Muumipapan urotyöt on muumikirja, josta olen pitänyt kaikkein eniten. Muumipapan urotyöt -teoksessa Muumipappa on vedossa, hän itse kertoo ja kirjoittaa tarinaa, ja osoittautuu muuta kuin puisevaksi papaksi. Toinen ääripää nähdään kirjassa Muumipappa ja meri , joka antaa Muumipapasta masentuneen kuvan, kaikki on tuttua ja turvallista. Tässä Muumipappa on nuori ja "notkea" ja esipuheessa Pappa toteaakin, että vaikka luulet, että isäsi on arvokas ja vakava henkilö, ei kuva ole oikea.
Henkilöt
Muumipapan ohella kirjassa on Nuuskamuikkusen isä Juksu, Hosuli, joka on Nipsun isä. Fredrikson on keksijä ja Hosulin isä, lisäksi tarinassa ovat Hemli, orpokodin innokas johtaja, joukko tahmatassuja, drontti Edvard, Mymmelin pieni tytär sekä Mymmeli, itsevaltias, Kummitus, ja Muumipeikon äiti sekä Sosuli, joka on Nipsun äiti
Juoni
Teos alkaa Muumipapan elokuussa kirjoittamalla Johdannolla. Ensimmäisessä luvussa kerrotaan, että tuulisena syysiltana löydettiin sanomalehtipaperista tehty paketti muumien löytölastenkodin portailta. Kodin johtaja on Hemuli (piirretyssä Vilijonkka). Häntään laitettiin leima (piirretyssä muistaakseni numero 13). Muumipappa ei kauaa lahoa vaan lähtee lipettiin, ja yön kauhujen jälkeen rakentaa asumuksen. Hän asustelee talossa ja tuntee olonsa tylsäksi. Hän tutkii ympäristöä ja kohtaa Fredriksonin ja Hosulin. Fredrikson tekee laivaa, ja laivan hytiksi otetaan Muumipapan rakentama talo. Mrenhuiske kastetaan, laivan nimi piti olla Merenkuiske, mutta Hosuli ei ole kovin hyvä tavaamaan. Hosuli kerää pikkutavaraa nappeja, hammasrattaita ja roinaa. Hänellä on Maxwell House kahvikuppi, jonka kuten paljon maata maalaa punaiseksi. Hosulikin jää vaalean punertavaksi.
Drontti Edvardin avustuksella päästään matkalle, hänet housutellaan kylpemään joessa ja nostamaan vettä. Juksu lähtee myös matkaan. Hän on laiska ja inhoaa erityisesti kieltoja ja poliisia. Eräässä synkässä lahdessa Muumipappa pelastaa jonkun Mörön kynsistä. Joku on orpokodin johtaja, joka kieltää tupakoinnin, vaihtaa kahvin puuroksi ja ohjelmoi päivät. Tahmatassulauma tulee laivalle ja vie mennessään huutavan Hemulin. Yksi pieni Tahmatassu jää laivaan ja nakertaa kiinnitysköyden poikki ja laiva ajautuu valtamerelle, josta heidät pelastaa purjeeksi muuttuva pilvi. Pilvellä lepytetään drontti Edvard, jonka jalat ovat kipeät joen kivistä.
Matka jatkuu Itsevaltiaan satavuotisjuhliin. Itsevaltias pitää yllätyksistä, ja tulijat pelästyvät mekaanista hämähäkkiä, kastuvat ja pelästyvät sonnia. Perillä saa lahjoja löytämistää munista. Muumipappa voittaa merenvahasta ja korallista tehty raitiovaumu, joka on kuvattu myös teoksessa Taikatalvi. Keksijä Fredrikson pestataan Itsevaltiaalle töihin. Perustetaan siirtokunta sydämenmuotoiselle saarelle. Juksu haluaa laittomien siirtokunnan. Vilustunut kummitus tulee kalistelemaan kahleita ja aivastelemaan. Fredrikson saa valmiiksi amfibin, joka lentää ja sukeltaa. Syvyyksien Merikoirasta on haittaa kunnes drontti Edvard talloo sen litteäksi. Muumipappa kertoo tarinaa Muumitalossa, ja myös Pikkumyyn syntymä kerrotaan. Pikku Myyn äidillä on paljon lapsia, mutta jostain syystä Pikku Myy lopetti kasvamisen. Amfibimatkan aikana Hosuli ja Sosuli menevät pikaisesti naimisiin ja saavat häälahjoja ja kirjeen Hemulin tädiltä, jolla on kädet täynnä Tahmatassujen paimentamisessa, lopussa edessä on suurin urotyö eli Muumipeikon isä pelastaa Muumipeikon äidin. Jälkinäytös on huikein, Juksu, Fredrikson, Hosuli, Sosuli ja Pikku Myyn äiti ovat oven takana ja loppujuhlat voivat alkaa, kun Fredrikson lupaa lennättää kaikkia Merenhuiskeella.
Arviointia
Kirja oli minusta hyvä ja viihdyttävä, varmasti lastenkirja, mutta myös kirja lapsenmielensä säilyttäneille aikuisille. Janssonin kirjoista nostan sen aika korkealle. Kirjassa on seikkailu-ulottovuuden lisäksi ystävyys-teema ja Janssonin viisauksia, joista nostan vain yhden. Juksi toteaa, että kuuluisuus on ikävää, hän vertaa sitä karusellissä olemiseen, ensin se voi olla hauskaa, sitten siihen tottuu, ja sitten tulee huono olo. Tämän kirjan lukemisesta sen tulee hyvä olo.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti