Ernest Thompson Seton: Kaksi partiopoikaa

Ernest Thompson Seton: Kaksi partiopoikaa, Two Little Savages 1903, suomentanut I.K Inha, Gutenberg, Wsoy 1917. (Kansikuva "omatekoinen").

Ernest Thompson Setonin Kaksi partiopoikaa kertoo 12-vuotiaan Janin kasvusta eränkävijäksi. Kirjan kolme osaa minusta kuvastavat jopa partiolaisuuden vaiheita. Tarinan alussa Jan käy koulussa ja on kiinnostunut eläimistä. Janin veljistä toinen on huomion hakuinen ja toinen hyvin itsekäs. Jan tutkii ostamaansa lintukirjaa, ja tekee ja naamioi mökin "löytämälleen koskemattomalle maalle", jota kutsuu Glenjaniksi (on metsäalue). Jan ottaa ensimmäiset askeleet erämiehenä. Maankiertäjät polttavat Janin mökin ja Jan sairastuu. Sairauden jälkeen Jan tajuaa, että Glenjanissa on paljon ihmisen jälkiä, eikä se alue ollutkaan koskematon. Jan on kuitenkin oppinut jo kalastamaan, tekemään tulen ja tietää jotain luonnon yrteistä.

Teoksen toisessa osassa neljätoistavuotiaana Jan lähetetään maatilalle "kesätöihin". Jan voittaa koti-ikävän, oppii maatalon työt, ja ystävystyy perheen pojan 15-vuotiaan Sam Rafterin kanssa. Pojat rakentavat metsään wigwamin, ottavat telttatarpeet metsästä. He opettelevat tulenteon ilman tuluksia, ja veistelevät jousipyssyn nuolia ja muita tarveaineita. Mukaan tulee pienempi poika nimeltä Gui. Wigwami tuhoutuu ensimmäisessä myrskyssä. Pojat päättävät oppia intiaanielämää ja he ovat nimeltään Pikku Majava ja Suuri Tikka.

Kolmas osa kattaa kirjasta noin puolet. Samin isä herra Rafter esittää, että pojat rakentaisivat tiipiin metsän keskelle ja olisivat kaksi viikkoa leirillä. Näin taphtuu, ja pojat ottavat mukaansa jonkin verran ruokaa, kirveet, puukot ja jousipyssyn sekä nuolia. Pojat valitsevat leiripaikan tekevät asumuksen, ensimmäinen yö on hyvin pitkä. Leiriaikana kohdataan vaikeuksia, jotka voitetaan, opitaan uutta luonnosta ja sen eläimistä, intiaanien merkeistä ja elämästä. Poikia neuvoo ja opastaa Caleb-niminen mies, joka on Samin isän kanssa huonoissa väleissä. Kirjan päättyessä aikuisten miesten välit oikenevat, ja leirielämä päättyy opittujen taitojen näyttämiseen.

Kirja on ollut yksi, joka on innoittanut partiolaisia ja eränkävijöitä. Partioliike sai alkuunsa Englannista vuonna 1907. Nykymittapuun mukaan kirja on edelleenkin laadukas ja pojalle tai partiolaiselle hyvä kirja. Olen ollut itse partiolainen (aktiivinen) seitsenvuotiaaasta 21-vuotiaaksi, ja olen käynyt Janin tien läpi, alkuun toimintaa oli paljon 'kololla', retket olivat lyhyitä, yhä enemmän toiminta siirtyi leireilyyn, ja lopulta vaeltamiseen. Partio on minusta hieno harrastus, vaikka juuri nyt en kuulu mihinkään lippukuntaan.

Jonkin verran kirja sisältää tapoja, joita nykyisin pidetään huonoina. Jan polttaa jossain vaiheessa piippua intiaanien tavoin. Lisäksi Jan ja Sam kohtelevat aluksi Guita aika kovakouraisesti.

Pojat myös kalastavat ja metsästävät. Metsästämisestä Caleb kertoo pojille seuraavaa: "Metsästäminen on mainiota urheilua, eikä se voi olla pahasta, sillä minä en ole vielä eläissäni nähnyt, että se olisi miestä pilannut. Minun mielestäni näyttävät sellaiset ihmiset, jotka metsästävät, olevan inhimillisempiäkin kuin sellaiset, jotka halveksivat pyyntiä, ja jos ajatellaan julmuutta, niin tietäähän sen, että harva metsän elävä saa rauhassa sijalleen kuolla. Kaikki ne ennemmin tai myöhemmin tapetaan, ja jos ihmisellä on niiden tappamisesta hyötyä, niin luulisipa hänellä olevan siihen yhtä paljon oikeutta kuin susilla ja ilveksilläkin. Ei luoti tee kipeämpää — eikä suinkaan niinkään kipeää — kuin susien hampaat. Muuta minulla ei ole sitä vastaan muistutettavaa kuin että ei pidä tappaa julmasti — eikä koskaan lopettaa koko karjaa. Ellei milloinkaan tapa sellaista elävää olentoa, joka ei elävänä vahingoita eikä kuolleena hyödytä, eikä enempää kuin maan varat myöten antavat, niin ei erämies minun mielestäni tee vääryyttä, ja monet hauskat hän kokee, joita kannattaa perästäpäin muistella ". Metsästyksen lisäksi pojat opettelevat nylkemään eläimiä, ja käyttämään eläimen nahan. Kuulostaa meistä kaupunkilaisista varmasti ikävältä, mutta moni kaupunkilainen ja kaupunkilaisen lemmikki ovat lihansyöjiä.

****
Ernest Thompson Seton (1860 - 1946) oli amerikkalainen kirjailija, joka syntyi Englannissa, perhe muutti Kanadaan, ja sieltä Seton myöhemmin USA:han. Seton oli partioliikettä perustamassa, vaikka partion perusti englantilainen kenraalimajuri Robert Baden-Powell vuonna 1907. Seton erosi partioliikkeestä vuonna 1915, koska painotti erähenkisyyttä. Partioliikkeeseen perustettiin tytöille oma liike. Myöhemmin liikkeet ovat yhdistyneet. Olen oppinut tai ainakin säilyttänyt partiolaisuuteni takia  omatoimisuutta ja optimistisuutta, ehkä optimistisuus karisee ensin. Pitäisikö liittyä takaisin partioon?