Eeva Joenpelto: Kuin kekäle kädessä

Eeva Joenpelto: Kuin kekäle kädessä , WSOY 1976, Suuri Suomalainen kirjakerho 1977, sivumäärä 319.

Eeva Joenpellon Kuin kekäle kädessä on kakkososa hänen Lohja-sarjaansa, jonka avasi Vetää kaikista ovista.

Kuin kekäle kädessä  jatkaa edellisen osan tarinaa. Kansalaissodan vastakkainasettelu on lientymässä, mutta ei poistunut ja lakonmurtajia käytetään. Eletään 1920-luvun Lohjaa, jossa kuten koko Suomessa kieltolaki on voimassa. Taloudellinen nousu alkaa. Vaikka olot ovat paremmat, kaikki Joenpellon päähenkilöt ovat pohjimmiltaan onnettomia ja vailla syvällisiä juuria elämän tarkoitukseen.

Henkilöluettelo,  sisältää juonipaljastuksia
Oskari Hänninen on kauppias ja sovinistimies, hän päivittelee vaimoaan Salmea, joka on siskonsa punaisen Gröönruuskan kuoltua alkanut vaatia oikeuksiaan, ja saanut jo tekohampaat, ja vaatii silmälaseja. Hänniselle tulee rutkasti huolia. Ensinnäkin hänen vanhapiikasiskonsa Sofi sekoaa ollessaan töissä kotitalouskoulun asuntolassa, ja höpisee uskonnollista tematiikkaa. Hän on hoitanut rullatuolissa ollutta äitiään. Ensin äiti traijataan junalla Hännisille, ja pian siellä sekoilee myös Sofi. Jopa Hännisten uskovainen piika Mari pitää Sofia hulluna.

Oskarin vaimo  Salme Hänninen on päässyt raiteilleen. Hän asettaa rajat Hänniselle, mutta kärsii anoppinsa terävästä kielestä, joka syyllistää joka lauseessa miniäänsä.

Oskarin toinen vävypojista Matti Reima jatkaa valitsemallaan tiellä. Hänellä on kuljetusliike. Laillisen toiminnan lisäksi hän kuljettaa pirtua.  Inkeri Reima joka on vanhempi Hännisen tyttäristä, on saanut pojan. Hän juopottelee yhdessä Matin ja vieraiden kanssa. Hän pitää rahan tuhlaamisesta. Matti ottaa velkaa velan päälle, kun rahaa saa lainaksi.

Anja Julin, joka on Hännisen nuorempi tytär, on kansakoululla töissä ja kasvattaa sijaislasta Sylviä. Hänen avioliittonsa armeijassa olevan  Lauri Julinin kanssa on varsin kylmä, lakanat eivät heilu, eikä puhe luista. Anja kuitenkin rukoilee lomalla olevalta Laurilta, että tämä ei jätä häntä, mutta pettää tätä pikkuserkkunsa punikki Vieno Gröönroosin kanssa. Lauri on kaksimetrinen asiallinen suojeluskuntalainen, hyvä ampumaan ja on ylioppilas sekä kansakoulunopettaja. Lauri on varsin kypsä armeijan kantahenkilökuntaan: "juoppoa päällystöä, joka niin kuin hän pian ymmärsi, oli lähes kokonaan luonnevikaista, raakaa, elämästään tolkkua saamatonta porukkaa".

Albert Julin rikas leskimies, ja kylän nokkamies ja Laurin isä, hoitaa asiallisesti tehtävänsä, mutta kärsii kyläläisten juoruista (Anjasta) ja pahansuopuudesta. Julinin vanhempi poika Juhani kuoli heimosodissa, vaimo räjäytettiin kapinassa, Lauri on huonoissa naimisissa Anjan kanssa, joka  ei saanut elävää lasta.

Vieno Gröönroos on jäänyt yksin Gröönruuskan kuoltua, hänen kotiinsa tulee susipari, ja Vienon niskoille jää raskaana oleva nainen. Vieno hoitaa naisen kylän vaivaistaloon, ja kohtaa Anjan, jonka kanssa suo pöllysi ensimmäisessä osassa. Anjasta ja Vienosta  huhutaan, vaikka alkuun ei ole huhuttavaakaan, mutta sen perästä ilmeisesti on. Vieno on asiallinen kaveri, ja osallistuu sosialidemokraattien toimintaa. Häntä ahdistelevat kommunistit, osa on tullut rajan takaa agitoimaan ja painostamaan.

Uusina henkilöinä on kauhea pariskunta Asser ja Rauha Räty, jotka  tuuraavat kansakouluopettajina. He valittavat koulusta, Sylvistä  ja Anjasta kouluhallitukselle, Anja tekee omat johtopäätöksensä ja haluaa erota opettajan toimesta, kuten Laurikin. Vienoa, joka osallistuu taas työväenyhdistyksen toimintaan, kositaan köyhäin lautakuntin ym valtuustoon. Hän onkin kokouksessa, jossa käsitellään Anjan moraalia ja koulun huonoutta.

Seurakuntaan tulee uusi kappalainen Marcus Ilmonen, jolla on suuri perhe ja pienet tulot. Hän opettaa koulussa ja pitää yksityistä rippikoulua. Hän lainaa rahaa Oskari Hänniseltä, ja Oskari maksaa hänen vekseleitään. Oskari kärkkyy maakauppoja seurakunnan kanssa. Mutta miten käy papin vaalissa? Tyttäristä on murheita.  Inkeri tilittää äidilleen poliisien "kotikäyntejä", Miten käy Matin? Anja pestautuu ankeaan lastenkotiin. Lauri rakentaa taloa, ja on puhunut asiat selviksi Anjan kanssa. Hän kummastelee kyläläisten kyräilyä. Miten käy Laurin ja Anjan avioliiton ja Anjan uuden uran? Vienoa ahdistellaan politiikassa, mutta hän on löytänyt tytön Siirin? Kestääkö onni, kun Anja tulee taas paikkakunnalle?

Yllä olevasta ilmenee, että elämä on kärsimystä ja  kaikilla menee huonosti:

Ajankuvaus on tämänkin romaanin suola?
Vuonna 1924 pidettiin olympiakisat, joissa suomalaiset menestyivät. Albin Stenroos voitti maratonin, ja Ville Ritola voitti kuusi olympiamitalia, joista neljä oli kultaista, tämä tulee kirjassa ilmi. Mutta kirjassa ei mainita, että Paavo Nurmi voitti samana päivänä sekä 1500 metrin juoksun ja 5000 metrin juoksun. Nurmi voitti Ritolan sekä 5000 metrin juoksussa että maastojuksussa, Ritola voitti 10 000 metrin ratajuoksuun, johon Nurmi ei osallistunut. Paavo Nurmi sai viisi kultamitalia kisoista.

Teoksessa on pitkiä murrepätkiä, jotka ulkopuoliselle on hankalia lukea."Ei se ol pääsny irki siit miäheskualemast ja siit, et niil enne oli tavallisen iso taloki. Se siin o. Siit talom menemisest se pistää syyn sen autokauppiaan niskoil, sen koiramiähen, sen Reiman. Jä miähes kuolemast sit kyl kans". Lainaus sivulta 138, jossa Mari puhuu Sylvin äidin toiminnan motiiveista.

Salme käyttää termiä "larppaa": "Se pappi larppaa siäl alvariinsa" s. 195

Kekäle kädessä
"Ja niist kekäleistäs se aiv vaa. Vissii se luulee, et o palki hyvää tehnyt" Salme miehelleen Oskarille Sofista. 35:s luku s,205.

Kuin kekäle kädessä, ei minusta ole kovin keskeinen asia kirjassa. Toiseksi viimeisessä luvussa asiaa avataan, ja viitataan Vanhan Testamentin Aamokseen (4:11) " Minä panin toimeen hävityksen teidän seassanne, niinkuin Jumala hävitti Sodoman ja Gomorran, ja te olitte kuin tulesta temmattu kekäle. Mutta te ette kääntyneet minun tyköni, sanoo Herra". Tätä kekäle -asiaa pohditaan. Jos tulesta otetaan kekäle se sammuu. Matti Reima leikkii tulella.

Eeva Joenpellon Lohja-sarjan Kuin kekäle kädessä on suomalainen klassikko.

Lohja-sarja avautui klassikolla Vetää kaikista ovista ja jatkuu vielä kahdella osalla Sataa suolaista vettä, sekä Eteisiin ja kynnyksille, (nimessä siis linkki bloggaukseen).

*****
Eeva Joenpelto (1921 - 2004) syntyi Sammatissa ja kuoli Lohjalla. Eeva Joenpelto oli Suomen Penin eli kirjailijoiden sananvapausjärjestön puheenjohtaja vuosina 1964-1967 ja on testamentannut kotitalonsa kirjailijakodiksi. Joenpelto sai kirjallisuuden Finlandia palkinnon vuonna 1994 teoksellaan Tohtori Müller  hieno mies.

Eeva Joenpellon Vesissä toinen silmä on blogattu näin. Tohtori Müller, on hieno mies on blogattu näin.