Agatha Christie: Aikataulukon arvoitus

Agatha Christie: Aikataulukon arvoitus, Loistopokkari 2005, Sivumäärä 229 ja lukuja 35. Agatha Christie kirjoitti tämän ilmeisesti vuonna 1934, ja se ilmestyi 1936 ja tapahtuu vuonna 1935, alkuteos on nimellä The ABC murders.

Teoksen aluksi on valaiseva henkilöluettelo:
Mestarisalapoliisi Hercule Poirot ja kapteeni Arthur Hastings.
Poirot nöyryyttää Hastingsia sanomalla ensimmäisen murhan jälkeen, että "rikoksen on tehnyt keskikokoinen, punatukkainen mies, joka katsoo vasemmalla silmällään kieroon. Hän ontuu hiukan vasenta jalkaansa ja hänellä on syntymämerkki aivan oikean lapaluunsa alapuolella", tämä oli tietenkin huiputusta, ja Poirot toteaa Hastingsille että osoitat minulle koiramaista palvontaa ja vaadit minulta Sherlock Holmesin suorituksia.
Muita tarinan henkilöitä ovat ylikomisario Japp,  Alexander Bonaparte Cust, rouva Archer "liian vanha ja köyhä ollakseen murhaajan todennäköinen uhri", Elizabeth Barnard avomielinen tarjoilija, Megan Barnard edellisen sisar, Donald Fraser sulkeutunut nuorimies, sir Carmichael Clarke rikas kiinalaisen taiteen keräilijä, Franklin Clarke edellisen veli, Thora Grey omaa skandinaavista vaaleaa kauneutta ja on sir Carmichaelin sihteeri, Charlotte Clarke lääkitty lady, sekä komisario Crome

Kirjan juoni on yksinkertainen. Sarjamurhaaja, joka lähettelee ennakkoviestit Hercule Poirotille ABC-nimellä, valitsee uhrinsa aakkosjärjestyksessä, eli Archer murhataan Andoverissa, Barnard Bexhillissä, Clarke Churstonissa. Murhapaikalle on jätetty ABC-aikataulukko, jonkin näköinen junien aikataulu. Kirjasta ilmenee, että on toisenlainenkin juna-aikataulu, kirjanen on auki aina paikkakunnan kohdalta. ABC ilmoittaa, että Doncaster on seuraava, ja siellä on mainittuna päivänä isot laukkakilpailut, jossa d-alkusia ihmisiä vilisee.
Kapteeni Hastings on käymässä Englannissa ja on kertojana. Tarina alkaa Hercule Poirot'n omakehulla ja Hastingsin mollaamisella. Myös Poirotin käyttämää hiusten väriainetta ja kapteenin kaljuuntumista käsitellään. Sitten tulee ensimmäinen ABC-kirje. Koska etsitään sarjamurhaajaa, jäävät uhrin lähipiiri hieman kevyemmälle huomiolle. Scotland Yard miettii psykologista profiilia ABC:lle. Koska kyse on sarjamurhasta, lehtiotsikot ovat kirkuvia, ja ovat osa psykologista peliä. Omaiset päättävät tehdä yhteenliittymän. Christie kirjoittaa arvoituksellisesta herra Custista. Lukija epäilee, onko hän syyllinen vai lavastettu lunatikko. Jännitys tiivistyy. Poliisi tekee pidätyksen, mutta Poirot lopulta joutuu ratkaisemaan ensin murhien koodin, ymmärtämään, mitkä jäljet ovat vääriä, motiivi pitää löytää ja lopulta syyllinen. Syyllisen vihainen kommentti Poirot'n neroudesta on "Te hävytön itserakas muukalaisnarri". Murhaaja on siis mielenvikainen, eikä arvosta toisen neroutta, mutta Poirot teki vain tehtävänsä. Poirot on jo aiemmin viitannut kirjeissä olevaan muukalaisvihamielisyyteen, joka ei ole murhien motiivi vaan motiivi on paljon arkisempi asia. Poirot on myös lemmen jättiläinen, muutama pari saa toisensa ja siinä samassa Poirot selittää myös oudot unet.
***

Teoksen alussa Poirot toteaa, taisin sohaista käenpesää, johon Japp toteaa, että sekoitat toisiinsa käet ja ampiaiset. Minusta asiayhteys viittaisi käenpesään, käkihän munii toisten pesiin, eli käellä ei liene pesää, eikä sen sohiminen aiheuta mitään, ampiaispesästä sen sijaan tulee vihaisia ampiaisia. Poirot on tässäkin Jappia etevämpi. Tilanteessa luultiin, että ensimmäistä rikosta ei tapahtunutkaan. Poirotin kommenttia eräästä murhasta tosin ihmettelin. Teko oli julma, koska hän tuomitsi elävän miehen kuolemaan. Tällä perusteella ja juuri tämän vuoksi henkirikos on aina julma ja peruuttamaton siinä elämä päätetään.

Rikollinen tunsi vahvaa vetoa rautateihin ja hänen lempikirjansa oli Nesbitin kirja Rautatien lapset. Kirja on herttainen lastenkirja, jossa reippaat lapset auttavat yhteisöä.

Tämä oli ensimmäinen Christien dekkari, jonka olen koskaan lukenut, ostin tämän loistopokkarin kirppikseltä. Muistin, miten rikollinen oli suunnitellut tekonsa, hän ei päässyt kehuskelemaansa T:hen asti, eikä ollut tarkoituskaan, eräässä kirjeessään hän kirjoittaa T kuin Tipperary, joka on paikka Irlannissa ja kuuluisa laulusta, jota irlantilaiset sotilaat lauloivat ensimmäisessä maailmansodassa.

Yle näytti tv-sarjaversion kirjasta, joka on todella laatutuotantoa, kirjan henki on hyvin säilynyt tv-toteutuksessa.

Kaikkiin Agatha Christien dekkareihin löytyy linkit TÄÄLTÄ.