Tove Jansson: Vaarallinen matka, alkuteos Den farliga resan 1977, suomentaja Panu Pekkanen.
Tove Janssonin Vaarallinen matka on upeasti runomuotoinen maalauksin kuvitettu kertomus Sannan ja hänen kissansa seikkailuista. Sanna manaa laiskaa kissaa, ikuista tylsyyttä, ja uhoaa nauravansa vaaraa.
Sitten Sanna hukkaa ruohikkoon lasinsa, ja näkee uusien silmälasiensa läpi kissansa eri tavoin. Sanna ja hänen laiska kissansa joutuvat vaaralliseen seikkailuun, ensin mangrovesuolle.
Mangrovesuon jälkeen Sanna tapaa Hemulin, Surkun, Tiuhdin ja Viuhdin, ja kertoo näköhavainnoistaan, maailman muutos ei johdu silmälasista, koska Hemuli kertoo, että mikään ei täsmää entiseen.
Fåglar flyger upp och ner
och blåbären är gula
fånigheter var jag ser
de är rent ohemulen.
Tiuhti ja Viuhti yhtyvät kuoroon, ja hattivatit ryntäilevät pois tulivuorenpurkauksen tieltä, jota pakenee myös Nipsu.
Tulivuorenpurkauksen jälkeen tulee lumimyrsky, jonka jälkeen joukkio saa sipulikeittoa Nuuskamuikkuselta (ja vatsa menee sekaisin Nipsulta, koska sipulit ovat raakoja).
Lopulta joukko pääsee perille Muumilaaksoon Tuutikin kuumailmapallolla.
Muumilaaksossa kaikki on hyvin, siellä juhlitaan ja sitten Sanna ja Kissa lähtevät kotiinsa.
Tarina on runomuodossa, teksti rimmaa, päähenkilön nimi on ruotsiksi Susanna. Tässä Surku tulee Sannan "syliin" lämmittelemään. Surkun nimi on ruotsiksi Ynk von Jämmerlund.
Han kom i Susannas famn
så värmde de varandra
Ynk var hundens första namn
von Jämmerlund det andra
Vaarallinen matka on huikea seikkailu, jonka teho on Tove Janssonin upeissa jopa surrealistissa kuvissa ja runomuotoisessa kerronnassa.
Osallistun tällä Luetaanko tämä? -blogin Kian haasteeseen Suojellaan Itämerta lukemalla Muumikirjoja. Kuva on Myllärin Muumimamman kaurapuuro -paketista, josta menee 2 senttiä paketilta #meidänmeri -kampanjaan.
Drontti-hahmokin pulikoi Kailon rannassa Muumimaailmassa Itämeressä, jonka toivoisin olevan sinilevätön.
Muumit ja Itämeri on minulle ovat henkilökohtaisesti tärkeitä ja lahjoitan mielelläni rahaa tähän.
