Rikosoikeus, oikeuden perusteokset, Alma Talent viides uudistettu painos 2022. Sivumäärä 1890.
Rikosoikeus, oikeuden perusteokset on edennyt viidenteen uudistettuun painokseen ja kirjoittajat ovat Tapio Lappi-Seppälä, Kaarlo Hakamies, Sakari Melander, Kimmo Nuotio, Timo Ojala ja Ilkka Rautio. Kirjan kirjoittajat ovat useimmat oikeustieteen tohtoreita, varatuomareita, rikosoikeuden professoreja, tai toimivat hovioikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa. Ensimmäisessä painoksessa 1999 kirjoittajina olivat edellisistä Lappi-Seppälä, Nuotio ja Rautio ja sen lisäksi Olavi Heinonen, Pekka Koskinen, Martti Majanen ja Ari-Matti Nuutila. Tämä opus on massiivinen paketti: 1890 sivua, painaa 3,2 kg ja maksaa 250 eurosta 300 euroon. Varasin tämän kirjastosta, ja luin sen kiinnostavilta osin kokonaan.
Oikeuden perusteita on sarjassa ilmestynyt rikosoikeuden lisäksi, Hallinto-oikeus, Insolvenssioikeus, Perusoikeudet, Prosessioikeus, Työoikeus, Varallisuusoikeus, Ympäristöoikeus ja Yritysoikeus.
Rikosoikeuden kokonaisuudistus alkoi vuonna 1980, "näennäisesti" rikoslakimme on vuodelta 1889, mutta sitä uudistetaan jatkuvasti ja pykäliä tulee lisää. Sen sijaan alusta lähtien rikoslaki on jaettu yleiseen osaan, jossa käsitellään rikoslain soveltamista, seuraamuksia, rikosvastuuta, erityisessä osassa on eri "rikostyypit".
Rikosoikeus, oikeuden perusteokset -teoksessa on systemaattinen ote, ja pääosin mennään rikoslakien lukujen mukaan, rikoslaissa on 51 lukua, luvussa 51 on arvopaperimarkkinarikokset, sitä aletaan käsitellä sivulla 1748.
Itse en ole juristi, enkä ole ollut edes tuomioistuimessa töissä. Sen sijaan olen töissäni tarvinnut paljon eri lakeja, niiden soveltamista, mutten erityisesti rikoslakia, joten lainasin tämän. Olen lukenut aiheesta toki suppeampia teoksia.
Maallikoiden keskuudessa vaaditaan kovempia rangaistuksia ja "kuria". Kuitenkin rikokseen syyllistyy vain, jos on teko on säädetty rangaistavaksi sen tekohetkellä. Teon pitää täyttää rikoksen tunnusmerkistö. Rikoksessa pitää olla tahallisuutta tai tuottamusta, mutta ei aina aktiivisuutta, rikoslaissa myös passiivisuus voi johtaa rikosoikeudelliseen vastuuseen, vaikkapa laiminlyömällä pelastusvelvollisuuden. Lisäksi rikoslaissa on määritelty syyntakeettomuus, joka voi tulla kyseeseen, jos tekijä on mielisairas tekohetkellä.
Teko voidaan jättää tuomitsematta, jos kyse on esim. "erehdyksestä", tekoon on pyydetty lupa viranomaiselta, tai laki on tulkinnanvarainen, nämä minusta ovat sivupuroja, ja tulevat kyseeseen poikkeustapauksissa.
Ihmisellä on oikeus hätävarjeluun oikeudettomaan hyökkäyksen alkuvaiheissa. Joskus pakkotila lieventää rikosta tai siitä ei tuomita rangaistusta. Kaikki käydään läpi myös rangaistavat rikoskumppanuus, välillinen tekeminen ja yllytys.
Seuraamusjärjestelmä esitellään. Rangaistus on viranomaisen lain perusteella määräämä oikeudellinen seuraamus. Tekijälle voi koitua myös epävirallisia seuraamuksia. Rikoslain mukaan rangaistuksia ovat: rikesakko, sakko ja erilaiset vankeusrangaistukset tai valvontarangaistus. Tuomioistuinratkaisussa syytteet hylätään tai ne katsotaan toteen näytetyiksi. Rikosseuraamusvirasto panee vankeusrangaistukset toimeen.
Kirjan sivulla on valaiseva kuva kokonaisrikollisuudesta 2020, jona vuonna rekisteröitiin rikoksia yhteensä 686 000, niistä edelleen tutkittavana 313 000, ehdotonta vankeutta on tuomittu 4832:lle, tuomitsematta on jätetty syyntakeettomana 48, joista 44 on hoidossa (hoidossa on kaikkiaan 423 henkeä). Seuraamusjärjestelmä-luvussa on paljon tuomion mittaamisesta, ja yhdistämisestä, Konfiskaatiolla tarkoitetaan rikokseen perustuvan omaisuuden korvauksetonta menettämistä valtiolle.
Seuraamukset voivat raueta, joka rikoksessa on vanhentumisaikansa, vain murha ei vanhene (mutta tappo vanhenee 20 vuodessa). Teoksessa käsitellään kansainvälistä ja eurooppalaista rikosoikeutta.
Kirjan II-osa käsittelee rikoslajeja, ensimmäisenä sotarikoksia ja rikoksia ihmisyyttä vastaan, jotka löytyvät rikoslain 11-luvusta. Sotarikokset kuuluvat kansainvälisen oikeuden piiriin, en mene yksityiskohtiin, mutta sotarikos tehdään aina sodan, tai miehityksen aikana. Luvussa 11 pykälä 10 tuli voimaan 2011, se on Kiihottaminen kansanryhmää vastaan: " Joka asettaa yleisön saataville tai muutoin yleisön keskuuteen levittää tai pitää yleisön saatavilla tiedon, mielipiteen tai muun viestin, jossa uhataan, panetellaan tai solvataan jotakin ryhmää rodun, ihonvärin, syntyperän, kansallisen tai etnisen alkuperän, uskonnon tai vakaumuksen, seksuaalisen suuntautumisen tai vammaisuuden perusteella taikka niihin rinnastettavalla muulla perusteella, on tuomittava kiihottamisesta kansanryhmää vastaan sakkoon tai vankeuteen enintään kahdeksi vuodeksi.." Tämä pykälä on keskusteluttanut siksi, että mikä sen suhde on sananvapauteen. Tässä on unohdettu tuo "pitää yleisön saatavilla". Annan vinkkinä, että ei kannata uhata, panetella eikä solvata ketään eikä mitään ryhmää. Ja jos somessa lähtee lapasesta, niin täytyy tajuta poistaa viestit, sillä se estää tuon "pitää yleisön saatavilla".
Rikoslain luvussa 12 käsitellään maanpetosrikokset, rikoksia estää SuPo, mutta se ei esitutki eikä "syytä". Rikoksia on muun muassa sotaan yllyttäminen, maanpetos ja vakoilu. Valtiopetos on myös rikos, kuten rikokset poliittisia oikeuksia vastaan, esimerkiksi vaaleja vastaan. Luvussa 15 käsitellään läpi rikokset oikeudenkäyttöä vastaan. Perätön lausuma tuomioistuimessa voi tuottaa tekijälle jopa kolmen vuoden tuomion. Luvussa 16 käsitellään rikokset viranomaisia vastaan: virkamiehen väkivaltaisesta vastustamisesta voi saada vankeutta neljästä kuukaudesta neljään vuoteen. Jo uhkailu on rangaistava. Virkamiehen lahjominen on rangaistavaa.
Rikoslaissa on luvut ja pykälät myös henkeen ja terveyteen kohdistuvista rikoksista, liikennerikoksista ja seksuaalirikoksista, nämä ovat (liian) yleisiä. Ihmisen yksityisyys ja kotirauha ovat turvatut. Rikoslain 24 luvun 8 pykälässä käsitellään yksityiselämää loukkaava tiedon levittämistä:
Joka oikeudettomasti joko joukkotiedotusvälinettä käyttämällä tai muuten toimittamalla lukuisten ihmisten saataville esittää toisen yksityiselämästä tiedon, vihjauksen tai kuvan siten, että teko on omiaan aiheuttamaan vahinkoa tai kärsimystä loukatulle taikka häneen kohdistuvaa halveksuntaa, on tuomittava yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä sakkoon.
Tätä "lievennetään eräiltä osin"
Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei pidetä sellaisen yksityiselämää koskevan tiedon, vihjauksen tai kuvan esittämistä politiikassa, elinkeinoelämässä tai julkisessa virassa tai tehtävässä taikka näihin rinnastettavassa tehtävässä toimivasta, joka voi vaikuttaa tämän toiminnan arviointiin mainitussa tehtävässä, jos esittäminen on tarpeen yhteiskunnallisesti merkittävän asian käsittelemiseksi. Yksityiselämää loukkaavana tiedon levittämisenä ei myöskään pidetä yleiseltä kannalta merkittävän asian käsittelemiseksi esitettyä ilmaisua, jos sen esittäminen, huomioon ottaen sen sisältö, toisten oikeudet ja muut olosuhteet, ei selvästi ylitä sitä, mitä voidaan pitää hyväksyttävänä.