Timo Parvela: Tuliterä : Sammon vartijat 1, 3 Louhi



Tuliterä Tuliterän kannessa

Älä lue arvostelua ennakkoon, koska -voi sisältää juonipaljastuksia-

Alkuasetelma:
Kun Väinämöinen ja Louhi taistelivat Kalevalassa Sammosta, taistelu päättyi Sammon hajoamiseen. Pirstaleet levisivät ympäri maailmaa, kaksi suurinta palasta Väinämöinen kätki, jotta ne levittäisivät vaurautta koko maailmaan, pörriäiset haluaisivat kaiken hyvän itselleen … Tämä on alkusoitto monen osan saagalle, kuten oli Suden veli kirjakin.

Kirjan päähenkilöitä
Ilmari (viidesluokkalainen), ja hänen siskonsa Anni (kuudesluokkalainen), Ilmarin isä oli kadonnut, kuten Ilmarin kaverinkin Ahdin isä. Loviatar, joka on Saanan "äiti", Tuonelan joutsenet ja Ahti, joka on siis Ilmarin kaveri, jonka isä on myös kadonnut. Anni on Ahdin sisko, Vanha tarinan kertoja, hiisejä, Aino ja veli Jokkeri joka onnella ja varastamalla sai Tuliterän haltuunsa. Jokkeri osoittautuu jokeriksi, joka onkin hyvisten puolella....

Juoni (voi sisältää lisää paljastuksia):
On Sammon suojelijat ja niiden haluajat. Sekaisin on nykyaikaa ja vanhaa saagaa (siis Kalevalaa). Saaga (ei Saana) herää henkiin ja jatkuu vielä jatko-osin, joita en ole ainakaan vielä lukenut.

Nimi Tuliterä tulee ... Jokkerin hallussa olevasta jännästä tavarasta, jossa "tuliterä".
Teoksen nimi paljastaa missä mennään. Sammonvartijat, eli on olemassa siis hajonnut Sampo mitä pitää varjella, myös muita maagisia tavaroita on, ja osa näiden tavaroiden paljastumisesta maagisiksi ovat käännekohtia. Kanteleella on ytyvaikutus. Pahat keräävät hajonneen Sammon osia. Tämä ei paljasta juonen yksityiskohdista ja loppuratkaisuista mitään... Hyvikset ja pahikset kamppailevat, sitten on kanteletouhua.

Tarina ei ole minusta kovinkaan uskottava, Loviatar, hiisit, kaiken näköiset muut pörriäiset, mutta pitääkö kaiken olla, kannattaa kuitenkin lukea, koska on kirja aika vauhdikas ja yhdistää nykyaikaa ja Kalevalan saagaa. Minusta on hienoa, että Kalevalan myyttiä käytetään fantasiaan.

Tuliterä on palkittu vuonna 2007 "nuorisokirjasarjassa" Topelius-palkinnolla, Parvelalle palkinto painoksestaan, kiitosta kirjoitetusta kertomuksestaan.

Kakkososan nimi on Tiera, missä sammonpuolustajat suuntaavat kohti pohjoista. Hiidet tulevat vastaan ja on luvassa kovat karkelot. Tiera on erään henkilön nimi. Rehtori uupuu matkalla, tai uuvutetaan. Sammon palaseksi paljastuu maaginen kannel, joka alun alkaen oli puheena.

Louhi on kolmososan joka on samalla päättöosa, ja kirjassa on lyhyt juonikuvaus sekä ykkösestä ja kakkosesta, joten, jos haluat päästä helpolla kiinni juoneen, käy lukemassa kolmososan alkusivut, tai samalla kaikki kolme kirjaa. Teoksessa Louhi todetaan taistelun jäljet, kerätään kamppeet ja yritetään pelastaa maailma. Miten lopulta käy selviää sivulla 322, sivuilla 323-325 Anni joikhaa kolmipolvista trokeeta Kalevalan mitalla ja tiivistää seikkailua.  Minusta Parvelalta hyvä kulttuuriteko. Kiitos tästä, jos kiinnostus Kalevalaa kohtaan kasvaa, mainiota.

Parvela on tietoisesti ottanut mallia tarinassaan Taru Sormusten Herrasta -trilogiasta, ja viittaa siihen sivun 56 kysymys "Mitähän Aragorn olisi tuuminut, jos Galadriel olisi lyönyt hänelle poronkoiven matkaevääksi". Tolkienin Galadriel antoi lembasia, haltialeipää, mutta antoi Frodolle myös toivon valon.

Suomalaisina tiedämme, että Kalevala oli ensin, Tolkien otti vaikutteita myös Kalevalasta. Parvela on ottanut vaikutteita Taru Sormusten herrasta trilogiasta, tämäkin on trilogia, on epämääräinen saattue, etsitään Louhen, Pohjolan emännän paikkaa (Sauron), on hiisiä (örkit), Loviatar (Saruman), Tieran kylä on "syöttinä" (Gondor), kun saattue etsii Pohjolan emännän paikkaa on Tiera (Faramir). Sammon kappaleet ovat kuin sormukset ja kannel ehkä tärkein, näkykivet ... erojakin on ja paljon,

Vaikutteita on myös Potterin loppuosista, esim.on olemassa taikamaailma ja todellinen maailma, todellisen maailman valtiot ihmettelevät ilmastonmuutosta, ja alkuun on normaali maailma, mutta on olemassa kaksi maailmaa "taika" ja tavallinen, myös Sammon vartijat seikkailevat myös oikeassa maailmassa, ajavat autoa ... Pohjolan emäntä mönkii maan alla, mutta yrittää saada valtaansa molemmat  maailmat...

Loppuun asti päästään porukalla sisarukset Ahti ja Anni sekä Aino ja Jokkeri, Ilmari sekä Saana, josta paljastuu yllättävimmät piirteet. Toinen on Tuliterällä tuhoa aikaansaava Tellervoutuva Jokkeri, tehokas kaveri.

Suuryhtiöt kuvataan pahoiksi, luonnonsuojelijat pyyteettömän hyviksi, minusta liian pelkistetty asetelma. Samoin nykyaikojen teennäiset elementit tuntuvat väkisin keksityiltä, esimerkiksi Vatikaanivaltion ja Islannin johdolla valtioiden rupeaminen suuryhtiön osastoiksi!?!

Olen lukenut Narnian tarinat, johon myös viitataan, Taru Sormusten Herrasta, trilogian, kaikki Potterit ja Kalevalan, joten en ihan hirveän haltioitunut ollut, toisaalta en ole oikeassa ikähaarukassakaan, aikuinen tuumii tarinasta eri lailla kuin lapsonen, tarinat on kuitenkin ammennettu samojen satujen sammiosta.

--
Timo Parvela: Hilma ja täydellinen lemmikki, kuvitus Kristiina Louhi

Hilma on menossa kouluun ja hän jakaa huoneensa pikkuveljen kanssa. Hilma haluaisi jotain omaa, kun kaikki on jaettu ja yhteistä   .. sitten pohditaan mitä se voisi olla   ... teoksessa on 59 sivua ja siinä leikitään Nalle Puhin jälkileikkiä, missä ovat sekä Tärppä että Särppä. Aivan mainio kirja, jota voisin lukea, jos olisi kenelle lukea. Laadukas kirja on ollut Läsrörelsenin ja Mäkkärin 2010 kampanja kirjana, mutta on WSOY:n kirja, eli saanee ostaakin.

Hyvä Timo Parvela ja Kristiina Louhi :)