Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina

Kazuo Ishiguro: Ole luonani aina, alkuteos  Never Let Me Go 2005, suomentanut Helene Bützow, Tammi keltainen pokkari 2011, sivumäärä 394.

Romaani alkaa: "Nimeni on  Kathy H., Olen kolmekymmentäyksivuotias ja olen toiminut valvojana  yli yksitoista vuotta: Se kuulostaa kieltämättä pitkältä ajalta, mutta minun halutaan jatkavan vielä kahdeksan kuukautta eli tämän vuoden loppuun".  Romaanin minäkertoja Kathy  muistelee elämäänsä, ja muistelut alkavat Hailshamin sisäoppilaitoksesta.

Romaani on jaettu kolmeen osaan, Kathyn muisteluissa tarkastellaan kolmea ihmistä Hailshamista eli Ruthia, Tommya, ja Kathya itseään, kasvattajina heillä on Lucy-neiti ja Emily-neiti. Lapset maalaavat ja kirjoittavat runoja. Piirustukset päätyvät salaperäiselle Madamelle. Näennäisesti lapset ovat onnellisia sisäoppilaitoksessa, mutta heillä ei ole vanhempia. Tunnelma on hyvin outo ja epätodellinen.

Jos et halua saada vihiä juonesta, lopeta tähän, ja lue kirja, se on hyvä!

Vasta sata sivua luettuaan lukija tajuaa, että Hailshamissa kasvatettavat ihmiset päätyvät vain elinten luovuttajiksi. On olemassa nuoruus Hailshamissa, mutta maailma, jossa ihmiset ovat kasvattajia, valvojia tai luovuttajia. Luovuttajat vaalivat terveyttään, sillä sisäelimet eivät kehity hyviksi huonoilla elintavoilla. Kirjan alussa Ruthin polku on juuri käyty loppuun ja niin käy Tommynkin. Myös valvojat eli luovuttajien tukihenkilöt kuten Kathy ajan mittaan ovat luovuttajia. Joidenkin luovutusten jälkeen ihminen kuolee. Näkymä on hyytävä, mutta Kazuo Ishiguro ei ole rakentanut dystopiaansa kovinkaan tarkasti, vaikka siihen ja Hailshamin tarkoitukseen lopussa palataan.

Romaanin nimi
Romaanin nimi tulee Judy Bridgewaterin kappaleesta Never Let Me Go, jossa lauletaan vapaasti suomennettuna: Rakas pitele minua, älä anna koskaan mennä, suutele minua, lukitse sydämeni, heitä avain pois, täytä rakkauteni ekstaasilla, sido sydämeni lämpimin syleilyin,  ja kerro, ettei kukaan voi ottaa paikkaani, rakas kerro mulle, älä koskaan, älä koskaan. älä koskaan ... (tätä toistellaan, mutta tarkoitetaan varmasti, että Älä koskaan anna minun mennä, mikä on kappaleen nimi tai kuten on suomennettu  kirjan nimi Ole luonani aina.

Kathy kuuntelee Hailshamissa Judy Bridgewaterin kasettia Songs after Dark, ja varsinkin tätä kappaletta Never Let Me Go. Valvoja näkee tämän ja pian kasetti on hävinnyt. Kasetin (ja levyn) Songs after Dark kannessa on Judy Bridgewater polttamassa imukkeella savuketta luultavasti baarissa. Hailshamissa tupakointi on kielletty. Oppilaiden pitää elää terveellisesti, jotta elinsiirrot onnistuvat, lisäksi suhde seksiin on erilainen. Seksistä ei saa saada tauteja. Ilmeisesti kloonit eivät ole lisääntymiskykyisiä? Kasetti asia nousee kahteen kertaan tämän jälkeen merkitykselliseksi, Kathy saa nuorena aikuisena ostettua äänitteen uudestaan itselle. Äänite on tehty 1950-luvulla, ja tarina on kuviteltu tapahtuvan 1990-luvulla.  Loppukohtauksessakin Ole luonani aina -asiasta jauhetaan.

Kazuo Ishiguron kieli on hyvin hienostunutta, kieli on pitkälle sofistikoitunutta, mikä nykyäänkin peittää useat rakenteelliset vinoumat. Klooni-ihmisiä käytetään elinsiirtoihin, ja Hailsham on ollut Madamen mielestä inhimillisempi tapa hoitaa asia. Ihmettelin itse koko kuviota. Ishiguron teho on myös siinä, että hän ei alleviivaa, ei selitä, eikä edes moralisoi. Madamen mukaan Haishamissa hoidetaan asia sivistyneesti? Asiasta suurin osa tai kaikki lienevät ainakin lopputuloksen kannalta eri mieltä. Valitettavaa on se, että maailma on epäoikeudenmukainen paikka. Onneksi tämäntyyppistä ihmisten terveyden vaalimista toisten kustannuksella ei ole. Noin yleisellä tasolla toisten selkänahasta usein revitään toisten hyvinvointi. On olemassa tahoja, jotka aktiivisesti kehittävät epäoikeudenmukaisia systeemejä, niitä, jotka niitä hyödyntävät ja niitä, jotka niistä kylläkin hyötyvät, ja jotka eivät halua sitä myöntää vaan ovat eloonsa tyytyväisiä. Luultavasti itse kuulun viimeksi mainittuun ryhmään. Suomessa asiat eivät todellakaan ole huonosti, ahdistaa kaikki tyhjästä valittajat, ja ne jotka hyötyvät muista, ja ovat tekopyhiä. Oman kahvikupposen ja kirjan takaa on hyvä tuomita maailman vääryydet ja esittää hyveellistä ja sivistynyttä ihmistä. On tekopyhää tuomita tekopyhät ja Jokke kuuluu tekopyhään väestönosaan.

Kazuo Ishiguron romaani Ole luonani aina on vähäeleinen ja helppolukuinen romaani, jonka rakenne ja teksti synnyttää ankeita ajatuksia ja herättää lukijan dystopian torjuntaan.

Tästä kirjasta bloggasi marraskuussa 2017 Mai,  2014 Ulla, helmikuussa 2012 Katja.
Yösoitoista Jokke bloggasi näin
*****
Kazuo Ishiguro (s. 8.11.1954) on Nagasakissa syntynyt brittiläistynyt vuoden 2017 kirjallisuuden nobelisti.