Haastevastauksia paljon

Kolmekymmentä inspiroivaa blogia

Kirjabloggareita on haastettu nimeämään kolme inspiroivaa blogia:

Ensin minua muisti Assyriologin lifestyle-blogista Sanna, jonka sanoista olin otettu ” Virkistävän erilainen on Jokken kirjanurkka. Jokke lukee kirjoja omassa tahdissaan, nostaa esille kauan unohduksiin vaipuneita helmiä, kertoo lukemastaan äärimmäisen tarkasti ja analyyttisesti. Hän kirjoittaa myös pitkiä ja analyyttisiä postauksia. Jokke pohtii, ihmettelee ja ihmettelee usein myös "ääneen" jos ei mielestään ole ymmärtänyt jotain. Jokke on äärimmäisen sivistynyt persoona ja minä ihailen häntä suunnattomasti”. 

Samaa voisin sanoa Elämän krestomatian eli Sannan blogista. Hänen bloginsa tuo sellaisen maailman lähelle, jonka on nähnyt vain etäisesti kirjoissa tai elokuvissa. Suosittelen kaikille hänen blogiaan. Hänen bloginsa olisin nimennyt kolmen joukkoon. Sannan asiatuntemusta aina ihailen ja hämmästelen, ja kuvatkin ovat mitä upeimpia.

Hyönteisdokumentin bloggari hdcanis muisti minua näin: ” Jokke kirjoittaa omaäänisesti ja viihdyttävästi, ja erityisesti pidän kunnioitettavasta välinpitämättömyydestä "korkean" ja "matalan" kirjallisuuden erotteluun: blogissa luetaan ja kirjoitetaan mitä moninaisimmasta kirjallisuudesta yhtäläisellä antaumuksella”.

Itsekin olisin nimennyt myös Hyönteisdokumentin. Olen blogia seurannut jo vuodesta 2011 saakka, se on virkistävän erilainen ja kadehdin ihmisiä, jotka osaavat ranskaa, kieltä, jota en itse osaa. Bloggarina hdcanis ei tallaa kaluttuja polkuja, lisäksi hänen suhteensa kirjoihin on ehkä harvinaistumaan päin, mutta oikea, eli arvostaa vanhoja kirjoja, kuten luonnollisesti Sannakin.

Kirsin kirjanurkka muisti minua näin: "hdcanis ehti nimetä Jokken kirjanurkan juuri hetki sitten omalle listalleen, mutta en anna sen häiritä. Kirjablogien sankassa joukossa miesten ylläpitämät blogit ovat vähemmistössä. Jokke on kirjoittanut kivaa ja monipuolista blogiaan melkein yhtä kauan kuin minä omaani, ja olemme seurailleet toisiamme ahkerasti alusta pitäen. Jokke kirjoittaa tinkimättömästi melkein millaisista kirjoista tahansa. Hänellä on raikkaan persoonallisia kirjavalintoja ja aina perusteelliset ja punnitut perusteet arvioissaan".

Kirsin kirjanurkka on blogeista eniten vaikuttanut minun omaan bloggaamiseeni, sillä Kirsi on ensimmäisenä kommentoinut minun alussa sangen haparoivia bloggauksia näin. Kirsi on ollut minun toinen lukija, ja ensimmäinen kirjabloggari, joka lukee blogiani. Jokken kirjanurkka nimi on tosin silkka sattuma, mutta minusta Kirsin arviot kirjoista voin allekirjoittaa 90%:sti, tai olen samaa mieltä kirjoista. Kirsillä on selkeä ja asiallinen mutta persoonallinen tyyli blogata. Kirsillä on paljon bloggauksessa äänikirjoja, ja uusia "tuntemattomampia" kirjoja, mikä on valtavirrasta poikkeavaa. Olen aina lukenut Kirsin Suomen johtaviin kirjabloggareihin. Olen lukenut luultavasti yli 90 % hänen bloggauksistaan, kaikkia alkupään bloggauksiaen en ole lukenut, Kirsi aloitti minua ennen bloggauksen, kuten hdcaniskin.

Eri aikoina ovat eri blogit minua inspiroineet. Penjamin Jäljen ääni oli kirjablogeista ensimmäinen, jota luin, ja asetti riman korkealle, tajusin, että tälle tasolle en koskaan pääse bloggaamisessani, josta en silloin edes haaveillut. Myös Katjan Lumiomena blogia olin pari kertaa lukenut ennen kuin itse aloin blogata. Myös olin tutustunut sadan klassikkokirjan listoihin, ja 100-kirjaa blogiin. Syyt bloggaamiseni oli kuitenkin kirjaharrastuksen nostaminen seuraavalle tasolle, eli olin lukenut aiemminkin, mutta lukeminen oli vain seuraavaan kirjaan siirtymistä, joskin olin jonkin verran alkanut listata kirjasta juonta, henkilöä ja teemaa.  Blogin perustin yllättäen ja aloin kirjoitella vaan blogiini selostuksia kirjoista, joista olin tehnyt muistiinpanoja.

Hdcanis nimeää inspiroiviksi blogeiksi  Tarukirjan sekä Deadline Torstaina, molempia olen seurannut niiden alkutaipaleelta alkaen. Margitilta sain lopullisen kipinän edetä rivakammin nobelluku-urakassani. Margit on luultavasti lukenut miltei kaikkien nobelistien teoksia. Tarukirja on muistanut minut täällä. Kyösti Salovaaralla on blogi Deadline Torstaina. Hänen kirjoitustensa tasolle en tule koskaan pääsemään, mutta luen kaikki postaukset.

Kirjabloggaajien listan ykkönen on luonnollisesti Leena Lumi, jonka blogiin kaikkien kannattaa ja pitää tutustua. Leena Lumilla on kaikki vanhat mestarit hallussa, runot ja dekkarit, ja puutarhakirjat, muutaman kirjallisuuden lajin mainitakseni.

Jaanan Täällä toisen tähden alla on ollut innoittaja varsinkin suurten venäläisten klassikkojen luvussa.

Tyttökirjoista bloggaa suurella asiantuntemuksella ja intohimolla Sara ja Vuodatuksen puolella Aino. Heitä kannattaa seurata, kuten tyttökirjan nimestä juontuvaa Marian blogia Sinisen linnan kirjastoa.

Sirke Happosen Muumiopas -kirjan kannesta valokuva

Muumiaiheisia blogeja on verkossa paljon esimerkiksi Muuminukketalo ja Muumittajan Muumi-blogi. Jälkimmäisen taival on alkanut vuonna 2010 ja edellisen 2011, eli paljon ennen juhlavuotta.

Blogistaniassa on eri-ikäisiä blogeja ja bloggareita, nuorempi blogi on Marjatalla, joka on kuitenkin minua vanhempi ja viisaampi. Olen seurannut Marjatan erittäin hyvää blogia alusta saakka.

Booksyn blogi on omaani vanhempi,  sitä olen seurannut ahkerasti oman blogitaipaleen alusta saakka. Ketjukolaajan Tahatonta lueskelijaa olen seurannut miltei alusta saakka. Kirjan pauloissa on myös hyvä blogi ja Paula on lukenut Tiina-kirjoja. Elinan Luettua elämää -blogi on korkeatasoinen. Seuraan korkeatasoista Mai Laakson Kirjasähkökäyrää. Mai muistikin minua täällä. Leenan Donna mobilen kirjoja on myös hauska seurata, hän onkin muistanut minua täällä.

Bleulla on kaksi blogia Kirjapolkuni ja kiinnostava Sininen keskitie. Deekoon dilemmoja luen niin ikään, koska Kaiken voi lukea, sen Jori tietää. Blogien nimistä voisi saada tarinoitakin. Anna minun lukea enemmän, tarvitaan vain Kirjakaapin avain.

Tämä on tylsä haaste, sillä kolme blogia on liian vähän. Sen takia en ehkä heti intoutunut tähän. Blogeja ja korkeatasoisia blogeja on todella paljon ei kuitenkaan koskaan liikaa. Ihailen Lukutoukan Kristan kykyä eläytyä ja pitää kirjoista. Uusia pirteitä blogeja on muitakin Oksan hyllyltä, Kirja-aitta on hyvä, mutta hieman vanhempi blogi, kuten Arjankin, joka aloitti ennen minua, Katrinkin blogi on minua vanhempi. Monia monia muita blogeja on, ja Villasukka kirjahyllyssä on yksi näistä hyvistä blogeista, kuten Tiinan Kaiken maailman kirjat sekä Kirjanaisen blogi.

Joidenkin blogit ovat päivittymättä, luin ahkerasti Jaakon Kirjantila blogia, Nooran blogia Tea with Anna Karenina, sekä blogia Unni lukee, jota en enää löydä. Onneksi eläkkeelle jäämisestä "höpissyt" Irene jatkaa, Kingiä, kahvia ja empatiaa on yksi parhaita kirjablogeja verkossa, jossa varsinkin asenne on kohdallaan. Unnin blogin "seinässä" oli mottona muistaakseni, että lukee vaikka Bilteman luetteloa. Oikea asenne.

Linnealla on mukava kujerruksia blogi. Laitan lopuksi yhden aktiivisen ja korkeatasoisen, eli Kaisa-Reetan blogin, kannattaa tähänkin tutustua.

Anteeksi niille, joita en huomannut listata, luultavasti joudun listaamaan näitä lisää. Voin lisäillä niitä, kun editoin peruskirjoitusvirheeni, joita aina jää bloggaukseen vilisemään. Ellen lukee kommentoi alla, eli blogi on lisätty, mukava, että nuoret lukevat, samalla muistin, että unohdin pitkään bloganneen Suketuksen ja blogin Eniten minua kiinnostaa tie. Hyvä blogi, jonka Ihminen sodassa haasteeseen osallistuin. Näitä unohduksia laitan tänne, eli Maija Kirjojen keskellä unohtui, mutta Maija on kiinnostunut Nikke-kirjoista, joista itsekin pidän, jota osoittaa hänen kommenttinsa 22.6.2011. Taikan Kirjasfääri, mikä on laatublogi WordPressin puolella, viittaa tähän kirjoitukseen ja minne pääsee myös etusivun linkistäkin.

Olen vähän liian innokas, kuten Harrin ja Dinojen mukava Harri, jonka ongelmia työstetään Dinomaassa. Blogistaniassa sen sijaan rummutetaan hienoja kirjoja esille bloggauksin.

Rummutus on hauskaa!

*****

Laitoin ja laitan jatkossa blogien kysymykset tänne:

Ensin Jorma Jormiton haasteen kysymykset blogista Peegee hydatoon  Kiitos haastamisesta.

Tässä nämä kysymykset ja vastaukset

1. Nimeä kolme kirjaa, jotka olet lukenut yli viisi kertaa.
Asimovin Säätiö, Sempe-Goscinny: Pikku-Nikke sekä Molnarin Koulupoikia.

2. Minkä kirjallisen klassikon maine on mielestäsi perusteeton?

Minusta Flaubertin Madame Bovaryn ja Sartren Inhon, molemmissa on höpöhöpöä.

3. Minkä hengellisen kirjan ottaisit Raamatun lisäksi mukaan luostariin?
Luultavasti en pääsisi/menisi luostariin, mutta Umberto Econ Ruusun nimi, on vähän tässä teemassa, vaikka ei ole perinteisessä mielessä hengellinen. Olen nähnyt vain filmin, mutta hankkinut kirjankin, se on lukematta. Luultavasti Raamattu riittää, olen lukenut Uuden Testamentin kokonaan, mutta Vanhaa Testamenttia en kokonaan, aloitin jonakin vuonna, mutta en päässyt aivan loppuun. Narnia-kirjat ovat omalla tavallaan hengellisiä laajassa muodossa.

4. Millä hyllyssäsi olevalla kirjalla on mielestäsi kaunein kansi?

En osaa vastata, mutta Veden peili ilman Nobel-tarroja voisi olla hieno

5. Oletko lukenut/aioitko lukea Alastalon salissa?
Olen lukenut ja blogannut täällä. Turun kirjamessuilla 2015, luin sitä ääneenkin, oli joku ennätysluku

6. Minkä Thomas Mannin romaanin ottaisit autiolle saarelle?
Buddenbrookit, minulla on niitä kaksi kappaletta, mutta en ole ennättänyt lukea. Olen Mannilta lukenut vain Pyhä syntinen.

7. Nimeä Suomen kolme hienointa kirjastoa.

Turun uusi pääkirjasto, Helsingin Pasilan kirjasto ja Vantaan Tikkurilan kirjasto, en ole juuri käynyt muualla.

8. Kumpi on suurempi: Leino vai Runeberg?

Minulle Eino Leino. Mahtavia värssyjä. Tässä bloggaus Leinosta. Eino Leino on suomentanut myös Danten Helvetin, jonka alimmalla tasolla on ystävänsä pettäneet Brutus ja Juudas. Bloggaus täällä.

9. Kumpi on suurempi: Sarkia vai Kailas?

Molemmat hieman tuntemattomia, mutta Sarkia on tutumpi.

10. Minkä kirjan olet lukenut ensimmäisenä lapsellesi?
Tämä on vaikea kysymys, minulla on lapsia useampikin, ja olemme aloittaneet näistä katselukirjoista. Luultavasti Pikku veturi, se oli mukava kirja. Puppe-kirjoja on tullut luettua, bloggaus täällä ja Jussi kirjoja.

11. Onko taivaassa kirjoja?

Tähän en osaa (saa) vastata, mutta toivottavasti on jossain muodossa.

Haastaja kommentoi:
Olitpa nopea käänteissäsi ja rikas vastauksissasi: kiitos. Molnarin kirja täytyy lukea. Bovaryä lukiessa tuli uni. Ruusun nimi on sekä jännittävä että syvällinen kirja.Minun ensimmäinen Mann-kokemus oli Pyhä syntinen ja pidin siitä koulupoikana kovasti. Puppe-kirjat ovat kuluneet meilläkin. Alstalon sali on itselläni tällä hetkellä puolivälissä, mutta otan sen huomenna mukaan työmatkalle, ehkäpä saan sen loppuun. On vaan niin täyttä tavaraa, että meinaa läkähtyä

****

Samoin Klassikoiden lumoissa, yksi inspiroiva blogi haastoi minut: vastaukset tässä:

Lukumadon mukavat kysymykset Klassikoiden lumoissa -blogista

1. Miksi pidät juuri kirjablogia?
Oman kiinnostuksen vuoksi, ja halusin siirtää kirjojen lukemisen uudelle tasolle, sillä ennen tuli luettua kirja ja siirryttyä seuraavaan, nyt myös dokumentoidaan lukukokemus.


2. Luetko klassikoita.
Luen muutamia vuodessa, mutta säännöllisesti.


3. Mikä on paras klassikko, jonka olet lukenut?
Tähän en osaa vastata, useimmat klassikot ovat hyviä, mutta esim. David Copperfield, Täällä Pohjantähden alla, Huckleberry Finnin seikkailut …

4. Pidätkö runoista tai näytelmistä?
Kyllä ja luen toisinaan, esim. Shakespearea ym.

5. Blogiaikasi paras kirja? Miksi?
Täällä Pohjantähden alla, niin suomalainen kansankirja, olen lukenut sen toistamiseen blogiaikana, ensimmäisen lukukerran kirjoja on paljon hyviä etten osaa nimetä.

6. Kertoisitko jostakin sinulle tärkeästä kirjailijasta?
En yleensä pöyhi kirjailijoiden taustoja. Eräs poikavuosien suosikki Rene Goscinny syntyi 1926 Ranskassa, mutta asui pienenä Argentiinassa, kun hän myöhemmin tapasi Uderzon, alkoi huikea Um Pah Pah, sekä myöhemmin Asterix, Sempen kanssa hän teki Pikku Niket, Tabaryn kanssa Ahmed Ahneita, ja Goscinny pääsi tekstittämään, myös Morrisin luomaa Lucky Lukea.

7. Haaveiletko oman kirjan julkaisemisesta? Miksi? Miksi et?
En, tai en enää, jossain vaiheessa oli ideoita ja halujakin. Kirjabloggaus riittää minulle ainakin nyt.

8. Luetko muilla kielillä kuin äidinkielelläsi?
Kyllä ruotsiksi ja englanniksi (jo kirjaa ei ole suomeksi)

9. Kertoisitko jonkin laadukkaan tietokirjan?
Minusta Mitä, Missä Milloin -kirjat ovat laadukkaita.

10. Mitä sinulla on kirjahyllyssäsi? Siis minkälaisia kirjoja?
Minulla on useimmat bloggaamani teokset, pidän kirjahyllyssä vain kirjoja, jotka olen lukenut. Klassikkoja, dekkareita, tietokirjoja, Tintti-sarjakuvia, Asterixeja … Lukemattomat ovat kaapissa.

11. Mikä kirjoissa on parasta?
Kertomukset, sisäinen maailma

Kiitos kysymyksistä, ja saatesanoista, jotka näette siis tästä hienosta postauksesta TÄÄLLÄ.

*****

Ullankirjat, yksi inspiroiva blogi haastoi minut lokakuussa 2015, ja vastaukset tässä:

Ulla haastoi ja tässä vastaukset.

1. Kenen kirjailijan kirjoja sinulla on eniten?

Vastaus: Lukumääräisesti Agatha Christien. Rene Goscinnyn teoksia on paljon. Minulla on  Asterixeja ja Lucky Lukeja paljon, ja myös Nikke-kirjoja, näissä tekstit ovat Renen Goscinnyn. Minulla on myös kaikki Hergen Tintit, joita on 24.

2. Sano kirjan nimi, josta pidät? Siis nimi, joka viehättää sinua.

Vastaus: Tuohon en osaa vastata, mutta esim. Nana on nerokas nimi, itse kirja sen sijaan on irvokas.

3. Teetkö omiin kirjoihin merkintöjä ? V: En

4. Mitä kirjasarjaa olet lukenut viimeksi? V: Agatha Christien tuotantoa

5. Minkälainen lukija sinä olet? V: Innokas

6. Kenen roolihenkilön kanssa haluaisit mennä Seinen rantakahvilaan?

Vastaus Pikku Niken opettajan ja äidin, tarvitsevat kahvia, ovat rasittuneita

7. Mikä on sinun oma miljöösi tarinassa? Missä viihdyt? 

V: Pidän rauhallisista paikoista, luonto on rauhallinen

8. Minkälaisista kirjoista pidät? 

V: Hyvistä. En pidä tekotaiteesta, enkä muka-hienoista.

9. Kerrotko 3 kirjaa, joita toivot muidenkin lukevan?
Seuraavat kirjat ovat suhteellisen lyhyitä ja helppolukuisia, mutta sisältävät minusta jotain "suurta" tai "jotain mihin olemme menossa", tai "mitä pitäisi välttää".
Ruohometsän kansa Vertauskuvallinen hieno kasvu- ja selviytymistarina

Alaston aurinko Näinkö meille käy, eristäydymmekö yksityisyyteemme?

Meren urhoja Nuoret olivat ennenkin hemmoteltuja, mutta heitä tarvittaessa karaistiin.

10. Mitä kirjaa luet parhaillaan? V: Forsytein tarua

11. Mitä sinulle tulee mieleen kirjan nimestä: Intohimoisesta Sienestäjästä?

Vastaus: Minulle tulee mieleen ihminen joka on kiinnostunut sienistä laajemmin, niiden elämästä, kasvusta, ominaisuuksista, symbioosista isäntäpuun kanssa, niiden käyttötavoista. Itsekin "bongaan" sieniä metsästä, mutta en kerää muita kuin keltavahveroita syötäväksi. Tatit ovat hyviä, mutta usein niitä on jo syöty (etana?). Mummoni oli kova sienestämään, hän osasi kerätä sieniä,  ryöpätä ja suolata niitä, itse olen varovainen sienestäjä. Jonakin hyvänä sienivuonna kuvasin sieniä.

Ulla kommentoi kyseiseen kirjabloggaukseen vastauksiani näin:

Olen nyt lukenut viikon tuota viimeisen kysymyksen kirjaa. Parikin kertaa, sekä paloja sieltä täältä. Blogitekstinkin raakileen tehnyt. Varmasti vuoden hankalin kirja.
Jaksan hämmästyttää ihmisiä, kun kerron, että me kerätään herkkutatteja ja herkkutatteja. No tänä vuonna ei ollut ongelmia eli oli pakko ottaa kantarellit ja isohaperot mukaan.
Luotomiljöö on hyvä minullekin. Ja palaan tuon kirjaan, niin tuo mies hallitsee miljöönsä ja sienensä. Kiitos osallistumisesta

****

Minua heitettiin haasteella ensinnä Marjatalta ja sitten vielä Kaisa-Reetalta, eli tässä pikaisia vastauksia

1. Kerro jotain mitä emme tiedä sinusta
Horoskooppimerkiltäni olen skorpioni. Olen läheisten ja oman analyysin mukaan varsin tyypillinen skorpioni sekä hyvässä että pahassa. Olen leppoisa ja mukautuva ihminen, mutta ärsytettynä vastaan verbaalisti.

2. Onko sillä väliä, mitä lukijat ajattelevat blogistasi ja miksi?
On väliä. En panosta niinkään blogin ulkoasuun, mutta yritän pitää blogini "rehellisenä ja suorana" mutta toivottavasti en ole ilkeä. En halua kirjoittaa blogiini mitään puolittaista "faktaa", eli toivon, että faktat ovat oikein, ja mielipiteet ovat sellaisia, että kehtaa seistä niiden takana. En suvaitse kenenkään perusteetonta syrjintää enkä minkäänlaista väkivaltaa. Minusta ketään ei saa myöskään perusteettomasti suosia. En erityisemmin seurustele ihmisten kanssa, jotka pyrkivät hyötymään kanssaihmisistä tai julistautuvat paremmiksi kuin me tavikset. Toisaalta on olemassa viisaita ja fiksuja ihmisiä, yleensä he ovat vaatimattomia, jotka antavat tekojen tai tutkimusten puhua. Monesti on helpompi puhua esim. suvaitsevaisuudesta kuin olla itse suvaitsevainen. Arvostan ihmisiä, jotka ymmärtävät jonotuksen periaatteen, eli jonossa on aina tilaa, siellä viimeisenä. En arvosta etuilijoita, enkä pidä kyynärpäistä kasvoillani. Kuinka moni on puhunut sukulaisensa töihin esim. verovaroilla pyörivään laitokseen tai ollut itse töissä näillä suhteilla? Minusta omaan perheyritykseen pitää palkata omat perhejäsenet, mutta ei julkisiin laitoksiin!!!

3. Miten blogiminä eroaa reaaliminästäsi?
Olen aika säännöllinen ihminen, ja blogiakin tulee aika lailla säännöllisesti tehtyä. Koitan panostaa reaalimaailman vapaa-ajassa myös liikuntaan ja urheiluun.

4. Mikä saa sinut nauramaan?
Jotkut hyvät tv-sarjat ja kirjat. Tilannekomiikka, ja keskustelut läheisten kanssa.

5. Mitä luovuus sinulle merkitsee?
Merkitsee paljon. Ilman luovuutta ei synny mitään.

6. Ketä läheistäsi ihailet?
Vaimoani ja lapsiani.

7. Mikä sinussa ärsyttää itseäsi?
Olen joskus aika ärsyttävä, eli se ärsyttää.

Minua ärsyttää ilmiönä rikotut pullot, töhriminen ja tavaroiden hajottaminen, ja ohikulkijoille huutelu. Ihmettelen, miksi joku hajottaa ja töhrii Turun kirjastosiltaa (kuvassa), ja varastelee Aboa Vetuksen pienoispatsaita. En ymmärrä esimerkiksi nuorten huutelua kenellekään. Minusta tavallisella ja epätavallisella ihmisellä on oikeus liikkua Suomessa vapaana ja rauhassa. Vaikka Suomessa on mielipiteen vapaus se ei minusta tarkoita, sitä että samalle tai eri ihmiselle huudetaan aina ja joka kerta. Myös kännikalat ja kaljan kittaajat, jotka ärisevät tai käyttäytyvät väkivaltaisesti ärsyttävät. Pidän erityisesti koirista, mutta koiratk, jotka ovat vapaana ja tulevat puremaan, ärsyttävät.

8. Mikä sinussa ihastuttaa muita?
Luulen, että ihmisiä ärsyttää suoruus, mutta myös ihastuttaa. Lisäksi olen suhteellisen mukautuva, mutta määrätietoinen. En oikein usko, että olen kovin hurmaava enkä ihastuttava ihminen. Minulla on ikäviä mielipiteitä, joita olen tähän tahallani kirjannut.

9. Mikä sinusta tulee isona?
Toivottavasti ehkä viisaampi. Joskus vitsillä ajattelin, että voisi olla saippuasarjan tv-käsikirjoittaja :)

10. Uskotko onnellisiin loppuihin?
Pakko uskoa ja uskon
******

Turun Sanomien Harrastus -liitteessä oli minusta erittäin hyvä ja asiallinen Kirsi Saivonsalmen juttu kirjoista bloggaavasta turkulaispariskunnasta.

Liitteen juttu kannattaa lukea, en löytänyt sitä verkosta

Jutussa oli nostettu viisi kirjablogia laatikkoon, josta kuva ylhäällä

Kirjava kammari

Kirjallisia

Kirjasfääri

Jokken kirjanurkka

Leena Lumi

Sain Viiden kirjan haasteen kaimablogiltani eli Kirsin kirjanurkalta, joka on yksi Suomen eturivin kirjablogeista.

1, Kirja, jota luen parhaillaan on Ivo Andricin Neiti. Kuvaus rahankeräämisestä, mutta kiinnostavia ovat myös miljöö ja aika. Kirjan tapahtuma-aika on 1905- 1935 Sarajevossa ja Belgradissa. Bloggaus tulee ulos 1.5.2016.

2. Kirja, josta pidin lapsena on Pikku Nikke, ja pidän edelleen. Hulvatonta huumoria, jossa on myös aikuinen taso.

3. Kirja, joka jäi kesken, oli Operaatio-Ullakko, jota en viitsinyt lukea edes loppuun, luin omaisten (omaisen) pyynnön. Tästä ei sen enempää.

4. Kirja, joka teki vaikutuksen. Samat kuin kaimablogilla eli Täällä Pohjantähden alla ja Taru Sormusten herrasta. Molemmat olen lukenut ennen blogiaikaa ja sen aikana. Agatha Christien kirja Ikiyö sävähdytti nuorena ja vavahdutti vanhempana, todella murheellinen tarina. Onneksi paha jää kiinni.

5. Kirja johon palaan uudestaan.
Blogiaikana on tullut luettua liian usein vain lukemattomia kirjoja. Säätiön ykkösosan luin ennen blogiaikaa monesti uudestaan, mutta vain kerran blogiaikana.

Yläkuvassa on kirjoja, jotka olen blogiaikana lukenut kaksi kertaa. Kirsinkin mainitseman Huckleberry Finnin seikkailut joka on todella hieno kirja. Se on samanlainen kirja kuin Pikku Nikke, eli kertoja on keskenkasvuinen poika, jonka johtopäätökset ovat hieman "lapsellisia". Kuvassa on myös Tom Sawyerin seikkailut. Se on lopulta varsin eri tyyppinen kirja kuin Huckleberry Finnin seikkailut, mutta kirja jonka olen lukenut monta kertaa ja varmasti vielä luen uudestaankin.

J.D Salingerin Frankie ja Zooey teoksesta bloggaan helmikuussa, se on todella hyvä, myös Siepparin luin uudestaan. Nämäkin kirjat helposti ymmärretään väärin. Kertojan tarina on myös hieman vääristynyt kyse ei ole kapinasta vaan masennuksesta.

Luin ensin Annan nuoruusvuodet -teoksen ja sitten koko Anna-sarjan, ja myös ykkösosan uudestaan.

Evelyn Waughin kirjan Mennyt maailma luin hiljattain uudestaan, ja katsoin tv-sarjan DVD:ltä.

Koulupoikia olen lukenut viiden vuoden aikana kahdesti eri suomennoksin.

Yleensä en haasta ketään, mutta menen raiteiltani ja viisi haastettua ovat hienot ja ahkerat bloggarit Ulla, Elina (Luettua elämää), Paula (Kirjan pauloissa), MarikaOksa, sekä  Omppu.

En hätistele teitä blogeissanne, eli voitte poimia haasteen, jos haluttaa.

***

Sain Unpopular bookish opinions -haasteen Kirjavuoren peikolta täältä.

****
Valokuva on Tukholman Åhlensin myydyimpien hyllystä (siis popular-hyllystä). Toiseksi myydyin kirja  on Jan Guilloun romaani Blå Stjärnan, joka ilmestyy suomeksi syyskuussa. Se on viides osa Suuri vuosisata -kirjasarjaa, joka kertoo Lauritzenin suvusta. Tässä osassa tarina jatkuu vuodesta 1941 ja kirjan päähenkilö Johanne on englantilaisten leivissä .... kirjan lopussa sota päättyy ja miten naisia virallisesti muistetaan, ei mitenkään.
****

Unpopular bookish opinions -haasteen säännöt:
1. Linkitä haasteen antaja blogipostaukseesi ja lisää haasteen säännöt postaukseen.
2. Vastaa haasteen kysymyksiin.
3. Lähetä haaste vähintään kolmelle henkilölle ja linkitä heidän bloginsa postaukseesi.
4. Ilmoita haasteen saajille haasteesta ja linkitä heille postauksesi, jotta he tietävät, mikä on homman nimi.

1. Kirja tai kirjasarja, josta kaikki muut pitävät, mutta sinä et?
Mielensäpahoittaja, luin ensimmäisen ja jostain toisesta hiukan, eikä kyllä yhtään naurattanut. Inhoan turhasta murjottajia ja tyhjästä valittajia, en jaksa niistä enää lukea, eivät ehkä muutkaan, mutta kuten olen sanonut monesti "parempi rutistaa, kun rutista". Guilloun romaanista on tullut jonkin verran plagiointisyytteitä. Luultavasti bloggaan teoksesta, mutta vasta kun se on ilmestynyt suomeksi ja silloinkin niukalti.

2. Kirja tai kirjasarja, josta sinä pidät, mutta kukaan muu ei pidä?

Blogistanissa ei Asimovin Säätiötä ja sen jatko-osia ja Robotit sarjaa ole juurikaan luettu tai blogattu. Säätiön ykkösosan olen lukenut ainakin viisi kertaa.

3. Kolmiodraama, jossa päähenkilö päätyy yhteen sen kanssa, jonka et olisi halunnut?
Olen aina ihmetellyt, miksi Tuulen viemän räiskyvä Scarlett haikailee nynnyn eli Ashleyn perään, Melanie on hieno ja hyvä nainen - sopiva herkälle Ashleylle, röyhkeä ja itsekäs Scarlett sopii Retku-Rhettille.

4. Suosittu kirjagenre, josta et pidä tai josta haluaisit pitää, mutta et pysty:
Näitä on paljon, kaikki nämä verijutut, vampyyrijutut, kauhujutut, väkivallalla mässäilyjutut, pettämis- ja huumejutut, ja inhimillisiä arvoja rienaavat teokset.

5. Pidetty, suosittu tai rakastettu hahmo, josta et pidä
Mielensäpahoittaja,  kirjamaailman ulkopuolelta  kaikenlaiset ihmisten puhevioilla ja lihavuudella tai fyysisillä vioilla ratsastavat sketsihahmot. En hyväksy syrjintää enkä mitään vihamielisyyden tai halveksunnan lietsomista jotakin ihmisryhmää kohtaan. Elämää pitää kunnioittaa, ja sopua ja suvaitsevaisuutta lisätä.

6. Kirjailija, josta monet pitävät, mutta sinä et?
Gunter Grass ja Haruki Murakami lisäksi kirjailijat, jotka romantisoivat ilotyttöjä, maksullista rakkautta ym näitä on minusta yllättävän paljon. Minusta itsensä myymisessä ei ole mitään romantisoitavaa..

7. Suosittu sarja, jonka lukemiseen sinulla ei ole mielenkiintoa?
Knauskaardin taistelut,  Murakamin 1Q84, en tiedä näiden virallisia nimiä, evvk.

8. Kirja joka on huonompi kuin siitä tehty elokuva?
Kummisetä -kirja oli loistava, filmi on vielä parempi. Minusta Mennyt maailma on nerokas kirja, tv-sarja on vielä parempi.

Haastan Ullan luetut kirjat, Kirjasähkökäyrän ja Kirjan pauloissa sekä Sheferijm -blogit, jos ette ole vielä saaneet haastetta. En pahoita mieltäni, vaikka haaste ei tarttuisikaan. Näitä on ollut hauska lukea monissa blogeissa, eli teidänkään ei tarvitse tuntea huonoa omaatuntoa. Haaste on mahdollisuus. 

Kiitos Kirjavuorelle muistamisesta.

*****

Sain Viiden kirjan haasteen kaimablogiltani eli Kirsin kirjanurkalta, joka on yksi Suomen eturivin kirjablogeista.

1, Kirja, jota luen parhaillaan on Ivo Andricin Neiti. Kuvaus rahankeräämisestä, mutta kiinnostavia ovat myös miljöö ja aika. Kirjan tapahtuma-aika on 1905- 1935 Sarajevossa ja Belgradissa. Bloggaus tulee ulos 1.5.2016.

2. Kirja, josta pidin lapsena on Pikku Nikke, ja pidän edelleen. Hulvatonta huumoria, jossa on myös aikuinen taso.

3. Kirja, joka jäi kesken, oli Operaatio-Ullakko, jota en viitsinyt lukea edes loppuun, luin omaisten (omaisen) pyynnön. Tästä ei sen enempää.

4. Kirja, joka teki vaikutuksen. Samat kuin kaimablogilla eli Täällä Pohjantähden alla ja Taru Sormusten herrasta. Molemmat olen lukenut ennen blogiaikaa ja sen aikana. Agatha Christien kirja Ikiyö sävähdytti nuorena ja vavahdutti vanhempana, todella murheellinen tarina. Onneksi paha jää kiinni.

5. Kirja johon palaan uudestaan.

Blogiaikana on tullut luettua liian usein vain lukemattomia kirjoja. Säätiön ykkösosan luin ennen blogiaikaa monesti uudestaan, mutta vain kerran blogiaikana.

Yläkuvassa on kirjoja, jotka olen blogiaikana lukenut kaksi kertaa. Kirsinkin mainitseman Huckleberry Finnin seikkailut joka on todella hieno kirja. Se on samanlainen kirja kuin Pikku Nikke, eli kertoja on keskenkasvuinen poika, jonka johtopäätökset ovat hieman "lapsellisia". Kuvassa on myös Tom Sawyerin seikkailut. Se on lopulta varsin eri tyyppinen kirja kuin Huckleberry Finnin seikkailut, mutta kirja jonka olen lukenut monta kertaa ja varmasti vielä luen uudestaankin.

J.D Salingerin Frankie ja Zooey teoksesta bloggaan helmikuussa, se on todella hyvä, myös Siepparin luin uudestaan. Nämäkin kirjat helposti ymmärretään väärin. Kertojan tarina on myös hieman vääristynyt kyse ei ole kapinasta vaan masennuksesta.

Luin ensin Annan nuoruusvuodet -teoksen ja sitten koko Anna-sarjan, ja myös ykkösosan uudestaan.

Evelyn Waughin kirjan Mennyt maailma luin hiljattain uudestaan, ja katsoin tv-sarjan DVD:ltä.

Koulupoikia olen lukenut viiden vuoden aikana kahdesti eri suomennoksin.

Yleensä en haasta ketään, mutta menen raiteiltani ja viisi haastettua ovat hienot ja ahkerat bloggarit Ulla, Elina (Luettua elämää), Paula (Kirjan pauloissa), MarikaOksa, sekä  Omppu.

En hätistele teitä blogeissanne, eli voitte poimia haasteen, jos haluttaa.

*****

Olli Mäenpää: Julkisuusperiaate, WSOYpro 2009, sivumäärä 402.

Tämä on perusteos, joka on varsin tyhjentävä esitys asiasta ja minusta jokaisen julkista valtaa käyttävän olisi osattava "ulkoa" ainakin omaan virkaansa liittyviltä osiltaan.

Kirja alkaa toteamuksella " Julkisyhteisöjen toiminnassa noudatetaan julkisuusperiaatetta. Tämän periaatteen mukaan jokaisella on halutessaan oikeus saada tietoa  julkisesta vallankäytöstä ja viranomaisen muusta toiminnasta".

Tämä on hyvä lähtökohta. Julkisuusperiaate on kirjoitettu perustuslakiin, ja on yhteiskuntamme perusperiaatteita. Yksityisyys on myös perusoikeus, joka rajoittaa esim. tietojen julkistamista esim. internettiin. Mutta oikeus saada julkista tietoa on julkisuuslaissa turvattu. Julkisuusperiaate on julkisuuslain alussa "Viranomaisten asiakirjat ovat julkisia, jollei tässä tai muussa laissa erikseen toisin säädetä", poikkeukset ovat lain 24 pykälässä. Laki edelleen määrittää, että "Jokaisella on oikeus saada tieto viranomaisen asiakirjasta, joka on julkinen." Tämä on juuri aiemmin mainittu "halutessaan oikeus saada tietoa ", miten tieto annetaan,  on laissa määritelty. 

Julkisuuslaki on yleislaki, eli esimerkiksi verotietojen julkisuutta määritellään erityislaissa. Eriyislaki menee yleislain edelle. Virkamiehen on muuten minusta osattava Hallintolaki ulkoa, joka vaikka on yleislaki, sisältää hyvän hallintotavan kuvauksen ja ohjeet siitä, miten ei saisi menetellä.

Kirja on varsin kattava eikä yllä oleva osuus ole kuin raapaisu, teoksessa käsitellään nimensä mukaisesti julkisuusperiaatetta, julkisuuslain soveltamista, julkisuuden toteuttamista, ja salassapitoa. Itse asiassa Olli Mäenpää on omalla erityisalueellaan maamme kärkikaartia, minusta ykkönen. 

Kirjassa on hyvä sisällysluettelo, ja aakkostettu asiahakemisto.

Mauri Saarinen: Työsuhteen pelisäännöt, Talentum 2012, sivumäärä 579,

Mauri Saarinen on laatinut tuhdin tietopaketin koskien työsuhteen pelisääntöjä. Teos sopii kaikille esimiehille ja luottamusmiehillekin ja miksei työntekijöille.

Teoksen aluksi on selvitetty työsuhdeasioiden lähteet "tärkeysjärjestyksessä", kenttä on hieman hajanainen, sillä listassa on kaksitoista eri normistoa, joista tärkein on Perustuslaki, sitten EU-säännökset ja sitten ehdottomat Suomen lain säännökset. Palkanmaksuasioiden kannalta on tärkein työehtosopimus.  Näiden kahdentoista jälkeen listan 13:s on työnantajan työnjohtovaltansa perusteella antamat määräykset.

Työpaikan haku ja työsopimuksen teko on kakkosluvun aiheena, eli työnantaja hakee työsuhteeseen henkilöä. Luvussa on 102 sivua, ja tämän luettuaan osaa ottaa kaikki tarpeelliset asiat huomioon, kun rekrytoi, mitä saa kysyä, miten valitaan, miten kohdellaan tasapuolisesti, mutta uskallus työllistää, luultavasti laskee.

Kolmas luku sisältää työntekijän velvollisuudet ja työnantajan työnjohto- ja valvontaoikeuden, neljännessä luvussa käydään läpi työnantajan velvollisuudet, lisäksi käydään läpi, työsuhteen päättäminen, työaika, vuosiloma, perhevapaat, ja työntekijän sosiaaliturva. 

Kirjassa on hyvä aakkostettu asiahakemisto

Suomi-Ruotsi kuvasanakirja, kuvitus on Judy Hensmanin ja käännös Sakari Lintisen, Satukustannus Oy 2004, sivumäärä 90, ja lisäksi suomenkielinen sanalista ja sanan sivunumero.

Vaikka olen lukenut koulussa ruotsia, en pärjää Ruotsissa, ongelma on siinä, että kaikkein tavallisimpia sanoja en muista tai en edes osaa.

Tässä kirjassa, joka on tarkoitettu lapsille, on mainittu esimerkiksi kehon osat, en midja on vyötärö, leuka on en haka, sitten on vaatteet, huonekalut, toilettivälineet ja paljon tavallisia sanoja, eläinten nimiä, kasveja ja arkisia jokapäiväisiä sanoja. Koulussa kyllä opetetaan, mikä on maailmansota, ydinsota, ekokatastrofi, hiilidioksidi, voimalaitos, valtatie, mutta ei sitä, mikä on kimalainen, voikukka, hippiäinen, räytäspääsky tai uuhi.

Tätä oli kiva lukea, olen lähdössä kesällä Ruotsiin ja olen verestänyt ruotsin kielen ruosteista taitoa erilaisin aktiviteetein, tämä on yksi niistä.

Star Wars - vuosikirja 2015 maksoi 7:95 ja se sisältää takakannen mukaan paljon Star Wars -tietoa. Pohdin pitkään ostanko tämän, toteutus vaikutti suunnatun alle kymmenvuotiaille. Tässä on kuitenkin aika paljon tietoa ja ostin lehdykän, mutta aika vähän sitä olen lukenut.

Tehtäviä on myös pikkuväelle, itse en ole tehnyt niitä vielä.

Takakannen Yoda-kuvasta pidän vähemmän kuin etukannen Darth Vaderista. Hahmona Yoda on tosin suosikkini, varsinkin episode 5:n Yoda.

Kävin katsomassa kahdesti The Force Awakensiä. Pohdin onkohan Rey Luken tytär? Star Wars -genressä olen väliinputoaja, alkuperäiset filmit ovat eri-ikäisten suosikkeja, ja vain Kloonien hyökkäyksen ja Sithin koston olen nähnyt ensi-illassa, The Force Awakensin ensi-iltaan oli liput, mutta en saanut töistä lomaa. En myöskään ole lukenut Jude Watsonin Jeditehtäviä kuin yhden kirjan. TV;stä ja DVD:ltä olen alkuperäisen trilogian katsonut monesti.

Pekka Tuomikosken Talviolympialaiset kolmessa vartissa on hauska teos, etenkin vanhat valokuvat ovat arvokasta kansanperinnettä. Kirja on painettu Sotshin talvikisojen 2014 alla. Talvilajeja oli olympiakisoissa jo ennen Chamonixin 1924 -kisoja, mutta siitä alkaen talvilajit ovat olleet talvikisoissa ja kesälajit kesäkisoissa. 1990-luvulla olympiakisojen rytmi muuttui, eli kisat järjestettiin eri vuosina. Chamonixin kisat olivat aluksi nimellä "talviurheiluviikko", jossa pelattiin mm. curlingia, joka vasta nyt on tullut jäädäkseen kisojen ohjelmaan. Jo  Lontoon kesäkisoissa vuonna 1908 taitoluisteltiin. 1908-kisoissa muuten oli lajeina ilmeisesti myös köydenveto ja poolo (ilmeisesti hevospoolo), sekä kaksi eksoottista mailapeliä eli racquets (jota pelattaneen tennismailan tapaisilla mailoilla) sekä jeu pe paume.(joka on tenniksen edeltäjä, jossa on seinät kuin squashissa?)

Osallistun tällä Kirjavuoren tietokirja -haasteeseen. Luen muitakin tietokirjoja, mutta työkiireistä johtuen nyt vähemmän.

Sain saman haasteen myös:

Kirjakaapin kummitukselta Jonnalta täältä
Marjatalta tietohaaste täällä
Kaisa Reetalta täältä

Työkiireistä johtuen haastevastaus on vähän torso, mutta tällä mennään. Kiitos kun haastoitte ja muistitte. Yritin hakea tähän jotain erilaista.

Lopuksi vielä Kirja vieköön haaste Riitta K:lta täältä.

1. Kirjoita postaus palkinnosta logoineen

2. Kerro lyhyesti kuinka aloitit bloggaamisen
Päätin vain, että aloitan ja aloitin, tietämättä mihin hienoon tämä johtaa.

3. Anna ohjeita aloitteleville bloggaajille
Rohkeutta, sinnikkyyttä, kun blogille tulee lukijoita tarvitaan ripaus itsekritiikkiä, paljon rohkeutta ja sinnikkyyttä (ja sinisilmäisyyttä). Itsekritiikkiä ja "lakitietoutta" tarvitaan siksi, että aloittelijankin blogi näkyy kaikkialla. Kun blogiharrastus on pidemmällä, kannattaa pohtia, säilyttääkö kaikki tekstit.

4. Mainitse ja linkitä blogi, joka sinut nimesi
Kirja vieköön -blogilta haaste Riitta K:lta täältä.
Mukava suhteellisen uusi, mutta asiantunteva  kirjablogi :)

--
Arvonnan yhteydessä tällaista
Jokken kirjanurkka täyttää seuraavaksi seitsemän vuotta joskin vasta ensi vuonna  2.4.2018, ja Jokken kirjanurkka pääsee oppivelvollisuuden piiriin.

Ikäväkseni olen huomannut, että hyviä kirjablogeja loppuu innon puutteeseen ennen seitsemän vuoden ikää. Tällöin jäävät myös keskustelut, mutta

-Harrastus on harrastus, ja sen voi aloittaa tai lopettaa aina, kun siltä tuntuu.

-Kirjabloggaus on minusta hienoa, pitää vain itse määrittää 'harrastuksensa' rajat!

-Miksi?

-Siksi, että muuten bloggaus muuttuu ilottomaksi.

Itsellä on rajana se, että tämä on harrastus, en halua kaveerata kirjailijoiden kanssa, tai mankua ilmaisia lippuja tai arvostelukappaleita, vaan omilla eväillä taivallan eteenpäin. Jos minulla on kommentoitavaa toisten bloggauksiin kommentoin, jos ei ole aikaa tai halua, en kommentoi. Jos on hyvä haaste osallistun, mutta oman aikaresurssin puitteissa.

-Toisille bloggareille kirjailijoihin tutustuminen on tärkeää ja joillekin on iso halu kertoa uutuuskirjoista. Näin pitää ollakin. Uutuuskirjoja on liikaa, eikä niitä kaikkia voi ostaa, joten en pidä huonona arvostelukappaleiden pyytämistä, mutta minä en halua pyytää niitä. Arvostan  bloggareiden erilaisuutta, ja hienoa, että kaikkia meitä on ja bloggauksia syntyy.

Myös kirjablogin ulkoasun ja nimen suhteen olen ollut malttavainen eli alkuperäisellä nimellä mennään ja ulkoasulla. Arvostan muiden hienoja blogeja ja hienoja kuvia, minulla ei ole motivaatiota eikä taitoa panostaa ulkoasuun. Pidän monien blogin ulkoasusta.

Keskusteluja
Oheinen keskustelu on käyty blogini nimestä Lumen taju -bloggauksessa:

Kommentti: 
-"Jokke perkele onko sun nimi Jokken vai Jokke koska jos oot muka Jokke niin tää ois Joken kirjanurkka eikä Jokken kirjanurkka vai ootko joku helvetin svedu".

Vastaus: 

-"Jokke on Jokke, mutta taipuu genetiivissä Jokken, eikä Joken".

Kommentti:

-"Ei muuten varmana taivu, en ainakaan ole koskaan kuullut kenenkään sanovan jokken.

- "Vitun genetiivimuodot"

-"Jokke kysyttiin just äikän opelta niin kyllä vaan taipuu JOKEN (get rekt boi)"

Vastaus:

"Kiva, että asia kiinnostaa. 

Kieliopin mukaan Jokke taipuu genetiivissä muotoon Joken, mutta nyt kyse on erisnimestä.

 Lisäksi saan nimetä kirjablogini sen mukaan kuin haluan. En halua muotoa Joken, sillä se viittaa sanaan Joke, koska Joke on englantia ja tarkoittaa vitsiä".

Tämä oli pienestä epävireestä huolimatta minusta suhteellisen harmiton keskustelu - oikeasti, ongelma ja ratkaisu, ongelma ja siihen ratkaisu, enkä ole ajatellut poistaa sitä?

Keskustelu on vielä jatkunut seuraavilla kommenteilla

-"Et voittanu vielä vaikka melkein jo voitit. Meillä on kolmen miehen ylivoima".

-"Ihme huijari oot ku eihän esim. mikko taivu mikkon"

Hyvä, että koululaiset pohtivat erisnimien taivutusta :)

Palautteet puuttuvasta sisälukutaidosta, ja lukuisista kirjoitusvirheistä, koen niin ikään rakentaviksi. Blogi tulee oppivelvollisuusikään, eli ehkä blogissa opitaan lukemaan ja vielä kirjoittamaankin.

Hyviä kommentteja siis olivat, seuraavat sen sijaan eivät olleet, ja olen joutunut ne poistamaan yksipuolisen mollauksen takia.

-saatanan n**k*ri (* = e)
-haista v?ttu (? = i)
-h0m00 (0 = o)
-h0m0s*ksuaal?
Kaikki ovat samasta lähteestä? Lähteen vesi on minusta kirpeää ja myrkyllistä.

Omilla avuillani ja omalla tyylilläni aion jatkaa eteenpäin ja ottaa vaarin asiallisista kommenteista, eli pitää opetella elämässä vielä se sisälukutaito, ja alkaa kirjoittaa ilman virheitä. Omassa blogissa olevat kirjoitusvirheet saa korjattua, mutta toisten blogiin kirjoittamat kommentit harmittavat. Luulen, että jotkut kommenttini ja mielipiteeni ärsyttävät, olen hyvin mustavalkoinen mielipiteissäni, mutta pyrin olemaan laillisuuden ja pienen ihmisen puolella. Toisaalta 'sanat ovat vain sateenkaarenvärisiä saippuakuplia ja vasta hyvät teot ovat oikeita kultahippuja', en pidä itseäni  kovinkaan hyvänä ihmisenä, mutta olen koittanut pitää huolta itseästäni ja perheestäni, ja olla sortamatta muita. Olen  skorpioni horoskoopiltani, ja yleisimmät luonnehdinnat skorppionien luonteesta sopivat itseeni, vaikka muuten ette horoskoopeihin uskoisikaan...

Ajoittain kommentin valvontaan jääneet kommentit voinen jättää  omaan arvottomuuteensa. Muita valistavia kommentteja on ollut, että leikin intellektuellia, enkä ymmärrä mistään mitään, ja on toivotettu minun mätänemistäni kaljapubeihin lausumassa runoja, mutta mielellään ei Baudelairea. Vaikka en ole intellektuelli, enkä ymmärrä mistään mitään, niin en käy (vielä) kaljapubeissa, joten blogiharrastus saattaa jatkua vielä tovin verran. Kannustan kaikkia muitakin edelleen kirjojen lukemiseen, niistä bloggaamiseen (jos haluaa) ja omaan tyyliin, ja sovinnaisuuteen. Olen saanut kirjoilta paljon.

Miten kirjablogillani menee?
-Taiteellinen taso on edelleen matala, eikä tule koskaan kohoamaankaan, harrastus on harrastus, minusta ei ole tulossa intellektuellia. Leikin tarvittaessa.
-En ole koskaan halunnut isoa määrää bloggauksia, mutta aika on tuonut niitä pian tuhannen verran.

Katsojissa kärkiblogit ovat ylittäneet jo aikaa sitten miljoonan, kaksi ja varmaan kolmekin. Mahtavia määriä, ja kaikki ovat ansaittuja ja rakkaudella luettuja. Minulle määrällä ei ole sinänsä merkitystä, mutta kun tulee klikkejä, tulee kommentteja ja kommentit ovat tärkeimpiä, mutta jotkut bloggaukset ovat minulle tärkeitä, vaikka niitä harvoin luetaan.

Yllättäen tätä Grismhamin Vetoomus kirjaa on klikattu vain 177 kertaa, eikä sitä kommentoitu lainkaan, ja kirja sisältää varsin kyynisen analyysin, mikä on yleistymään päin maailmassa. Sid Fleichmanin Kastanjakulkuri ja suuri veijari pääsee vain 133 klikkiin, eikä kommentteja lainkaan, mutta tämä oli varsin laadukas kirja. Freeman Wills Croftin dekkarit, ovat vähillä klikkauksilla muutamalla jopa alle 100 ja ei kommetteja -linjalla kaikki, kuten tämä Kuin varas yöllä. Nämä dekkarit  ovat nyt pois muodista, mutta minusta hyviä aikansa kuvaajia. Niin ja blogikeskustelut ovat mukavia, ja bloggarit ovat järkeviä ja hyvin sivistyneitä, ei kaikkea tarvitse kommentoida, eikä ehdi