Thomas Mann: Nuori Joosef

Nuori Joosef on saksalaisen Thomas Mannin (1875-1955) kirjailijan myöhäistuotantoa. Mann voitti Nobelin kirjallisuuden palkinnon 1929, ja Joosef ja hänen veljensä -sarjaa hän kirjoitti tämän jälkeen. Mannin pääteoksiin  kuuluvat esikoisromaani Buddenbrooks (1901) ja Taikavuori (1924).

Thomas Mannin Joosef ja hänen veljensä -sarjan toisella romaanilla Nuori Joosef on mittaa 262 sivua. Teoksessa on seitsemän osaa, jotka on jaettu otsikoilla pienempiin kokonaisuuksiin. Teoksen ostin kirppikseltä samaan aikaan kuin Quo Vadis –teoksen.

Teoksen Joosefin tarina kerrotaan myös Vanhan Testamentin ensimmäisessä Mooseksen kirjassa, jossa Joosefin kateelliset veljet heittävät Joosefin kaivoon ja myyvät orjaksi. Joosef nousee merkittävään asemaan Egyptissä. Faraolle hän tekee suhdanteita käsittelevän unen selityksen, seitsemää lihavaa vuotta seuraa aina seitsemän laihaa vuotta. Kuten Joosefin unet olivat ennustaneet, hän on oleva veljeksistä suurin, sillä nälissään veljet tulevat Egyptiin, missä Joosef ”paljastaa” itsensä.

Pohdin, miksi Mann on kirjoittanut Joosef -sarjan. Wikipedian mukaan, Mannin vaimo olisi ollut juutalainen. Thomas Mann oli poistunut Saksasta Sveitsiin natsien valtaantullessa ja muutti sieltä Yhdysvaltoihin.


Seuraava postaus on tulkintaani Mannin teoksesta, eikä ole teologista pohdintaa. En ole lukenut teologiaa, enkä tutkinut muuta kuin lukemalla Mooseksen ensimmäistä kirjaa.

Mannin Joosefin tarina on kiinnostava ja selittää israelilaisten Egyptiin muuton. Tarinassa on myös tärkeitä teemoja, sillä siinä käsitellään veljeskateutta, Jaakobin liiallista isänrakkautta ja esikoisen asemaa. Jaakobilla, Joosefin isällä oli VT:n mukaan seuraavat lapset ” Lean poikia olivat Jaakobin esikoinen Ruuben sekä Simeon, Leevi, Juuda, Isaskar ja Sebulon, Raakelin poikia olivat Joosef ja Benjamin, Raakelin orjattaren Bilhan poikia olivat Dan ja Naftali,  Lean orjattaren Silpan poikia olivat Gad ja Asser”.

Veljeskateus puhkeaa, kun Joosef on "seitsentoistavuotias", ja Ruuben oli jo miltei kolmikymmenvuotias, eli teini-ikäisistä ei ollut kyse. Jaakob harrasti paimentolaisuutta, mutta viljeli myös tämän teoksen mukaan maata. Kaunan syy kirjan mukaan oli kahtalainen: kateus ja itserakkaus. Veljet olivat kateellisia Joosefille, kaunis ja oppinut Joosef oli tämän mukaan itserakas.

Teoksessa käsitellään myös Abrahamin aikoja, ja välillä käytetään termiä Abram, myös Jaakobin elämää ja valintoja käsitellään. Isän suru pojan kohtalosta kuvataan myös hyvin. Samoin Joosefin mietteet kaivossa, ja orjaksi myynti. Teoksen alkuosaa en aivan ymmärtänyt, onko Mannilla ollut muita lähteitä käytössään kuin Raamattu, vai onko hän itse ”miettinyt” tapahtumia.

Esikoisen asemaa tarkastellaan myös ollut tärkeä tuolloin samoin kuin miehen asema, näin tulkitsen, ja palataan teoksessa Jaakobin ja Eesau kysymykseenkin.

Mannin teoksessa isä antaa arvokkaan vaatteen Joosefille, kun katsomassani Raamatun käännöksessä hän teetti värikkään puvun. Yhtä kaikki veljekset yllättävät Joosefin, mutta eivät surmaa, mutta uskottelevat isälle, että Joosef on kuollut. Tärkeää kaivoon laitossa on minusta Rubenin - esikoisen - käytös, hän teoksessa olisi päästänyt Joosefin kaivosta, ja lukemani VT:n käännöksen mukaan yritti myös pelastaa Joosefin takaisin isän luo.

En luultavasti saanut teoksesta kaikkea irti, koska en ole lukenut Mannin teossarjan avausosaa, enkä ole saanut teoreettista teologian opetusta koskien Vanhan Testamentin tulkintaa. Älkää tuomitko mahdollisia asiavirheitäni, tarina on kerrottu kokonaisuudessaan myös Raamatussa. 

Minusta Thomas Mannilta on ollut iso ja rohkea askel alkaa kirjoittaa Joosefin tarinaa 1930-luvulla Saksassa. Teossarja on wikipedian mukaan neliosainen.

Sarjaa on ollut myynnissä myös huuto.netissä.

Tämä postaus on torso sillä paljon jäi ymmärtämättä, mutta olen vakuuttunut Mannin kyvystä kirjoittaa Nobelin arvoisesti.