sunnuntai 20. maaliskuuta 2016

Harold Pinter: Betrayal (Petos)


Harold Pinter: Betrayal (suomennettu nimellä Petos) 1978,

Harold Pinterin Petos -näytelmän idea on varsin mullistava. Näytelmän aikatasot on käännetty toisin päin. Kyse on kahdesta avioliitosta ja pettämisestä. Näytelmässä on kolme henkilöä ja yhdessä kohtauksessa on lisäksi tarjoilija. Näytelmän nerokkuus on siinä, että juuri kolmiodraamoissa asia selviää myöhemmin kuin tapahtumat ovat oikeasti tapahtuneet, kyse ei ole kuitenkaan kronologisesta takaumasta, vaan tapahtumajärjestys on osittain (vuosittain) päinvastainen.

Näytelmä on mestarillinen, sillä tätä voi lukea hyvin heikolla englannintaidolla, mutta kuitenkin muutamaan yksinkertaisen sanan dialogiin on saatu sisällytettyä niin paljon, ja  hiljaisuuteen, tai siihen mitä ei sanota.

Ensimmäinen kohtaus tapahtuu keväällä 1977, jolloin Jerry ja Emma tapaavat. Dialogi on kevyttä, mutta jännitteistä. Ilmenee, että Emmalla on ollut aviomiehensä Robertin kanssa tilinteon yö, jolloin Emma sanoo puhuneensa Jerrystä ja hänestä. Jerryllä ja Emmalla on ollut suhde. Emman mukaan Robertillakin on ollut toinen.

Toinen kohtaus tapahtuu tämän jälkeen Jerryn soitettua hädissään Robertille. Robert tulee puhumaan hätääntyneen Jerryn kanssa. Jerry on poissa tolaltaan Emman tunnustuksen vuoksi. Robert toteaa että Emma tunnusti asian jo neljä vuotta sitten. Myös Robertilla on ollut  toinen nainen, sekin on hämmästyttänyt Jerryä. Myöskään Jerryn vaimo Judith ei ehkä tiedä. Pareilla on lapsia (tässä vaiheessa ei tiedetä, tietääkö Judith ...).

Jerry on hämmästynyt Robertin pettämisestä:
Jerry; But you betrayed her for years (niinkuin pettivät Jerry ja Robertin vaimo! Emma)
Robert: Oh yes
JerryAnd she never knew about it. Did she?
Robert: Didn't she?

Pause

Jerry: I didn't
Robert: No, you didn't know very much about anything, really, did you?
Jerry: No
Robert: Yes you did.
Jerry: Yes I did. I lived with her.
Robert: Yes. In the afternoons.
Jerry: Sometimes very long ones. For seven years.

Kohtaus jatkuu, ja siis Jerry ja Robert ovat olleet ja ovat kohtauksen ja Robertin mukaan parhaimpia ystäviä. Tämä on nerokasta, tulee ehkä ilmi vasta, kun on lukenut koko näytelmän. Kohtaus tapahtuu sivuilla 42-43, näytelmä on 138 sivua pitkä. Kohtaus päättyy Robertin epäilyyn, että Jerryn ja Robertin tuntemalla Caseylla on suhde Emman kanssa. Jerry on Caseyn agentti, ja Robert on hänen kirjojensa kustantaja. Jerry puhuu minusta tässä totta, hän on ollut sekä Emman että Robertin vietävissä. Tämä ilmenee myöhemmin näytelmässä. Lisäksi on myös mahdollista, että Jerryn vaimo Judith on tiennyt ja hänellä on saattanut olla suhde työpaikallaan lääkäriin. Emma sanoo myöhemmässä kohtauksessa (eli vuonna 1971) nähneensä hänet lounaalla naisen kanssa. Rivien välistä tuli toisenlainen olo. Jokatapauksessa Jerry on ollut sekä Emman että Robertin narri. Robert on myös kumma heppu.

Emman poika Ned on ehkä aviomiehen Robertin tekosia (ehkä Jerry on ollut silloin New Yorkissa, mutta missä on ollut Casey?), tai ei ainakaan Jerryn, tytär saattaa olla Jerryn. Tähän minusta liittyy puheet tyttö- ja poikavauvojen eroista sen jälkeen, kun he ovat tulleet kohdusta. Robert ei ole välttämättä edes pettänyt Emmaa, sillä näytelmä ei vahvista sanoja, voi olla Robertin rehvastelua.

Näytelmässä on yhdeksän kohtausta.

Vuonna 1975 Jerryn ja Emman suhde on lopussa. Jerryllä on ollut asunto tapaamisia varten, Emma käyttää ilmaisua for fucking, kun taas Jerryn mielestä for loving.

Vuonna 1974 ilmenee jo Emman kiinnostus Caseyyn.

Vuosi 1973  sisältää kolme kohtausta, jotka etenevät kronologisesti. Venetsiassa Emma tunnustaa Robertille suhteensa Jerryyn. Tämän jälkeen Emma jatkaa suhdetta Jerryn kanssa toisessa kohtauksessa, mutta ei kerro Jerrylle, että Robert tietää, eikä kerro, että on tunnustanut. Tässä ilmenee Judithin tietoisuus, että Jerry valehtelee menoistaan. Lisäksi käy selväksi Emman tyttären Charloten tärkeys Jerrylle ja päinvastoin.

Vuonna 1971 Emma ja Jerry puhuvat Judithin ravintolareissusta, Jerry mainitsee, että lääkäri on ollut ihastunut Judithiin (veikkaan suhdetta, vaikka Jerry ei huomaa).

Näytelmä päättyy vuoteen 1968 ja bestman juttuihin.

Harold Pinter on saanut kiteytettyä kaiken hienosti. Dialogista selviää paljon, ja loput pitää päätellä rivien välistä. Kieli on helppoa. Näytelmässä keskustellaan jonkin verran kirjallisuudesta, Yeatsista, squashin pelaamisesta ja poika- ja tyttövauvojen eroista, tai Robert ja  Jerry keskustelevat. Kaikki limittyvät teemaan.

Tätä näytelmää voisin mennä katsomaankin, mutta vain Englannissa. Tämä hienovarainen varjonyrkkeilyä muistuttava keskustelu ei ole suomalaisten leipälaji. Suomalaisten leipäläpi ei väänny tähän pidättyvyyteen ja analyyttisyyteen. Edes sanaa Indeed ei ole tarvinnut käyttää lainkaan.

Harold Pinterin näytelmä Betrayal on minusta loistava. Splendid indeed.

*****

Harold Pinter (1930 - 2008) oli brittiläinen näytelmäkirjailija, joka voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon vuonna 2005. Hän on kirjoittanut lukuisia näytelmiä, yllä oleva Petos on  merkittävä teos hänen ansiolistallaan. Hän on muokannut muiden tekstejä elokuvaksi, kuuluisin lienee Ranskalaisen luutnantin nainen, jossa siinäkin petetään ja jätetään. Hän on julkaissut myös runoja ja proosaa. Varmasti Pinter on ansainnut palkintonsa kuin toki muutkin nobelistit.

Olen lukenut hänen näytelmänsä Tea Party täällä.

8 kommenttia:

  1. Pinter on aivan loistava ja on minulle yksi kaikkein kiinnostavimmista näytelmäkirjailijoista. Hänen dialoginsa, kuten noista valitsemistasi sitaateistakin käy ilmi, on aivan timanttista.

    Naurattaa tuo, että Pinteriä ei voisi esittää suomeksi. Olen itse nähnyt sovituksen hänen näytelmästään Mountain language (suom. Michael Baran) ja se oli kyllä niin vaikuttava, että vielä parikymmentä vuotta myöhemminkin muistan siitä ihan tarkasti erityisesti yhden kohtauksen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta Pinter on taitava,

      OK, eli Pinteriä on käännetty, ja sinusta se myös kääntyy. Voi olla että olen väärässä. Pohdin vain itse muutamaa dialogia, eli ehkä se lavalla voi toimia. Pohdin näitä No I didn't ja Yes yuo did juttuja, niistä tulee suomeksi helposti teennäisiä ... Tässä näyttelijät (tai ohjaaja) joutuu tekemään tulkintoja, mitä on tapahtunut, en tosin ole teatteriohjaaja, mutta luulisin heidän pohjimmaltaan päättävän, miten asiat "ovat",

      Poista
    2. Juu, kyllä Pinteriä on käännetty. Olen nähnyt myös Ryhmäteatterin esityksen Talonmiehestä, mutta siitä en omaa yhtä vahvoja muistikuvia kun tuosta Vuoristokielestä.

      Teatterissa tilanne on kuitenkin aika eri, kun lukiessa näytelmää. En muista, että olisin kiinnittänyt huomiota käännösjuttuihin näiden kahden näkemäni kohdalla, mutta kun näistä on aikaa jo 20 vuotta, niin en uskalla sanoa enempää.

      Poista
  2. Piti samaa sanomani, ja sanonkin, kuin Omppu: että siis valitsemasi sitaatti näytti kyllä erinomaisen hyvin tuon loistokkuuden ja se on juuri noissa harvoissa sanoissa, sanomattomassa ja jopa kysymysmerkissä!

    En ole ikinä lukenyt yhtään näytelmää, muistaakseni. Olen aina kokenut sen kulloisenkin sanojan nimeämisen lukemiselle vieraannuttavana, mutta ehkä siihen lukiessaan tottuisi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta harvasanaisuus on merkitysten moninaisuutta :)

      Meillä oli kotona paljon kirjoja, mm. kaikki Shakespearen näytelmät (suomeksi), luin muutaman ehkä 14-vuotiaana, mutta en oikein päässyt jyvälle. Nykyisin olen "opetellut" ja lukenut jo tukun näytelmiä. En juurikaan käy teatterissa, mutta klassikkonäytelmät kyllä kiinnostaisivat ei mitkään Hockey Nightit tai Linnanjuhlat, eikä Tamarakaan, Turussa Neljäntienristeystä on kehuttu.

      Poista
  3. Hmm, pitää varmaan tätäkin harkita, hyllyssä odottaa kyllä yksi kirja jossa on Pinterin varhaisempaa tuotantoa, katsotaan miten se menee.

    VastaaPoista