perjantai 6. huhtikuuta 2012

Agatha Christie Kuolema ilmoittaa lehdessä

Kansikuvassa on tärkeä kellonaika ja eräs todiste

Agatha Christie ”Kuolema ilmoittaa lehdessä
A murder is Announced 1950
Suuri suomalainen kirjakerho, 1991, on ilmestynyt myös SaPo-sarjassa.

Tämä Agatha Christien Jane Marple-dekkari sijoittuu näennäisesti rauhalliseen Chipping Cleghornin kylään, missä syödään aamuisin paahtoleipää ja luetaan lehtiä. Eräänä aamuna on ilmoitus, jossa lukee “Murhan ilmoitetaan tapahtuvan perjantaina, lokakuun 29. päivänä Pikku-Paddocksissa kello 6.30 i.p. Ystävät ottakaa kutsuna vastaan tämä ainoa tiedoksianto.”

Pikku Paddocks on paikka, jossa asuu neljä ihmistä neiti Blacklock, neiti Bunner, serkut Patrick ja Julia Simmons ja heidän ulkolainen palvelijansa Mitzi, ja puutarhatöitä tekee nuori leskirouva Heymes. Kyläläisiä saapuu ilmoituksen innoittamana ”kutsuihin”. Talon omistajatar, vaikka ei ole ilmoitusta laittanutkaan oman ilmoituksensa mukaan, ottaa vieraat vastaan. Valot sammuvat, kuuluu laukauksia, ja uhri on pikkurikollinen Rudi Scherz, aluksi epäillään itsemurhaa.

Mysteeriä selvittää poliisista Craddock, mutta lopullisesti neiti Jane Marple. Craddockin ja Marplen astuessa näyttämölle alkavat taustat selvitä, ja monia yksityiskohtia tulee päivänvaloon. Mahdollisia epäiltyjä on hieman yli tusinan verran, ikäneideistä, eversti evp:sta ja papista, näiden vaimoista, ja muutamasta äidistä ja pojasta, palvelijasta, puutarhurista ja elättiserkuista. Koska kyse on Christien dekkari, suurin osa epäillyistä ei tunnu tekevän niin rahvaanomaista asiaa kuin työtä, palvelijat ovat sitä varten. Pikku yhteisön asenteista tulee ilmi  penseä asenne muukalaisia kohtaan (Scherz ja Mitzi). Uhri oli rahvaanomaisesti töissä hotellissa, ja oli kotoisin Sveitsistä.  Myös luokkajako maaseututaajamassa on selvä, herrasväen poika ei saa lukea Worker-lehteä työläisen eli palvelijan läsnäollessa. Pahinta, mitä pula-aikana voi tapahtua, on jäädä lounaatta palvelijan suuttumuksen takia, mutta onneksi sherrypulloja riittää kaapissa.
Rikoksen motiiviksi tarjoillaan rahaa, sillä talon emäntä on varoissaan, mutta mahdollisesti saamassa isot pinot lisää, ellei kuole. ... Koska kyse on Christien dekkarista, kaikilla on jotakin salattavaa, eivätkä asiat ole, miltä ne näyttävät. Kaikkien pitää kohdata menneisyyden haamut ja ottaa vastaan totuuden kalpeat aamut. Jane Marplen kekseliäisyyden ja juonienkin avulla ratkaisu ja syyllinen löydetään, mutta muutama viaton henkilö menetti ainoansa ennen sitä. Rikoksen selvittämistä vaikeuttaa valheen määrä, syyllinen ei elä totuudessa, mutta monella muullakin on jotakin salattavaa.
Kerronta etenee jouhevasti eteenpäin, pidin dekkarin alun staattisesta asetelmasta ja jännitteistä, sekä niiden murtumisesta. Jane Marplessa on vanhan neidin terävää älyä, ja kykyä seuloa totuuden kiteet esiin näennäisen yksinkertaisesti, mutta joutuu hänkin ajatusvaskooliaan liikuttamaan ennenkuin kiteet ovat oikeassa järjestyksessä. Jane saa aikaan tunnustuksen imitoimalla (en muista muiden tehneen) ja huiputtamalla.

"Hämäys, väärät syytökset ja bluffi,  siinä monien dekkarien vakioviisaus, syyllinen tunnustaa ja loppuklaffi".

Dekkari poikkeaa esittelemästäni Christien (Poirot seikkailu) Kuolema Niilillä teoksesta, sillä rikoksen motiivin vihjeet annetaan tässä pikku hiljaa. Lukemalla teosta eteenpäin, vihjeet annetaan lukijalle, mutta myös paljon muita salaisuuksia tulee ilmi, joilla ei ole merkitystä itse päärikosten kanssa.

Hyvä dekkari!
---
Dekkarissa puhutaan Pipistä ja Emmasta, joiden henkilöllisyys selviää. Pip on ainakin Charles Dickensin hahmo, ja Emma Jane Austenin.
***
Yleltä tuli tämä jo aiemmin ja uudestaan 26.6.2016. Minusta loppuratkaisu oli hieman erilainen (miten syyllinen tunnustaa), mutta motiivi ja tekijä olivat samat.

Kaikkiin Agatha Christien dekkareihin löytyy linkit TÄÄLTÄ.

6 kommenttia:

  1. Tämä on yksi suurimpia suosikkejani Christieltä. Onhan tämä sellainen palapelidekkari, ettei juoni ole kauhean uskottava jos realistisesti ajattelee. Mutta viihdyttävä ja nokkelahan kirja on.

    Ajankuva ja henkilöhahmot ovat tässä minusta aivan mainioita, ja sen takia kirjan voi lukea uudestaankin vaikka juoni ja ratkaisu olisivatkin tiedossa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta Liisa
      Teoksessa toinen maailmansota on takana, ja osa epätietoisuudesta liittyy tähän.

      Minäkin pidin kirjasta.

      Poista
  2. Tämä onkin yksi suosikkejani Christien tuotannossa, heikoin piirre lienee se vähän hömelö ratkaisutilanteen toteutus.
    Christie on aina ollut hyvä kuvaamaan hyvin yksinkertaisin vedoin henkilöitään ja tässä sitä taitoa käytetään hyvin, laaja henkilökatras saadaan kuvattua kiitettävän uskottavasti ja tilaa jää silti juonellekin.

    Ja tuo tapa että pitkin kirjaa tiputellaan sekä niitä vihjeitä että viittauksia lukuisiin sivujuonteisiin...kirjan voi lukea toiseenkin kertaan nopeasti keskittyen siihen miten sitä juonta kurotaan auki, ja samalla vaikka pohtien tarinaa sen murhaajan näkökulmasta (tässä kirjassa murhaaja on minusta varsin kiinnostava henkilö, vaikuttimet ja moraalinen rappio tuovat hahmoon inhimillistä traagisuutta).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Totta. Minusta tilanteen rakentaminen oli taitavaa, ja kannattaisi lukea piakkoin uudestaan.

      Sivuhenkilötkin ovat kiinnostavia,ja myös "päähenkilö" on traaginen tapaus.

      Poista
  3. Itse olen lukenut vain yhden Christien, mutta tekisi mieli lukea enemmänkin! Tämä voisi olla yksi hyvä vaihtoehto :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos :)
      Kannattaa lukea sekä Poirot- ja Marple -tarinoita.

      Poista