lauantai 26. marraskuuta 2022

Charles M. Schulz: Tenavat, Parhaat sarjat, 1970-1979

 


Charles M. Schulz: Tenavat, Parhaat sarjat, 1970-1979, Like 2021, sivumäärä 192.


Charles M. Schulzin Tenavat, parhaat sarjat on päässyt jo 1970-luvulle (bloggaukset 1950-luvusta ja 1960-luvusta), suomalainen kustantaja on vaihtunut Otavasta Likeen.

Teos alkaa artikkelilla Tenavista ja Charles M. Schulzista, joka syntyi 100 vuotta sitten 26.11.1922. Charlesin isällä oli oma parturiliike. Isä oli hyvin ahkera ja niin oli myös poika, hän piirsi Tenavia elämänsä loppuun asti. Charles M. Schulz kuoli  13.2.2000. Charles M. Schulz kutsuttiin ikäluokkansa mukana armeijaan toisen maailmansodan aikana, ja Charles oli sodan lopulla 1945 keväällä Euroopassa, mutta ei sotinut. Tenavissa muistellaan usein Veteraanipäivää, joka on USA:ssa 11.11

Tenavia alettiin siis julkaista lokakuusta 1950 alkaen. Tässä osassa on 1970-luvun vuosilta sarjaa. Sarjan piirrosasu ja hahmot ovat vakiintuneet, myös tietyt tapahtumat toistuvat, vuosittain Tellu vetää jalkapallon Jaska Jokusen edestä. Tähän liittyen Charles M. Schulz täsmentää, että Jaska Jokunen ei ole häviäjä, koska hän ei luovuta. Eikä luovuta muutkaan. Tellu roikkuu edelleen Amedeuksen pianolla, ja Amadeus soittaa Beethovenia, jota beethovenia Kutri luulee juomaksi. Amadeus ei välitä Tellusta vaan pianon soitosta. Tellu pihistää Amadeuksen pianon, mutta tämä hankkii uuden. Charles M. Schulz rakasti klassista musiikkia.

Sarjassa on muutamia muutoksia. Ressun ystävä, lintu saa 1970 nimekseen Woodstock, suomeksi Kaustinen. Ressulla ja Kaustisella on alkuun erimielisyyksiä, mutta vuosien kuluessa särmät hioutuvat.

Kesäleirikuvaukset alkavat. Piparminttu-Pipsa ja Maisa tulevat sarjaan. Piparminttu-Pipsa on ihastunut Jaskaan, joka taas on pohjattoman rakastunut pieneen punatukkaiseen tyttöön. Pipsa on haka kaikessa urheilussa, etenkin baseballissa, mutta hän haluaisi olla "nätti" ("en ole yhtään nätti"). Pipsa asuu isänsä kanssa, ja äiti on kuollut. Maisalla on silmäläsit, ja hän on älykkö, mutta samalla hieman naiivi.  Maisakin on ihastunut Jaska Jokuseen. (Tämä on minun tulkintani, tuntuu että tenavien tunteet eivät kohtaa vastakaikua).

Ressuun, Jaska Jokusen bohemiin Beagle-koiraan, liittyy paljon muutoksia. Ressulla on eri "hahmoja": pääbeagle, Jake Jäyhä, ja Ressu käy partiossa. Ressu kirjoittaa muistelmansa, on ollut Päiväkummussa, josta koira on ostettu "lohtukoiraksi" Jaska Jokuselle. Ressu tapaa 1970-luvulla siskonsa Reginan ja Neulalassa asuvan Remppu-veljensä.  Charles M. Schulz asui Needlesissä vuosina 1929 - 1931, jossa hänen isällään oli parturiliike. Ressun lentäjäsankari-leikit jatkuvat ja Ressu aloittaa golfin ja tenniksen pelaamisen. Charles M. Schulz pelasi tennistä, golfia ja keilasi. Pipsa kaunoluistelee, pojat mailoineen yrittävät hätistää häntä kentältä pois, mutteivat onnistu. Pojat pyytävät lopulta Pipsaa keskushyökkääjäksi. Pipsa on paras Tenevista urheilussa, ja huonoin koulussa. Pipsa on äärimmäisen kiltti ja hyväntahtoinen.

Eppu on edelleenn filosofinen tyyppi, joka on isosiskonsa Tellun komennossa. Perheeseen syntyy vauva, jota sarjassa kutsutaan Toistoksi (Rerun). Eppu odottaa edelleen Suurta kurpitsaa, ja saa vuorollaan jonkun mukaansa Halloween yönä. Ressukin kokee asian noloksi.



Salli Jaskan pikkusisko on lääpällään Eppuun. Salli käy koulua ja puhuu koulurakennukselle. Sallikaan ei pidä leirielämästä, mutta yhdellä leirillä löytää ystävän Ellenin, jota rohkaisee. 

Tellu lupaa edelleen pitää amerikkalaista jalkapalloa paikallaan. Jaska Jokunen potkaisee, ja Tellu ottaa pallon pois. Jaska Jokusen oltua sairaalassa Tellu ei otakaan palloa pois, mutta Jaska Jokunen potkaisee hudin, ja jalka osuu Tellun käteen.

Ressu ottaa yhteen naapurin aggressiivisen kissan kanssa. Kissaa ei koskaan piirretä, kuten ei aikuisiakaan.



Ressun kirjallinen ura jatkuu, ja hieman vaihtelevammin, kuin synkästä ja myrskyisestä yöstä. Ilmeisesti mitään ei julkaista 1970-luvulla. Ressu muuten oppii lentämään käyttämällä korviaan roottoreinaan. 

Jaska Jokunen edelleen yrittää baseballjoukkueensa kanssa, joka aina häviää. Leijan lennätys ei luonnista, mutta Jaska Jokunen ei ole häviäjä, hän yrittää aina uudestaan. Jaska haluaisi olla suosittu, Jaska ei jostain syystä ymmärrä, että sekä Pipsa että Maisa ovat ihastuneita häneen. 

Sarjassa on monia syvällisiä teemoja: ujous, jännittäminen, vastakaiuton rakkaus, inhimilliset heikkoudet, erilaisuus, kiusaaminen, epävarmuus, ystävyys, vastuunotto, sarjassa on paljon huumoria. 1970-luvulla sarja kuvaa minusta aikuisia, vaikka tenavat ovat lapsia, (jotka ovat siis luonteeltaan jo aikuisia).

Tenavat on väkivallaton ja ajaton piirros-sarja, jota voi lukea kaikenikäiset.

***

Vaikka kirja on upea, sen nimi on tylsä, eli Helmet-kohta 8

13 kommenttia:

  1. Kiitos Jokke, ei viikonloppuun tämän hulvattomampaa hyväntuulen avausta, joka osui ja upposi!!

    Tenavia olen lukenut ja seurannut koko sen taipaleen ajan ihaillen tapaa, jolla Schoulz käsittelee selviytymishengessä vastoinkäymisiä ja epäonnistumisia luomiensa vahvojen, sympaattisten ja hellyttävien persoonallisuuksien ml. Ressu, kautta mainiolla psykologisella otteella ja lempeällä huumorilla:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. po. Schulz, unihiekkaa lienee ollut silmissä(:

      Poista
    2. Kiitos kommentista, tiivistettynä juuri näin.

      Poista
  2. Tenavia olen satunnaisesti joskus lukenut ja niissä on kyllä mahtioivalluksia, jotka kolahtavat, mutta toisaalta ne kolahdukset tulevat vastaan sattumankauppaa. Tenavat on hyvä ajaton sarjis lasten ja vähän aikuisemmastakin elämästä.

    VastaaPoista
  3. Tenavat on ihana sarja! Äitini tykkää kovasti myös. Taitaa olla yhteinen suosikkimme tuo Ressu. :)

    Tenavista on vanha piirrossarjakin, tuli ainakin joskus 2000-luvun alussa televisiosta ja myytiin vhs:inä. Sitä en tiedä, että milloin ne on alun perin sitten tehty. Viihdyttäviä kuten sarjakuvatkin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Katsoin tuota sarjaa myös. Ressu on tosiaan ollut jo lapsesta alkaen suosikkini.

      Poista
  4. nostalgiaa... suameks melkein vaan lukenu 💕

    VastaaPoista
  5. Kiva katsaus Tenaviin. Tuo lopun tiivistys teemoista on hyvä ja myös se, että sarja kuvaa aikuisia lapsen hahmoissa.
    Ja nimihän on tylsä, alkuperäinen Peanuts on hieman laajempi merkitykseltään, mutta ei sekään oikein kerro tämän sarjakuvan luonteesta.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Muistaakseni nimijuttuun liittyi kustantamon "ohjailua". Sarjan hahmot ovat sangen piintyneitä tapoihinsa, esim. Epulla on riepu ja usko Suureen kurpitsaan 😀

      Poista
  6. Nämä tuli joku vuosi sitten luettua kaikki, englanninkielisinä kokoomateoksina, ja muistelen että 60-luvun loppu ja 70-luvun alkuvuodet olivat sarjan parasta aikaa...mutta hyviä hetkiä riittää kyllä pitkin kaikkia vuosia.

    Ja joo, en muista oliko ihan alussa mutta myöhemmin kyllä niin Pipsa kuin Maisa ovat ihastuneita Jaskaan (Maisa melkeinpä enemmän), mutta Tenavissa eivät tosiaan rakkaudet saa vastakaikua...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minulla on myös englanninkielisiä kokoomateoksia, luulen että sarjan kulta-aika on ollut 1967-1982, noin laajemmalla haitarilla.
      Olen vasta aikuisena tajunnut Pipsaan liittyviä piirteitä. Pidän Pipssn hahmosta, kuten Maisastakin.

      Poista