perjantai 19. toukokuuta 2017

Jane Austen: Emma



Jane Austen: Emma, ilmestynyt 1815, suomentanut Aune Brotherus, WSOY  Bon-pokkari 2014, sivumäärä 614.

Jane Austenin Emma on romanttinen komedia, jonka  päähenkilö on Emma Woodhouse. Emma on 20-vuotias lapsellisen höpsö neito, joka asuu iäkkään isänsä kanssa ilman taloudellisia huolia. Emma tuntee olonsa yksinäiseksi, sillä hänen kiltti kotiopettajatterensa neiti Taylor on avioitunut leskimies Westonin kanssa. Emman isosisko Isabella on aviossa John Knightleyn kanssa ja heillä on lapsia. Isabellan aviomiehen veli (lanko=) George Knightley (kirjassa häntä kutsutaan vain sukunimellä) vierailee Woodhouseilla säännöllisesti. Emmalla on aikaa ja hän haluaa peukaloida Amorin asioissa avioliittoja. Kylässä on rouva Goddardin sisäoppilaitos, jossa on hehkeä 17-vuotias Harriet Smith. Emma ottaa siipiensä suojaan Harrietin, jonka äidistä tai isästä ei ole tietoa, mutta joku maksaa avokätisesti koulutukset. Kunnollinen ja kunniallinen 24-vuotias maanviljelijä Robert Martin on hyvinkin kiinnostunut Harrietista. Robert kosii Harrietia, joka on rakastunut ja suostumassa kosintaan, mutta Emma omien mielihalujensa vuoksi alkaa naittaa tätä herra Eltonille, joka on myös kylän pappi.

George Knightley on herra Martinin hyvä ystävä, ja tukee tätä, kaverukset edustavat kirjassa järjenvaloa.

Koko kirjan juoni on hyvin yksinkertainen ja samalla monimutkainen, toimettomat ihmiset sekaantuvat toisten lemmenasioihin ja henkilöitä putkahtaa tarinaan. Erilaisissa yhteyksissä urkitaan ja päätellään naima-aikeita, Emma tulkitsee tupailloissa tunteita, ja pohtii niitä myös itsekseen. Välillä mutustellaan leivonnaisia, joskus tanssitaan.

Naimakelpoiset miehet ovat aiemmin mainitut maanviljelijä Martin, herra Elton, Knightley. Emma yllyttää Harrietia Eltonin huomaan, Elton osoittaa kiinnostusta Emmaan, mutta Emma ei anna vastakaikua Eltonin lemmenlurituksille. Elton nai neiti Hawkinsin, joka on bristolilaisen kauppiaan tytär, joka avioituessaan tuo Eltonille kymppitonnin myötäjäiset.

Avioliittomarkkinoille tulee herra Westonin poika Frank Churchill, joka asuu tätinsä luona. Naimaikäisiä naisia ovat Emma, joka ei halua sitoutua, Harriet Smith, ja Jane Fairfix, rouva Batesin tyttärentytär. Rouva Bates on leski ja sairas, häntä hoivaa hänen tyttärensä neiti Bates, kunnollinen, mutta hieman "harmaa" miltei ikäneito. Jane Fairfix on jäänyt orvoksi, mutta  isän eli luutnantti Fairfixin aseveli eversti Campbell on Janen kasvattanut. Everstin oma tytär on naimisissa herra Dixonin kanssa. Janea kehutaan - on järkevä ja nätti. Emma ei voi sietää Janea, sillä hän on nätti ja näppärä, Emman päässä syntyy kummia teorioita Janen menneisyydestä. Emma luulee olevansa rakastunut Frank Churchilliin. Kuhertelua käydään eri ihmisten taloissa. Emma saa lisää vastoinkäymisiä, sillä hän ei voi sietää sosiaalisesti taitavaa rouva Eltonia, joka järjestää monia kekkereitä. Myös Eltoneita kestitään eri kartanoissa. Eri ihmisiä arvostellaan mitättömistä syistä, Frank Churchill saa kuonaryöpyn, kun käy parturissakin Lontoossa. Jane Fairfix saa rapaa, kun on kävellyt sateessa postiin, ja herra Weston siitä, että on kävellyt räntäsateessa. Frank Churhill tekee matkoja kasvattivanhempiensa tyköön, ja lähettelee kirjeitä, joita luetaan tupailloissa. Emman päässä pörräävät teoriat Jane Fairfixin ja rouva Eltonin motiiveistä ja teoista.

Kirja alkaa iskevästi ja kuvaa, miten hyvä ja selkeä kirjoittaja Austen oli
" Emma Woodhouse, handsome, clever, and rich, with a comfortable home and happy disposition, seemed to unite some of the best blessings of existence; and had lived nearly twenty-one years in the world with very little to distress or vex her"
"Emma Woodhouse oli kaunis, älykäs ja rikas; hänellä oli viihtyisä koti ja onnellinen luonne; hänessä tuntuvat yhtyvän elämän parhaat lahjat. Hän oli elänyt mltei kaksikymmentäyksi vuotta minkään häntä sanottavasti häiritsemättä tai suututtamatta".

Harvinaisen lyhyt ja tyhjentävä päähenkilön esittely, paitsi Emma on siis tyhmä kuin saapas, ei älykäs, ja siten kirjassa pitää olla paljon ironiaa. Kuinka paljon sitä on seuraavilla 614 sivulla, jotka olivat minusta sitten täysin selvän asian pyörittelyä ja pallottelua? Ympäri yhteen käydään, eli ne parit, jotka olivat alussa muodostumassa, avioituivat. Kaikki muu oli epäjärjestystä sahanpurukasassa eli Emma Woodhousen sievien (?) korvien välissä. Emma on varmasti hieno ihminen, mutta lapsellinen haihattelija, toisten asioihin nuoren nokkansa pistävä mitään tietämätön ylimielinen heitukka, jonka onneksi hänellekin löytyy sentään oma kaksilahkeinen kainalo, joka näkee hänet vikoineen ja haihatteluineen, mutta ehkä avioliitossa miehen rakkaus eheyttää hänet hyväksi vaimoksi ja äidiksi mahdollisille lapsilleen.

Jane Austenin Emma on rakastettu klassikko, mutta ei yltäne Austenin muiden teosten tenhoon liian viipyilevän kerrontansa vuoksi. Alakoulun diskossakin on nykyisin aikuisempaa menoa, tämä Emma oli todella naiivi ja viaton kertomus.

****
Jane Austen (1775 - 1817) oli loistava englantilaisen aatelin humoristinen kuvaaja. Hänen muita tunnettuja teoksiaan ovat Ylpeys ja ennakkoluulo ja Järki ja tunteet. Austen kuvaa kirjoissaan romanttisia lemmenasioita, jotka johtavat avioliittoon, minkä satamaan hän ei itse koskaan purjehtinut. Austen kuoli joko Addisonin tautiin, tuberkuloosiin tahi Hodginin tautiin, tätä asiaa ei kaiketi tarkasti tiedetä.

11 kommenttia:

  1. Emma oli todellakin melkoista tunnekarusellia.

    VastaaPoista
  2. Jostakin syystä en lämpene niille alakoulun diskoille, mutta lämpenen näille hupsuille klassikkoteoksille. Pitää ajatella ajankohtaa ja millaista elämää elettiin. Nythän lapset ovat tutkimusten mukaan hyvin vähän aikaa lapsia, mutta nuoruus on jatkunut keski-ikään asti, jolloin ehkä aletaan käyttäytymään kuin aikuiset, vastuullisesti.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos kommentista, se on erinomainen, olet nimittäin tiivistänyt täydellisesti tämän ilmiön, missä lapset eivät ole lapsia, eivätkä aikuiset aikuisia.

      Poista
  3. toi taitaa olla lukematta hyllyssäni, ruokakaupasta ostin dvd-filmin halvalla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Emmaa en ole valkokankaalla nähnytkään. Austen oli äitini lempikirjailija.

      Poista
  4. Jane Austenilla huumoria, mikä ei huonoista käännöksistä aina tule esille, ne lemmenjutut vain taustaa... feministi jo aikaisin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pidän Ylpeydestä ja ennakkoluulosta eniten, ja se on tv-sarjana hauska. Nämä austenit tosiaan sisältävät paljon huumoria.

      Poista
  5. Austenin ironiassa ja tavassa kuvata (oman aikansa?) ihmistyyppejä on jotain kiehtovaa, vaikka juonen tasolla kirjat ovatkin melko yksinkertaisia ja ennalta-arvattaviakin.

    VastaaPoista
  6. Koen Jane Austenin maailman ihmeen vetovoimaiseksi. Viihdyn hänen henkilöhahmojensa parissa mitä mainioimmin 🙂 Kerronnassa on jotain ajattoman yksinkertaista, jopa lapsekasta, ja kuitenkin viisasta.

    Pride and Prejudice sekä Sense and Sensibility meillä on DVD:inä. Ollaan ajateltu katsella tänä kesänä uudelleen. Ah ihanuutta 💕 Löysin hiljattain Punaisen Ristin kirpparilta joitakin muitakin samantapaisia DVD:itä joita en ole vielä ehtinyt tarkemmin katsastaa.

    Kiitos mukavasta postauksesta 🌸

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. :)
      Olet kiteyttänyt Austenin tyylin loistavasti :)

      Poista