Paroni von Münchhausenin seikkailut

Paroni von Münchhausenin seikkailut, Maailman parhaita nuortenkirjoja, Otava 1975, suomentanut Samulis, sivumäärä 133.

Tällaisessa muodossa luin paroni von Münchhausenin seikkailut. Paronin tarinat alkavat matkalla Pietariin. Matka taittuu hevosen selässä. Paroni luovuttaa viittansa viluiselle ja joutuu paksujen hankien vuoksi hevosineen kirkontorniin, eipä hätää paroni katkoo suitset ja jatkaa matkaa tällä kertaa susi perässään. Susi raatelee hevosen ja on sen uumenissa, kun paroni piiskaa elikkoaan laukkaan. Susi jolkottaa syötyään hevosen ja matka taittuu. Ei naurattanut.

Paronin ihmeellisiä metsästysjuttuja on kyllästymispisteeseen asti, ammutaan kaikkea mikä liikkuu ja mikä ei liiku.

Paroni menee yllättäen naimisiin kolmannessa luvussa. Vaimoon ei liity mitään eriskummallista, eikä häntä esiinny lopuissa tarinoissa, sen sijaan paronin paras ystävä (?) koira Diana saa kuin saakin kiinni uupumattoman jäniksen, jolla on vatsassa ja selässä jalat ja kääntyilee väsymyksen iskiessä, selälleen - mahalleen ....

Paroni taistelee Venäjän sodassa Turkkia vastaan. Kaverin hevonen menee kahtia, mutta hän liittää palat toisiinsa.

Neljännen luvun lopussa tapahtuu se kuuluisin seikkailu:
"Minä vaivuin ratsuineni päivineeni kaulaa myöten suohon, mutta silloin tartuin kaikin voimin toisella kädelläni omaan palmikkoni, puristin jalkani lujasti hevoseen kiinni ja niin vedin meidät kummatkin jälleen kuivalle maalle".  s. 44

Pavun vartta pitkin paroni pakenee kuuhun ja takaisin tulemista varten punoo kuihtuneesta kasvista köyden.

Paroni seikkailee vielä merillä mm. kalan vatsassa js lentää kannen tunnelmissa tykinkuulan selässä.

Paroni kirjoittaa siis lööperiä ja kuten valehtelijat aina, hän kokee, että jos hänen tarinoidensa todenperäisyyttä epäiltäisiin, se tuntuisi katkeralta

-Munchhausen ! Te laskettelette perättömiä.
-En ensinkään.  s. 88

Loppuosassa kirjassa ollaan Etnan sydämessä ja mennään maapallon halki.

Minulle kirja oli pakkopullaa, pienenä annoksena hauskaa, mutta kerralla luettuna liikaa.

Paroni von Münchhausen on ollut todellinen henkilö 1700-luvulla ja näitä tarinoita on ollut liikkeellä. Paroni on jäänyt elämään suosta vetonsa ansiosta.

Minusta näitä suosta vetoja on muitakin, eli tarinoita, joihin haluamme uskoa, että olisi helppo keino ulos tukalasta tilanteesta.

*****

Älä lue seuraavaa, sisältää yksipuolisia ja yksinkertaisia mielipiteitä

Suomi on velkaantunut miltei 10 miljardia vuodessa. Siksi on kummastuttanut kannat, että velkaongelmasta päästäisiin velkaantumalla vielä lisää. On taivasteltu uuden hallituksen leikkauksia, mutta useimmat niistä on joko peruttu, tai ne purevat vasta vuonna 2016 tai 2017.

Talouden suunta kääntyy hitaasti, jos nyt saadaan käännetyksi edes mitään. Mutta olemme velkaelvyttäneet miltei kymmenen vuotta kymmenellä miljardilla vuosittain, lisäksi kunnat ovat ottaneet velkaa. Kotitaloudet, yritykset ja taloyhtiötkin ovat velkaantuneet. Suomen valtiovelka on jo yli 100 miljardia euroa (eli miltei 600 miljardia markkaa).

Velka on veli otettaessa veljenpoika maksettaessa. Suomi on velkasuossa, eikä syömävelalla entistä velkaa voida maksaa pois. Tukasta itseämme vetämällä emme selviä. Tukistamalla liikaa kansalaisia (siis itseämme) ja lopettamalla järkeviä tuottavia toimintoja ja leikkaamalla koulutusta emme varmasti saa kuin deflatorisen kehityksen pahenemaan, Suomi näivettyy. Eli Münchhausen jää suohon, ei ole voimia vetää edes hiuksistaan.

Suomen velkaongelmaa ei myöskään minusta ratkaise virkamiesten lomaoikeuden lyhentäminen, sillä se ei vaikuta palkkakustannuksiin, tämä on minusta virkamiehen turhaa tukistamista. Eduskunnan loma-aika voisi olla, kuten tiettävästi Metalliliiton Riku Aalto ehdotti, myös 30 päivää. Uusilla kansanedustajilla kuten uusilla työntekijöillä, alempi. Se on sitä edestä johtamista omalla esimerkillä, joskin ymmärrän, että kansanedustajatkin ovat pätkätyöläisiä. Oikeasti laitetaan pohdintaa peliin. Moni akateeminen mies ja nainen elää elämäänsä ja elättää perhettään pätkätöillä. Se on yhtä stressaavaa kuin paroni Münchhausenin seikkailut, mutta siitä on huumori vielä kauempana kuin tästä "hauskasta kirjasta". Münchhausen kuitenkin henkilönä ei koskaan luovu toivostaan, ja hän selviytyy kiperistä paikoista. Sitä Suomessakin tarvitaan, optimismia, yrittämistä, eikä enää valittamasta.

Edit 29.11.2015: Kommenteihin viitaten, nyt puhutaan Eduskunnan kyselytunnin valtiovarainministerin Hallintarekisteri-sanomisista, onko annettu väärää tietoa ja miksi on annettu, Kyseinen kyselytunti 26.11.15 löytyy Areenasta täältä ja kysymys on noin 39 minuutin jälkeen, 10%:a luku on 41:50 kohdalla ja sen jälkeen. Itse sanomiseen en ota kantaa, mutta itse hanketta vastustan.