Olli Rehn: Myrskyn silmässä, Eurokriisistä eteenpäin, Otava 2012, sivumäärä 320.
Sain tämän vihdoin luettua, on ollut 10 vuotta kirjahyllyssä ja kaapissa.
Olli Rehn (s. 1962) on ilmoittautunut presidenttiehdokkaaksi vuoden 2024 presidentinvaaleihin. Hän on toiminut 6 vuotta kansanedustajana, runsaan vuoden ministerinä, josta siirtyi Suomen Pankin johtokuntaan ja Suomen Pankin pääjohtajaksi 2017. Olli Rehnin kovimmat paikat ovat olleet EU-komissaarina vuosina 2004 - 2014, ensin laajentumiskomissaarina, ja eurokriisin aikana talouskomissaarina, ja siitä ajasta tämä kirja kertoo.
Tämä kirja on minusta varsin perinpohjainen ja varmasti tärkeä dokumentti Olli Rehnille, mutta lukijalle se oli alkuun varsin unettava ja pitkäveteinen kirja vuosikymmenen takaisesta eurokriisistä. Eurokriisin jälkeen paneudutaan valuuttasysteemin historiaan ja euroalueen sääntöihin. Kokonaisuus alkaa tuntua yhä mielekkäämmältä, kun "tarina etenee".
Alla kerron jonkin verran kirjan tekstistä omin sanoin, ja aloitan historiasta, jota Olli Rehn käsittelee kirjan loppuosassa.
Kirjassa on kaavio Suomen noudattamasta valuuttajärjestelmästä (s.141), sen mukaan markka oli Suomen valuuttana vuodesta 1865 lähtien. Suomen markkoja oli jo vuodesta 1860 alkaen, mutta sen arvo oli sidottu ruplaan. Vuosina 1865 - 1878 oli hopeakanta, kultakanta oli vuosina 1878-1915 ja 1926-1931. Kultakanta kaatui luultavasti samasta syystä kuin "vahva markka 1980-luvulla" eli palkat eivät jousta alaspäin laman aikana. Markka kellui vuosina 1931-1933 ja 1992-1996. Valuutansäännöstelyä oli vuosina 1939-1957, Bretton Woodsin mukana markkaoli vuosina 1957 - 1973, jonka jälkeen valuuttakori-systeemissä 1991 asti. ERM-kytkentä oli vuosina 1996-1998 ja yhteisvaluutta-euroon siirryttiin 1999, markat poistuivat eurojen tieltä 2002. Ylläoleva aika sisältää monenlaista myllerrystä, rahapoliittisia päätöksiä tehdään aina edellisen kriisin pohjalta. Uusia kriisejä tulee aika ajoin. Olli Rehn oli pääministeri Esko Ahon avustajakaartissa 1993, kun markkaa kellutettiin ja se oli laman syvimpiä vaiheita. Suomen taloshistoriassa devalvaatiot toistuvat, euro toi vakautta, mutta esti omat devalvaatiot, joten kustannuskilpailukyvystä olisi pitänyt pitää huolta. Euron alkuvaiheeessa oli alhainen inflaatio, alhaiset korot ja hyvä työllisyys. Suomessa euron alkuaikoina Nokialla meni erityisen hyvin.
Oma kommentti: Nyt nämä eväät on syöty, on isot vajeet, kasvava työttömyys, ikääntyvä väestö, paikallaan polkeva talous (jo 15 vuotta), liian iso ja liian nopeasti kasvava valtionvelka ja sen nousevat korot, ja siihen päälle viikkotolkulla kestävä "poliittinen lakkoilu", joka on pysäyttänyt viennin, josta Suomi saa elantonsa. Lisäksi kuten 1991 jälkeen idänkauppa on pysähtynyt. Outoa, että enemmistö 46% kyselyssä ei rajoittaisi poliittisia lakkoja mitenkään ja 41% sallisi jonkin näköiset rajat (STT:n uutinen). Luultavasti mielipide muuttuu, kun työttömyys edelleen nousee (nyt 11%) tuotannon ulkomaille siirtymisen ja konkurssien vuoksi. Sote-alueiden vajeet ovat miljardiluokkaa, eikä edes lakisääteisiä palveluja pystytä joutuisasti hoitamaan. Vaikka hallitus sanelee, sen toimet ovat pikku puuhastelua ison kuilun reunalla, jota ei haluta nähdä. Kun pudotus alkaa, sitä ei voi enää estää.
Euroopan integraatio alkoi toisen maailmansodan jälkeen ja on taloudellisen yhdentymisen mukana myös rauhan projekti. Yhteinen valuutta oli pitkään haaveena. Euroon liittyi aluksi 11 maata, ja viime hetkellä myös Kreikka, josta eurokriisi alkoi 2010, taustalla oli Kreikan tilastojen kaunistelu, ja säännöistä joustaminen. Siitä alkoi Olli Rehnin silloisen EU:n talouskomissaarina alkoi vapaapalokunnan letkumiehenä, kuten Olli Rehn itse kuvailee. Kreikalla oli ollut ohjelma pienentää budjettialijäämää, mutta markkinat eivät uskonut siihen, kriisi kesti pitkään ja levisi Irlantiin, Portugaliin, Espanjaan ja Italiaan, vaikka monia toimia tehtiin. Pahin kriisi kesti pari vuotta. Euroryhmän puheenjohtaja oli tuolloin tuleva komission puheenjohtaja Luxenburgin Jean-Claude Juncker, ja Ranskan valtiovarainministeri oli Christine Legard. Kreikka tarvitsi rahoítusta, mutta euroalueelle tarvittiin Euroopan rahoitusvakausväline ERVV, jota piti säätää ja suurentaa. Kreikka tarvitsi monta pakettia. Kaikesta huolimatta Irlanti pyysi apua marraskuussa 2010. Irlanti oli hyötynyt EEC:n jäsenyydestä ja eurosta, mutta Irlannin kiinteistömarkkinat olivat ylikuumenneet. Irlannin pankit selvisivät stressitesteistä, mutta romahtivat, ja Irlannin luottoluokitus aleni, valtiolainan korot nousivat. Samalla alkoi keskustelu Irlannin alhaisesta yritysveroprosentista (12,5 %), myös sijoittajavastuusta ja sanktioista puhuttiin. Seuraavaksi "tauti" levisi Portugaliin. Suomikin kritisoi 2010 kriisin hoitoa, etenkin Rehn mainitsee demarit. Suomessa oli tulossa presidentinvaalit, Rehn sanoi Keskustan puheenjohtaja Mari Kiviniemelle, että ei lähde tavoittelemaan ehdokkuutta 2012, koska sitoutui euro-kriisin hoitoon. Italiassakin oli hankalaa, pääministeri Berlusconi ei sitoutunut ja erosi marraskuussa 2011. Uusi pääministeri Mario Monti teki monia uudistuksia. Kriisi etenee, Espanjassa paljastuu vuonna 2012 kiinteistökupla, ja sen pankkeja piti pääomittaa. Kreikassa on hankalaa, pääministeri Papandreu erosi, Papademos tilalle, uudistukset jatkuvat.
Euro on ideana hyvä mutta sisälsi valuvikoja, järjestelmässä ei ollut puuttumismekanismia julkisiin velkoihin, eikä yksityiseen velkaantumiseen (joka vaikuttaa esim. pankkisektoriin ja talouteen). Suomelle kritiikistä huolimatta euro on ollut hyvä kuten EU- ja Nato-jäsenyyskin pelkästään maantieteen perusteella. Vaikka eurossa oli valuvikoja ja maiden välillä oli paljon epäsymmetriaa, niin kriisiä joudutti Amerikasta lähtenyt finanssikriisi 2008, josta tuli valtioiden velkakriisi, tai ainakin Suomi valtiona on sen jälkeen velkaantunut yhä enemmän (eikä loppua näy koko hyvinvointiyhteiskunta tulee tällä trendillä romahtamaan Ennen tehtiin devalvaatioita, mutta euro estää ne. Vuosikymmenen päästä tilanne on kurjistunut edelleen).
Rehn pohtii myös länsimaiden väestön ikääntymistä, myös Kiinan väestöpyramidi on yhden lapsen politiikan mukaan haastava. Rehn tunnisti jo vuosikymmen sitten vihreän talouden pakon. Nyt tilanne on pahentunut, sillä ilmakehän hiilidioksidimäärä kasvaa, keskilämpö nousee, (tätäkään ei ehditä eikä edes haluta globaalisti pysäyttää).
Lisäksi nyt on käynnissä sekä Ukrainan että Gazan sodat. (Suomen vähistä rahoista yhä suurempi osuus tulee menemään asehankintoihin, joista lentokoneet ovat tärkeimmät ja kalleimmat. Ukrainan puolustus tulee romahtamaan vuoden sisällä, ikävä todeta, mutta tältä se näyttää).
Presidenttiä Ollista ei tullut (2024), eikä edes toisen kierroksen ehdokasta (ensimmäisellä kierroksella neljäs sija 15,3% äänistä), mutta joka tapauksessa hänellä on upea ura ja sain kirjankin luettua vuosikymmenessä.
Olli Rehn on koulutukseltaan filosofian tohtori, hän kotiutui intistä reservin vänrikkinä. Olli Rehn pelasi nuorempana pelannut jalkapalloa MP:ssä, hän kuvaa Mikkelin kaupunkilehdessä pelaajauraansa (klik)
"Pelasin MP:n junnarit läpi ja sen jälkeen pari vuotta edustusjoukkueessa vuosina 1979-81. Nousimme ykkösestä SM-sarjaan vuonna 1980 ja pudottiin takaisin vuonna 1981 ... ".
