Rex Stout: Keihäskäärme

Rex Stout: Keihäskäärme, alkuteos Fer-de-lance 1934, suomentanut Reijo Kalvas  Viihdeviikarit 1989, sivumäärä 255.

Keihäskäärme on ensimmäinen Rex Stoutin Nero Wolfe -dekkari. 

Nero Wolfe on New Yorkin Läntisellä 35. kadulla asuva massiivinen älykäs etsivä, joka ratkoo rikokset lähinnä istumalla asunnossaan. Wolfella on rikosten selvittämiseen palkattua henkilökuntaa. Dekkarien ironinen ja hauska minä-kertoja Archie Goodwin on "yleismies", joka tekee kenttäetsivän hommia ja hoitaa Wolfen taloudelliset asiat ja palkkaa lisäksi tarvittaessa lisävoimia etsiväkolmikosta Fred Durkin, Saul Panzer ja Orrie Cather. 

Nero Wolfella on kaksi intohimoa orkideoiden ihaileminen ja kulinaristiset nautinnot. Wolfen orkideoita hoitaa Theodore Horstmann ja keittiössä herkkuja tekee sveitsiläinen kokki Fritz Brenner. Nero Wolfen motiivi ratkaista rikokset on raha, jotka hän käyttää henkilökunnan palkkoihin, asuntoonsa, orkideoihin ja ruokaan. Tässä osassa Nero Wolfe toteaa lakonisesti asiakkaalle, että "ei ole kenenkään ystävä, mitä voitte maksaa". Palkkioasia muistuttaa tv-sarja Matlockia, mutta rikoksia ratkova puolustusasianajaja Matlock on joviaali tyyppi.

Sarjan edetessä Nero Wolfesta aukeaa muitakin puolia, eli kyllä hänelle on muitakin tärkeitä asioita kuin oma rauha, raha orkideat ja ruoka.

Archie Goodwin on toisenlainen aisapari kuin tohtori Watson Sherlock Holmesille tai kapteeni Hastings Hercule Poirot'lle. Archie on pystyvä etsivä, joka tekee mitä Nero Wolfe käskee. Hän on naimaton ja  ihastuu helposti, mutta pitää vapaudestaan kiinni. Hänen kerrontatyylinsä on ironista ja ajoin hyvin humoristista. Hän on myös terävä. 

Keihäskäärme -tarinan alussa etsivä Durkinin vaimon ystävä Maria Maffei kertoo huolensa Nero Wolfelle ja lupaa maksaa, jos Wolfe selvittää veljensä Carlon katoamisen, jota poliisi ei tutki. Carlo löytyy pian murhattuna, mutta Carlon leikkaaman sanomalehtijutun avulla Wolfe pääsee rahakkaammalle apajalle. Yliopiston rehtori  Oliver Barstow (58 v) on kuollut sydänkohtaukseen golf-kentällä. Kuolema on todettu luonnolliseksi, mutta Wolfe saa aikaan uuden kuolemansyyntutkimuksen. Rehtori Barstow on murhattu. Barstowin vaimo  Ellen lupaa murhan selvittämisestä lehdessä suuren palkkion. Barstowin tytär Sarah saapuu Nero Wolfen luo ja vetoaa Nero Wolfeen, etteivät verikoirat penkoisi tapausta, koska pelkää, että murhaaja on perheestä. Nero Wolfe lähettää Sarahin ihailemaan orkideoija, joita on kolmessa erillisessä huoneessa.  Soitettuaan muutamia puheluja Nero Wolfe rauhoittaa lisää orkidea-terapiaa saanutta tytärtä. Ajojahti alkaa. Nero Wolfen tavoitteena on noudattaa sopimusta, hän ei siis paljasta murhaajaa poliisille, ellei sopimus sitä edellytä.

Nero Wolfe ratkaisee murhan selvittämällä kaikki pikku asiat. Läpimurto tulee caddyjen puhuttamisessa (golfissa mailapoika = caddy, caddie). Wolfe kertoo mailapojille kokeesta, jossa psykologian opiskelijoiden luennolle oli tullut kolme miestä, A oli osoittanut B:tä aseella ja C oli tullut väliin. Tilanne päättyi, ja opiskelijat saivat kirjoittaa, mitä tapahtui. Kaikki tarinat olivat hieman erilaisia. Ase oli myös kertomusten mukaan A:lla, joidenkin mukaan B:llä ja jopa C:llä. Wolfe saa kielenkannat aukeamaan ja tutkimuksissa tulee läpimurto. Loppuhuipennus on pitkä, jotta konna saadaan kiinni, ja vaarattomaksi, hän on ottanut Wolfen tähtäimeensä. Myös Carlo Maffein kohtalo selviää.

Juonta en avaa enempää, mutta teos oli viihdyttävä. Kirjan kannessa on käärmeen tapainen. Kirjan nimi viittaa  Keski-Amerikan keihäskäärmeeseen (Bothrops asper). 

Tässä avausosassa Nero Wolfe joutuu luopumaan tynnyrioluesta ja hän juo jatkossa pullotetua olutta, jota haetaan kaupasta. Nero Wolfe etsii mieluisaa olutmerkkiä. Tarina tapahtuu alkukesästä 1933. Silloin ei ollut tv:tä, ei matkapuhelimia, eikä internettiä, mutta puhelin toimii, posti ja ihmiset liikkuivat. Eletiin siis ennenkin.

*****
Nero Wolfe -dekkareista
Rex Stoutin dekkareiden salapoliisi on New Yorkin asunnossaan viihtyvä iso ja lihava Nero Wolfe, joka ratkaisee kerättyjen tietojen ja älykkyytensä avulla rikokset. Nero Wolfe ei ole empaattinen. Wolfen apulainen Archie Goodwin on dekkarien kertoja, hyväntahtoinen, mutta kyyninen.  Archie Goodwin hoitaa myös Wolfen talousasiat. Wolfe tarvitsee paljon rahaa, eli isoja shekkejä, jotka Goodwin tallettaa pankkiin. Nero Wolfella on kaksi intohimoa orkideoiden ihaileminen ja kulinaristiset nautinnot. Wolfen orkideoita, joita on yli 10 000,  hoitaa Theodore Horstmann.  Keittiössä herkkuja loihtii sveitsiläinen kokki Fritz Brenner. Brenner vie aamiaisen Wolfelle kello 8.15, Wolfe menee hissillä kasvihuoneeseen kello 9 ja viipyy siellä ihailemassa orkideoja  kello 11 asti, jonka jälkeen Nero Wolfe siirtyy toimistoonsa. Wolfe ihailee orkideoita vielä klo 16-18. 
****
Yhdysvaltalaisen Rex Stoutin (1886 – 1975) Nero Wolfe -sarjaan kuuluu yhteensä 33 dekkaria, ja 14 lyhyempää juttua, jotka kirjoitettiin  vuosien 1934 ja 1975 välillä. 

Suomennetut Nero Wolfe -dekkarit ja kaksi novellikoelmaa.

Rex Stoutin suomennetut Nero Wolfen dekkarit 

1. Keihäskäärme, Fer-de-Lance, 1934, Jännityksen mestarit 30.
2. Pelokkaitten miesten liitto, The League of Frightened Men, 1935, SaPo 336
3. Puuttuva lenkki, The Rubber Band, 1936 Jännityksen mestarit 52
4. Punaisen rasian arvoitus, The Red Box, 1937 SaPo 385
5. Liian monta kokkia, Too Many Cooks, 1938 , Sapo 240

6. Caesar on kuollut, Some Buried Caesar, 1939 SaPo 26

7. Yli kuolleen ruumiini, Over My Dead Body, 1939 Sapo 362

8. Missä on testamentti?  There’s a Will, 1940 Sapo 371

9. Kadonnut ääni, The Silent Speaker, 1946 Sapo 14

10. Liian monta naista, Too Many Women, 1947 Sapo 209.
11. Liian monta kuolemaa, And Be a Villain / More Deaths than One, 1948 Sapo 10.
12. Toinen tunnustus, The Second Confession, 1949 Sapo 371
13. Parhaissakin perheissä, In the Best Families /Even in the Best Families, 1950 SaPo 40
14. Kuoleman käsikirjoitus, Murder by the Book, 1951  Sapo 77
15. Nero Wolfe pesee kätensä, Prisoner’s Base / Out Goes She, 1952 Sapo 380
16. Kultaiset hämähäkit, The Golden Spiders, 1953 Jännityksen mestarit 40
17. Mustan vuoren varjossa The Black Mountain, 1954 Jännityksen mestarit 6
18. Ennen keskiyötä, Before Midnight, 1955 Sapo 45
19. Viittä vaille vainaja, Might As Well Be Dead, 1956 Sapo 126
20. Jos kuolema uinahtaa, If Death Ever Slept, 1957 Sapo 144
21. Samppanjaa yhdelle Champagne for One, 1958, SaPo 64
22. Murhaajan tyyliin, Plot It Yourself / Murder in Style, 1959 Sapo 383
23.  Liian monta asiakasta  Too Many Clients, 1960 Sapo 265
24. Lopullinen ratkaisu, The Final Deduction, 1961 Jännityksen mestarit 19
25. Viimeinen siirto, Gambit, 1962 Sapo 392
26. Löytölapsi The Mother Hunt, 1963 SaPo 75
27. Oikeus kuolla, A Right To Die, 1964 Sapo 250
28. Ovikello soi, The Doorbell Rang, 1965 Sapo 80
29. Murha makuuhuoneessa, Death of a Doxy, 1966 Sapo 282
30. Isätön tyttö, The Father Hunt, 1968 Sapo 395
31. Kesävieraan kuolema, Death of a Dude, 1969 Sapo 400
32. Kuolema pöytälaatikossa, Please Pass the Guilt, 1973 Sapo 404
33. Nero Wolfen viimeinen juttu, A Family Affair, 1975 SaPo 409.

Novellikokoelmat (suomennetut)
34. Ei aivan tarpeeksi kuollut, Not Quite Dead Enough, 1944 Jännityksen mestarit 61. 
35. Liian monta etsivää, Three For the Chair, 1957 Jännityksen mestarit 67.