Beatrix Potter: Petteri kaniinin satumaailma

Beatrix Potter: Petteri kaniinin satumaailma, Beatrix Potterin koko tuotanto, Otava 2015, englanniksi tämä on julkaistu 2002. Sivumäärä 400.

Beatrix Potterin Petteri kaniinin satumaailmaan on kerätty kaikki tarinat värikuvin.

Petteri Kaniini tarinassa (1902) Petteri saa äidiltään ohjeeksi, ettei herra Vänskän puutarhaan ole asiaa, sinne isäkin "jäi". Muut sisarukset poimivat metsässä karhunvatukoita, mutta Petteri porhaltaa Vänskän puutarhaan. Hankaluuksia koituu, mutta Petteri selviää hengissä kotiin, mutta väsynyttä kania äiti joutuu hoitamaan kamomillateellä.


Nokkela ja Vikkelä -tarina (1903) on kuvaus järviseudulta. Oravaveljekset Nokkela ja Vikkelä lähtevät pähkinän hakuretkelle lautoilla läheiseen saareen, jossa he sopivat Pöllön kanssa pähkinöiden keräämisestä. Nokkela kiusoittelee Pöllöä arvoituksin.

Iso Pöllö ei pidä näsäsviisastelusta, ja rouskuttaa ensin yhden myyrän ja sitten liian nokkelan oravan melkein, hännästä jää vain tynkä, ja jäävät vitsailut ja arvoitukset.


Tarina räätälistä ilmestyi vuonna 1903, se perustuu tositapahtumiin, joskaan hiiret tuskin saattoivat köyhän räätälin työtä loppuun. Tarinassa hiiret tekevät silkistä pormestarille liivit. Tarina oli Beatrixin lempitarinoita ja minusta erityisen hyvä. Hiiriltä tosin loppuu silkki, mutta räätälin kissan avustuksella silkkiä saadaan lisää ja vaate valmistuu ajallaan ja räätälille koituu lihavammat ajat.

Penna Pupu -tarina on vuodelta 1904. Penna nimi tulee suoraan Beatrixn lemmikkikanista Benjaminista. Penna Pupu on Petteri Kaniinin serkku ja he hakevat Petteri Kaniinin Vänskälle jättämät vaatteet. Serkukset joutuvat pulaan tällä kertaa kissan vuoksi. Pennan isä pelastaa pikku puput pinteestä.

Kaksi tuhmaa hiirtä (1904) on tarina nukkekodista, jonne hiiret menevät tekemään omiaan. Tarinan esipuhe liittää tämän Beatrixin kihlattuun Norman Warneen, jonka sukulaisten lapsilla oli Normanin nikkaroima nukkekoti sekä Beatrixin omiin hiiriin, joille kihlattu teki "häkit". Beatrixin perhe vastusti kihlausta, avioliitto ei toteutunut kihlatun kuoleman vuoksi, mutta kirjailijatar säilytti Normanin tekemät nukkekodin kalusteet.

Rouva Siiri Sipinen (1905) on eläväinen tarina, mutta sen päähenkilöllä ei ole esikuvaa eläinmaailmassa vaan Siiri esittää "erästä skotti pesijää". Tarinassa Siiri on siili, joka löytää pikku-Liisan nenäliinat ja pesee nämä ...

Piirakka ja peltivuoka (1905) kertoo peltivuuan kohtalosta, kun kissa tekee piirakka, johon laittaa herkkuaan hiiren lihaa (luin ensin että hirven mutta siis hiiren lihaa). Tarinassa on myös harakka, ja täytyy todeta, että Beatrix oli taitava piirtämään.

Jeremias Rimppakinttu on sammakko, joka kalastaa. Lohi vie rimppakintun, mutta onneksi saa saaliiksi lopulta vain kalossit. Jeremiaksen lounas sisältääkin vain heinäsirkkaa ja leppäkerttua.

Jossain vaiheessa Englannissa julkaistiin haitarikirjoja, en tiedä minkälaisia ne ovat, mutta kaksi haitarikirjatarinaa tässä on. Tuima tuhma kaniini on tarina, jossa tuhma pupu pöllii kiltin pupun porkkanan, mutta joutuu metsästäjän tähtäimeen. Kiltti pupu on pötkinyt pakoon. Haulikon haulit eivät vie tuhman pupun henkeä, mutta häntätupsun ja viikset.

Lorutarinat ovat myös mukavia. Omppu pompun lastenlorut sekä  Pupu persiljan lastenlorut. Kirjassa on joukko muita tarinoita, joita voin suositella, kaikille hienojen eläinkuvien ystäville, tai Beatrix Potter -faneille.

Kaikkien tarinoiden ja lorujen kuvitus on upea, ja minusta äärettömän kaunista, ja ne kantavat tarinaa.

Tarinat ovat ihastuttavia, ja ovat osittain ihastuttavien piirrosten varassa, mutta ei suinkaan kokonaan, moni tarina kantaa ilmankin.

Tarinoilla oli eri suomentajia. Riitta Björklund on suomentanut avaustarinan Petteri Kaniinin, Eeva-Liisa Manner on suomentanut kaksi Nokkelan ja Vikkelän sekä Rouva Siiri Sipisen, Hanna Tarkka peräti kymmenen, ja Raija Mattila yksitoista, kaksi lorutarinaa on suomentanut Johanna Venho.

****
Beatrix Potter (1866 - 1943) oli englantilainen lastenkirjailija ja kuvittaja, hän julkaisi Petteri Kaniinin vuonna 1902, ja sen suosion siivittämänä julkaistiin vielä  24 muuta ihastuttavaa tarinaa, tässä kirjassa oli lisäksi  neljä  ennen julkaisematonta tarinaa. Beatrix oli kotoisin varakkaasta perheestä ja nuorena (ja vanhempana) hänellä oli paljon lemmikkejä ja Beatrix tarkkaili luontoa ja piirsi paljon kuvia. Beatrix oli kihloissa, mutta mies kuoli ennen häitä, mutta Beatrix avioitui 48-vuotiaana vuonna 1913. Hän muutti järviseudulle, harrasti maanviljelyä ja luonnonsuojelua.