Jokken kirjanurkassa julkaisen subjektiivisen objektiivisia arviointeja. Pyrin porautumaan pintakerroksen alle paljastaen sen, joka kiinnostaa tai ärsyttää minua. Ostan kirjat, jotka luen ja arvioin. Yhteystieto: jokken.kirjanurkka -väliin(at)tietty- gmail.com
keskiviikko 27. joulukuuta 2017
Isaac Asimov: Tähdet kuin tomua
Isaac Asimov: Tähdet kuin tomua, alkuteos The Star Like Dust, suomentanut Matti Rosvall, Kustannus Jalava 2011, sivumäärä 232.
Biron Farrill 23-vuotias yliopisto-opiskelija joutuu Maassa ovelan murhayrityksen kohteeksi. Hän saa apua Sander Jontilta ja kuulee, että hänen isänsä Widemosin tilallinen on vangittu ja luultavasti teloitettu. Hän kuulee tämän Maassa. Biron matkustaa salanimellä Nebulan tähdistöön Rhodiaan, mutta peiterooli vuotaa, mutta valtaa pitävä Tyrannia ei halua lisää marttyyreja, joten Biron saa olla vapaana, mutta tarkkailussa.
Rhodiassa Biron käy keskusteluja Direktorin tyttären Artemisian kanssa, Tyrannia haluaa naittaa tytön vanhalle miehelle, joka on saattanut jo kolme vaimoa hautaan. Artemisia ei halua olla neljäs. Rhodia on 200 vuotta sitten asutettu planeetta, jossa tasapainoillaan Tyrannian kanssa, planeettaa hallitsee hölmö, mukautuvainen ja heikko Hinrik. Tyranniaa edustaa planeetalla sotaherra Simok Aratap, joka osallistuu juonitteluun. Itse asiassa koko kirja on juonittelua, pakoa, salaliiton keskuspaikan etsimistä, lisäksi kateissa on maapallon esihistoriasta oleva vaarallinen tai arvokas asiakirja. Matka, joka on pakomatka jatkuu Bironin varastettua Aratapin aluksen. He hyppäävät hypeavaruudessa Linganen planeettaan. Siellä puhekumppaniksi seuloutuu planeetan hallitsija Autarkki, joka osoittautuu Bironin tuntemaksi Sander Jontiksi....
Kuulostaa sekavalta, ja on sekavaa, mutta Asimovin kirjaamana kaikki selviää, kuka puhuu totta, ja kuka on konna, missä on kapinan tukeva keskus, ja mikä asiakirja se on. Englanninkielisessä wikipediassa, juoni on avattu TÄÄLLÄ. Suomalaisessa wikipediassa selviää hyvin dokumentti TÄÄLLÄ, ja osa juonesta.
Itse arvasin kapinakeskuksen sekä sen, että Biron ja Artemisia yhdistävät hynttyynsä, mutta, että dokumentti oli USA:n itsenäisyysjulistus, oli minulle suuri yllätys, ideana ilmeisesti se, että kansa voi hallita, oletan, että nykyään Yhdysvaltoja hallitsee harvat ja valitut ihmiset, ja etupäässä raharikkaat, ja suuryhtiöt, jos olen väärässä voi twiitata tunnisteella #Jokkeväärässä.
Asimovin galaksi
Olen lukenut Asimovilta paljon, ja siksi luin tämänkin. Tässä galaksi on samantyyppinen kuin Säätiö- ja robotti-sarjassa, eli ihmiset asuttavat Linnunrataa. Ihmisten alkukoti on Maa, jossa on ongelmia radioaktiivisuuden kanssa. Planeettoja muokataan asuttavaksi, ihminen sopeutuu jonkin verran poikkeaviin olosuhteisiin, mutta mitä enemmän planeetta on maan kaltainen sen parempi. Asuttuja planeettoja on ainakin yli 1000 ja asumiskelpoisia on miljoonia.
Matkustus suoritetaan hyperavaruushypyin. Kuten olen aiemminkin todennut kirjoissa on tahatonta huumoria liittyen matematiikkaan: "jonka säde olisi jäljellä olevien hyppyjen vektorien summa".
Hyperavaruuden läpi on mahdollista siis hyppiä (summavektoria pitkin :) ja alieetterin läpi on mahdollista jäljittää aluksia ja välittää viestiä. Muuten katsellaan kirjafilmejä.
Isaac Asimovin Tähdet kuin tomua sain joululahjaksi, ja on Asimov-fanien lukulistalla. Teoksena en pidä sitä Scifin mestarin parhaimmistona, mutta sisältää monta hyvää juonikulkua, joita on myöhemmin käytetty kirjoissa.
Kuin tomua tähdet ympärilläin,
elävien valojen usva ja utu -
avaruuden kaiken siinä näin
kun tuo näky silmiini avautuu
s.37 Bironin itsensä 19-vuotiaana kirjoittama runo, ei minusta niin hieno runo, mutta on runo.
****
Isaac Asimov (1920 - 1992) oli yksi nerokkaimmista ja tuotteliaimmista scifikirjailijoista
Olen blogannut Teräsluolista, Alastomasta auringosta, Säätiö-sarjasta ensin, ja vielä uudestaan. Säätiö ja maa -kirja päättää Säätiö-sarjan, ja viimeiseksi ennen kuolemaansa Asimov kirjoitti Säätiön etkot eli Säätiön alkusoitto ja Kohti Säätiötä. Aivan erilaista Asimovia edustaa teos Itse Jumalat
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Olipa mielenkiintoinen postaus, kiitos tästä. Scifikirjallisuutta en ole juuri lukenut, mutta mukava lukea kirjaesittelyjä myös scifikirjoista. Tässä onkin se blogien rikkaus, saa tietoa sellaisistakin kirjoista, jotka eivät ole itselle niin tuttuja.
VastaaPoista:)
PoistaLuin teininä aika paljon scifiä, ja on mukava lukea sitä vieläkin :)
Sama vika rahikaisella. Nuorena tuli sukellettua paljon wanhan liiton scifiin. Asimovin Säätiö-sarja on kestänyt ja tulee kestämään hyvin aikaa. Itse olen miettinyt mehtästää kirjahyllyyn seuraavaksi Asimovin ja Frank Herbertin rinnalle Arthur C. Clarken klassikoita.
PoistaLuin tuossa pari vuotta sitten Clarken Marsin aamunkoitto, pidin teoksesta. Luin myös Avaruusseikkailu 2001, ja sen jatko-osat. Alkuperäinen teos on hyvä, mutta jatko-osat ei niinkään. Lapsuuden loppua en ole lukenut.
Poista