasta tämän enempää, minua kirja ei juuri koskettanut eikä ainakaan hyvässä, lukijan päälle heitettiin sirpaleita todellisuudesta oudolla asenteella.

Muualla: Ompun bloggaus, Arjan bloggaus ja Main bloggaus.

Kirjan antaman Turku-kuvan oikeellisuudesta.
Teoksen ei siis tarvitse antaa ns. oikeaa kuvaa, mutta viisi huomiota
1. Hanna kertoo synnytyssairaala Heidekenistä, mutta kertoo itse syntyneensä TYKS:ssä. Äidin synnytyshuoneessa on ollut kuvauksen mukaan monta äitiä. Minusta Heidekenissä synnytettiin yhteistilassa, TYKS:ssä synnytys tietojeni mukaan on tapahtunut ja  tapahtuu yksityishuoneessa.
2. Kirjan mukaan Wärtsilän telakka oli muuttanut Aurajokisuulta Pernoon 70-luvun puolivälissä. Vasta laivojen runkotyöt alkoivat 1975 Pernossa, mutta laivat pääosin varusteltiin Aurajoessa. Turun telakka toimi vielä pikälti 1980-luvulle asti, mukaan lukien korjaustelakka.
3. Kirjassa mainitaan Osuuspankin säästöpossu, minusta Osuuspankin säästöpossu oli Hippopankki, eli virtahepo.
4. Hanna on ollut isän kanssa Paavo Nurmi stadionilla, kyse oli Urheilupuistosta, Paavo Nurmi stadion sai nimensä vasta 13.6 1997.
5. Eräät ihmiset oli savustettu ulos TVT:n asunnoista (1980-luvulla). TVT-asunnot muodostettiin vasta vuonna 1994.
Kyse on fiktiosta, mutta minusta, jos käyttää ympäristöä, niin perusfaktat voi varmasti tarkastaa.

Olen laatinut Pansio-Pernosta  bloggauksen, se on  TÄÄLLÄ.

Köyhyyden ilmeneminen?
Tätä Perno Mega City -kirjaa jotkut ovat netissä pitäneet köyhyyden kuvauksena, mitä se minusta ei missään tapauksessa ole. Etelään lennetään, perheellä on auto, ja oma kesäpaikka ja vielä toista vuokrataan, ja kolmannessa ollaan, itse en esimerkiksi ole koskaan ollut etelässä, eikä ole ollut ensimmäistäkään kesämökkiä. Ei voida puhua köyhyydestä.

Syrjäytyminen.
THL:n ja Me-säätiö ovat tehneet tutkimuksen 1987 syntyneiden syrjäytymisestä.
Kirjan perhe ei saa toimeentulotukea, eikä varmaankaan edes asumistukea. Perheen vanhin poika, pääsee Tampereen tekniseen yliopistoon, toinen poika suorittaa sähköasentajan tutkinnon, päähenkilö on jo selvinnyt kasilta, ja perheen kuopus saa perättäisinä (?) vuosina hymypatsaan. Ei kuulosta syrjäytyneiltä.
Syrjäytymisen riskitekijöitä ovat THL:n ja Me-säätiön tutkineet (linkki)
Syrjäytymisen taustalla dynamiikka, jossa on tiettyjä riskejä, riski tarkoittaa kohonnutta todennäköisyyttä, ei minusta kausaalisuhdetta, tai tulkitsin niin useamman tekijän olemassa olo lisää syrjäytymisriskiä.
Syyt riskitasoittain (raportin mukaan riskitaso noudattaa tätä suuruusjärjestyksessä)
1. Lastensuojelun sijoitus 12-16 vuoden iässä: Ei toteudu (kirja loppuu kun päähenkilö on 14-15 v)
2. Ei toisen asteen tutkintoa 25 vuoden iässä. Kumpikaan isoveli ei ole tässä ryhmässä, päähenkilö on vasta 15.
3. Lastensuojelun sijoitus ennen 6. ikävuotta: Ei toteudu
4. Mielenterveyslääkkeet 14-18 vuoden iässä; Ei luultavasti toteudu
5. Synnytti ennen 20. ikävuotta: Ei selviä kirjasta
6. Varhaisia käytöshäiriöitä: Ei toteudu.
7. Ei yhteishaussa, tuskin toteutuu
8. Vanhempi pitkäaikaisella toimeentulotuella, ei toteudu
9. Vähintään kolme kertaa yhteishaussa: Ei selviä kirjasta
10. Rikostuomio tai viisi rikettä: Ei vielä yhtään
11. Keskiarvo alle 7 yhteishaussa: Ei selviä kirjasta
12. Isä ei tiedossa: ei toteudu
13.  Yksinhuoltajaäiti: ei toteudu
14. Vanhemmilla ei toisen asteen tutkintoa: Toteutuu?
15. Vanhemman mielenterveyshäiriö: Toteutuu kirjassa, äidillä on hoitojaksoja.
16. -Muu kuin kahden ansaitsijan talous: Ei toteudu.
17. Vanhempi kuollut: Ei toteudu
18. Vanhemmat eronneet: Ei toteudu
Vanhemmat eivät ole toimeentulotuen varassa, joten tässä pernolais perheessä riskitaso syrjäytyä on pieni. THL:n ja Me-säätiön aineistossa en näe kohtia, jossa asumismuoto, tai -paikka sinänsä olisivat syrjäytymisen riskitekijöitä.
Datamallin päätelmiä on useita, ja myös se, että perheitä pitäisi tukea jo ennen kuin lapsia on. Lisäksi todetaan, että nuoren mielenterveyshaasteisiin pitäisi panostaa jo perusasteella.

5 kommenttia:

  1. Minua tämä kirja kiinnostaa, mutta köyhyyskuvaus ehkä hieman kummastuttaa, jos köyhät perheet tosiaan omistavat kesämökin ja lentelevät kerran vuodessa koko perheen voimin Etelään. On kyllä sitten suhteellista tuo köyhyys.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Arvostamani bloggarit Omppu, Arja ja Mai pitävät kovasti kirjasta, ja Omppu nimeenomaan tyttöyden kuvauksena, Mai mielenterveysasioiden kannalta. Kupittaa on Turussa se missä oli tämä G1 eli Turussa joutua "mielisairaalaan" on sama kuin mennä Kupittaalle.
      Omaan arviooni vaikutti kirjan sirpalemaisuus, eli siinä on lyhyitä lukuja, jotka eivät jatku, ja usea käänne tulee aika vähän perusteltuna, minusta enemmän juonen siirtämisenä toisille urille, ja loppua kohden tämä ongelmaminusta pahenee.
      Suomessa kaikkein köyhimmät ja syrjäytyneimmät ovat asunnottomia. Usea vähäosainen joka asuu vuokralla todella saa ainakin asumistukea usein myös toimeentulotukea, ja elää kädestä suuhun ja pohtii hyvinkin pitkään mitä ostaa. Köyhät eivät myöskään käy esim. kampaajalla tai parturissa, mistä tässä on mainintoja, lisäksi perheellä oli muistaakseni ostrettuna sateelliittikanavia, joka tuolloin ei ollut kovinkaan halpaa.

      Poista
  2. Eikö Jokke puutu siihen miten netissä tästä on puhuttu köyhyyskirjana, sillä kirja esitellään kirjassa lähiöromaanina eikä köyhyyden kuvaajana.
    Minulle kirja on mielenterveyden kuvaaja ja sen vaikuttaminen perheessä, sillä olen kiinnostunut mielenterveysasioista.

    Tuohon Jokken kirjoittamaan syrjäytymislistaan voisin korjata, että Hannan äidistä tuli yksinhuoltaja, sillä poikien isä oli vankilassa, tuli ero ja äiti tapasi Hannan isän. Hannan isä joutui yksin huolehtimaan perheen taloudesta aina, kun äiti oli pitempiä jaksoja hoidossa esim. vuoden ajan. Perhettä ja lasten oloja kävivät tarkistamassa joko lastensuojelun tai sosiaalihuollon henkilöt. Hannan vanhemmat käyttivät runsaasti alkoholia.

    Minusta kirja on todella hyvä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos, ja mukavaa että pidit kirjasta, niin myös moni muukin.

      Tämän nimessä on jo Lähiöromaani, ja minusta Pansio-Pernon tienoot, ja historiakin tuli hyvin ilmi. Oma äitini ja isovanhempani ovat asuneet Pansiossa.

      Suurimmat syrjäytymisriskit ns. TOP10 ei toteudu. Kuten kirjoitin, niin päähenkilöllä on velipuolia, jotka molemmat pääsevät elämässä eteenpäin, suorittavat toisen asteen tutkinnon muuttavat omilleen, ja heillä on kumppani.
      Totta kai hoitojaksolla on vain toinen vanhempi paikalla. Perheellä on jonkin verran sukulaisia, jotka osallistuvat perheen arjen pyöritykseen.
      Minusta tämän äidin työkuviot oli hieman hatarasti perusteltu (oli siivooja, kunnes siistijä), mutta en sitä lähde tässä sen enempää avaamaan.

      Poista
  3. Jos tuntee alueen, kirjaa lukee tietysti toisin. Se perheen kesämökki oli kylläkin kuin puutarhavaja, ei järveä ja Kyproksella käytiin kerran. Mutta - taidan olla suurpiirteisempi lukija kuin sinä! Lisään linkin bloggaukseesi.

    VastaaPoista