Rex Stout: Trouble in Triplicate

 

Rex Stout: Trouble in Triplicate 1949, Bantam Books 1993, sivumäärä 228. Novellikokoelma#3.

Kirjan alussa on kirjailija Randy Russelin esipuhe, jossa Russell väittää, että useimmat lukijat jäävät kolmesta Nero Wolfe -tarinasta koukkuun. Russell toteaa Nero Wolfe ja hänen juoksupoikansa Archie Goodwin täydentävät toisensa, hän vertaa heidän yhteiseloaan kivilinnassa avioliittoon. Russell on kirjoittanut Ghost-sarjaa, jota ei ole suomennettu.

Nero Wolfe -niteessä on kolme tarinaa: Before I die, Help Wanted Male ja Instead of Evidence

Before I die (Ennen kuin kuolen) tarina on sivuilla 1- 76. Julkaistu vuonna 1947.

Nero Wolfe kärsii ja on kärttyinen. Sodan jälkeen säännöstellään lihaa. Gangsteripomo Dazy Perrit tulee Nero Wolfen luo. Perrit pehmittää Nero Wolfea antamalla  puhelinnumeron, mistä voi tiedustella lihaa. Dazy Perritillä on ongelma, häntä kiristetään ja väittää, että kiristäjä on hänen tyttärensä. Dazy Perrit on ollut naimisissa, hänen vaimonsa kuoli, kun tytär oli 2-vuotias, pian Dazy sai kolmen vuoden vankeustuomion, jolloin hänen siteensä tyttöön katkesivat. Perrit haluaa, että kiristys lakkaa, eikä tyttären salaisuus paljastu. Juttu on mutkikas, ja ruumiita tulee monta, mutta tarina kesto on vuorokauden verran.

Perrit löysi tuomionsa jälkeen tyttärensä, muttei halua tämän tietävän, että hänen isänsä on gangsteripomo. Lisäksi Dazy ei halua kilpailijoidensa tietävän, että hänellä on tytär, joka on jo kuitenkin hänen pahimman kilpailijansa Thumbs Meekerin tiedossa. Perritin vastaus oli roudata nuori nainen kattohuoneistoonsa ja sanoa  että hän on Perritin tytär. Juttu on mutkikas, mutta valetytär, joka oli kiristäjä ja myös Perrit ammutaan.

Nero Wolfe selvittää murhaajan. 

Oikea tytär ihailee Wolfen orkideoita ja lounastaa Archie Goodwinin kanssa. Tarinassa murhaaja alkaa panetella Wolfea: you'll eat this, you fat, lying, son-of-the-bitch. Kun Wolfe on kertonut mistä hän sai syyllisen kiinni, murhaaja alkaa ampua myös Wolfen luona ja Saul Panzer joutuu ampumaan hänet.

Rikollinen jäi kiinni väittäessään lukevansa lakia huippucollegessa. Nero Wolfe kysyy häneltä yksinkertaisen kysymyksen, jonka alan opiskelijatkin tietäisivät... 

Help Wanted, Male (Apua tarvitaan mies) sivuilla 77 - 151, julkaistu 1945.

Archie Goodwin on armeijan palveluksessa tarinan tapahtumavuonna 1945, mutta on ilman univormua Neron luona. Myös esikunnassa palveleva Ben Jensen saapuu Nero Wolfen Kivilinnaan näyttämään  uhkauskirjettä, jossa lukee:"Tulet kuolemaan, tulen näkemään sen". Nero Wolfe sanoo, että viimeisen runsaan 10 vuoden aikana on saanut yli 100 tappouhkausta.  Nero Wolfe sanoo, ettei voi auttaa tällaisessa tapauksessa.  Ben Jensen löytyy seuraavana aamuna ammuttuna, myös hänen henkivartijansa Doyle on ammuttu. 

Poliisista Cramer tulee Wolfen luo ja käy kuumana. Hän vaahtoaa,  että  vuosia on takana tusina, ja Nero Wolfe on valehdellut poliisille  miljoona kertaa.

Nero Wolfe saa myös nimettömän uhkauksen. Hän tajuaa, että hän oli ollut Jensenin kanssa passittamassa kapteeni Peter Rootia sotaoikeuteen, jossa tämä sai kolmen vuoden tuomion. Rootin (entinen) morsian Jane Geer puhuu Archie Goodwinin kanssa. Majuri Emil Jensen, joka on Ben Jensenin poika, ilmaantuu Wolfen alakertaan. Wolfe ei suostu tapaamaan heitä. Kun Archie on  Washingtonissa, hän näkee lehdessä ilmoituksen, jossa Wolfe etsii miestä, 45-55-vuotiasta, jonka paino on 260-270  paunaa (125 kg), ja pituus  5 jalkaa ja 11 tuumaa (176 cm) vyötärö ei suurempi kuin 48.  Tästä novellin nimi. Help Wanted Male (lehti-ilmoituksen otsikkona Wanted a Man)

Ilmoituksen tarkoitus on löytää mies kaksoisnolennoksi. Herra Hackett niminen kaveri ottaa pestin vastaan 100 dollarin päiväpalkalla.... 

Tarinassa Nero Wolfe on murhaajan tähtäimessä, mutta selviää.

Instead  of Evidence  (Todisteiden sijaan) sivuilla 153 - 223, julkaistu ensimmäisen kerran 1946.

Lokakuisena tiistaina Nero Wolfen luo kipittävät herra ja rouva Eugene R. Poor. Herra on vanhahko, mutta rouva, kuten Archie, on alle nelikymppisiä (ja Archien mukaan hemaiseva?). Ongelma on se, että Conroy Blaney aikoo murhata Eugene R. Poorin, tai niin pariskunta väittää. Nero Wolfella näitä tappouhkailuja on piisannut, eikä hän ota näitä (koska ei poistu talosta?)

Herra Poor lupaa maksaa 5000 dollaria, jotta Nero Wolfe antaa tiedot poliisille, jos tulee murhatuksi. Poor murhataan räjähtävällä sikarilla. Wolfe käynnistää tutkinnan, joka vie yllättävään lopputulokseen.

Teoksen kaikki tarinat ovat kaikki hyviä, mutta niistä pitkälti puuttuu pitkien dekkareiden huulenheitto ja Archien ja Nero Wolfen keskinäinen "avioliittodialogi" ja verkkainen juonen kehittely. Toisaalta tässä ilmenee Nero Wolfen pituus, paino ja ikä. Nero Wolfe pysyy koko sarjan iättömänä, kuten naisista aina innostuva Archie Goodwin, joka mainitsee olleensa lastentarhassa Ohiossa, jossa Eugene-niminen mies varasti häneltä karkkia.

****

Rex Stoutin (1886 - 1975) Nero Wolfe -dekkareista täällä, lisäksi siellä on linkit bloggauksiini. Dekkareiden lisäksi Nero Wolfe tarinoita julkaistiin noin 70-100-sivuisina, ja niitä on koottu novellikokoelmiin, joista (vain) kaksi on suomennettu.

Novellikokoelmat

1. Black Orchids 1942
2. Not Quite Dead Enough, 1944. suomennettu Ei aivan tarpeeksi kuollut, Jännityksen mestarit 61.
3. Trouble in Triplicate 1949
4. Three Doors to Death / Door to Death 1950
5. Curtains for Three 1951
6. Triple Jeopardy 1952
7. Three Men Out 1954
8. Three Witnesses 1956
9. Three For the Chair, 1957,  suomennettu Liian monta etsivää, Jännityksen mestarit 67.
10. And Four to Go / Crime and Again 1958
11. Three at Wolfe's Door 1960
12. Homicide Trinity 1962
13. Trio for Blunt Instruments 1964
14. Death Times Three 1985

Reijo Mäki: Maitolasimies

 

Reijo Mäki: Maitolasimies,  Jussi Vares sarjan 35:s opus, Otava 2024, sivumäärä 380.

Reijo Mäen (s. 1958 Siikainen) Vares-kirjat ovat raivanneet oman ekologisen lokeron suomalaiseen kirjallisuuskenttään. Kirjojen henkilökatras, turkulainen miljöö, teemat ja juonen rakenne ovat löytäneet uomansa ja toistuvat miltei samankaltaisina. Ensimmäinen Vares Moukan peli ilmestyi 38 vuotta sitten. Tänään 10.11.2024 on isänpäivä, mutta Maitolasimies ilmestyi 6.5.2024 juuri ennen äitienpäivää, joka oli 12.5.2024.

Maitolasimies ei tee vakiokaavaan poikkeusta: Jussi Vareksella on toimeksianto, hän tapaa alkuun halukkaan naisen, mutta lemmenleikkeihin ei päästä, kun aviomies ajaa ökyautolla pihaan Karunaan. Jussi Vareksen Karunassa olo liittyy Yhdysvalloissa asuvan Päivikki Lintusen toimeksiannosta. Päivikin veli Esamatti Lintunen on kadonnut. Esamattia etsinyt yksityisetsivä Pekko Panssarlahti on palanut Ducato-matkailuautonsa mukana Karunassa. Jussilla on Panssarlahden päiväkirja ja tämä juonilanka puksuttaa maaliinsa ja liittyy talousrikoksiin. Nyky-Varesten tapaan teoksessa on useita muita juonilankoja, joissa tällä kertaa käsitellään katujengejä, ja räppipiirejä ja jotka yhdistyvät loppukarkeloissa muihin juonilankoihin. Pidin tätä sarjassa vähintään keskinkertaisena, ja lopussa jopa paremmalla puolella olevana. Reijo Mäellä on oma huumorinsa, josta lukijat pitävät, ja tässä sitä myös viljeltiin.

Reijo Mäen Maitolasimies on Vares-sarjan ystäville  laadukas lenkki ja hyvä lukukirja.

Laajempi katsaus
Pekko Panssarlahti on kuollut Karunassa, jossa hän on palanut Ducato matkailuautoonsa. Karunan matkalla Jussi törmää Linda Saarimaahan, jolla on miehensä Rainerin kanssa avoin avioliitto.

Jussi Vares etsii vinkkejä Pekko Panssarlahden päiväkirjasta, mutta on kauan sokkona. Lopulta paikat käyvät kuumiksi.

Teoksessa käsitellään Turun itäisten lähiöiden katujengejä, joita yhdistävät tässä pillerikauppa ja murhat. Lisäksi Mäki repii huumoria räppinimillä. Niko Nyyssönen on Nick the Name. Nyyssönen on myös rikollinen, muita katiujengiläisiä ovat  Dmitry Saldo ja Amerique Jojobana. Nick the Name vaikuttaa levy-yhtiössä No Shit Shirley Inc Corparation, jossa on myös  Akitaattori Puntarpää (joka mainitaan myös Ilmari Kiannon Punaisessa viivassa).

****

Turku-kuva  on yksi syy, miksi bloggaan sarjasta, kirjat kertovat myös Turun muuttumisesta. Ensiksi kuvat Kaskenmäeltä (otettu 14.8.2024).

Kaskenmäen päällä on vaatimattoman näköisissä tiloissa huippuravintola Kaskis.

Ravintolalla on Michelin-tähti.

Mäen alaosassa on Cafe Paawo, joka on jäänyt remontin jalkoihin, mutta mikä esiintyy kirjassa.

Tässä kuva lähempää kahvilasta

.

Hieman ylempänä on Mantun grilli.

Uudessa apteekissa juovat kaljaa Vares ja Jussin tutut novellikirjailija Luusalmi, toimittaja Ruuhio, antikan pitäjä pastori Alanen, hautaustoimistoyrittäjä Moilanen ja tapaa Vares yhä Kyypakkaustakin.

Kirjassa puhuttiin Hirvensalon Meri Karinan lähellä olevasta venepalvelusta, ja siellä se löytyi hieman toisen nimisenä. Tähän ei liittynyt mitään dramatiikkaa, Jussi Vares vain kävi siellä.

Merikarinan vieressä oleva Taidekappeli näyttää ulkoa tältä.

Taidekappeli on sisältä aivan erilainen ja minusta upes.

Cafe Manuelassa istutaan loppuselvittelyissä, missä poliisi kertoo läpimurrostaan. Kahvila on Varvin torilla. 

Museolaiva Sigyn Varvintorilta mainitaan. Vares myös seikkailee Karunassa ja Paimion metsissä.

*****

Reijo Mäen (s. 1958) Vareksista lisää täällä, ja linkit kaikkiin postauksiini ja tämän jälkeen jokaiseen Vares-seikkailuun.

Jan Vapaavuori: Ensimmäinen pormestari

 

Jan Vapaavuori: Ensimmäinen pormestari, Otava 2022, sivumäärä 384.

Taustaa: Jan Vapaavuoren teos Ensimmäinen pormestari kuuluu kategoriaan "kahden euron kirja" ja on kokoomuslaisen poliitikon kertomusta nelivuotiskaudestaan Helsingin ensimmäisenä pormestarina. Jan Vapaavuori (s. 1965), joka on myös syntynyt Helsingissä, ei asettunut ehdolle kuntavaaleissa 2021 (eli luopui jatkokauden tavoittelusta) ja on nyt Suomen Olympiakomitean puheenjohtaja (eikä hae jatkokaudelle. Olympiakomitea on saanut palautetta Pariisin 2024 olympiakisojen jälkeen, en tiedä vaikuttiko jatkohaluihin?).

Helsinki on "perustettu" Kustaa Vaasan käskystä 1550. Venäjä teki Helsingistä Suomen suurruhtinaskunnan pääkaupungin vuonna 1812. Helsingin väkiluku on kasvanut ja on ylittänyt 630 000 rajan, se on väkirikkain kaupunki Suomessa. Helsingin kaupunki on Suomen suurin työnantaja (Suomen rajojen sisällä). Helsingillä on 40 000 työntekijää,  Itsenäisen Suomen aikana ensimmäinen Helsingin kaupunginjohtaja oli vuosina  1921-1930 Arthur Castren, hän edusti nuorsuomalaisia, Yhdeksästä kaupunginjohtajasta 6 oli kokoomuksesta, muut kolme olivat nuorsuomalaisista, Edistyspuolueesta ja Liberaaleista. Kaupunginjohtaja oli virkamies, mutta vuodesta 2017 alkaen viran korvasi valtuuston valitsema  pormestari. Kunnassa voi olla virkamies-kaupunginjohtaja tai pormestari. Monessa "pormestarikaupungissa" valitaan pormestariksi hänet, jonka puolue on kunnallisvaaleissa suurin.  

Kirjassa Jan Vapaavuori mainitsee tiettyjä tapahtumia, puhuu muutoksesta, arvaamattomuudesta,ja pohtii, onko maailma menettämässä järkensä. Loppuosaa pormestarikautta leimasi korona-aika. Pormestari Vapaavuori kertoo, mitä sai aikaan tai yritti saada läpi. Toki Helsingin kaupunki on niin iso ja toiminnat on organisoitu ja vastuutettu eli pyörivät 40 000 työntekijän voimin omien lähijohtajien ohjauksessa ilman pormestariakin, mutta on pormestarin henkilöllä merkitystä.

Kirja on minusta hyvä ja huono samaan aikaan. 

Hyvää on selkeä teksti, josta ilmenevät Helsingin pormestarin toisaalta suuret mahdollisuudet ja toisaalta suuret haasteet. Valtion ja Helsingin kaupungin ajoin kitkaiset suhteet ilmenevät monessa konkreettisessa asiassa. Hallitus tekee lakiesitykset, jotka eduskunta hyväksyy, ja moni palvelu tai "velvollisuus" tuotetaan kunnassa. Erinomaista on se, että Vapaavuori sanoo asiat suoraan, vaikka en kaikesta ole samaa mieltä, mutta suoraan sanominen on nykyaikana hyve, jos pystyy perustelemaan sanamansa..
Huonoa on poliitikon teksti, jossa minusta liian subjetiivisesti käsitellään asioita, mutta se on tämän tyyppisten kirjojen tarkoituskin. 

Pidempi oppimäärä
Jan Vapaavuori (s. 1965) on kokoomuslainen poliitikko toimi kansanedustajana 2003-2015  asuntoministerinä 2007-2011 ja elinkeinoministerinä 2012-2015. Vapaavuori hävisi Petteri Orpolle Kokoomuksen puheenjohtaja kisassa, tai Orpo valittiin, Vapaavuorta ei, myös Risikko oli kilvassa mukana. Vapaavuori valittiin tämän jälkeen Euroopan investointipankin hallitukseen Luxenburgiin, Orpo houkutteli Vapaavuoren pormestarikarkeloihin, tämä ilmenee kirjasta. Orpoa Vapaavuori kiittelee kirjassaan, mutta arvostelee Orpon avustajia, mutta ei nimeä heitä.

Teos alkaa 2017  Itsenäisyyspäivän puheesta. Vapaavuoren äiti oli  ruotsalainen, mutta hän opetteli suomenkielen, jonka kuitenkin "unohti", kun oli sairaalassa. Puheesta ilmenee,että isä ja setä olivat rintamalla, setä ei palannut. 

Vapaavuori toimi myös  pormestarina kaupunginhallituksen puheenjohtajana. Valtuustossa on 85 jäsentä, josta Kokomuksella oli paikkoja 25 ja Vihreillä 21 eli poliitikassa joutuu tekemään paljon kompromisseja.

Vapaavuoren mukaan pormestarin pitää tajuta kokonaisuus ja analysoida tilannetta. Hän päätti, mitä asioita on saatava eteenpäin, digitalisaatio on yksi niistä. Stategiat tehdään, mutta monesti arjen ongelmat vesittävät näitä. Kaupunkien asema ja merkitys  on nykyisin yhä tärkeämpiä asukkaille. Kaupungit taistelevat myös ilmastonmuutosta ja segregaatiota vastaan.

Kun pormestaripesti alkoi  7.6.2017, oli vanha systeemi hajotettu, siten, että  apulaiskaupunginjohtajien vallasta suuri osa oli siirtynyt muutoksessa toimialajohtajille. Kansliapäälliköllä on paljon  (minusta liikaa) valtaa. Vapaavuorella on monesta asiasta suoria herätteleviä kommentteja. Kaikki eivät halua, että pormestari johtaisi kaupunkia. Vapaavuori edellyttää johtajalta (ja itseltään) näkemystä ja kunnianhimon taso pitää olla korkea.  Halu ja uskallus johtajalla pitää olla.

Visiona oli  maailman toimivin kaupunki, mutta organisaatio kunnissa myös Helsingissä on usein hidas ja kankea. Vaikka strategiat ovat tärkeitä, niin tärkeintä on kuitenkin niiden toimeenpano.  Helsingin  kantakaupungin elinvoimaisuus on keskeinen tavoite ja siihen  liittyy niinkin arkiset asiat kuin jatkuvat katutyöt ja lumenajo. Helsingin hiilineutraalius vuonna 2035 oli yksi kärkihankkeista, ja on osin Helsingin omistaman Helenin toiminnasta riippuvainen. Helenillä oli myös kivihiilellä tuottua energiaa. Vapaavuori yritti kehittää liikuntatoimea, tai vähentää liikkumattomuutta, vähentää segregaatiota, edistää asuntotuotantoa ja saattaa toimitilat kuntoon. Vapaavuoren aikana (aloitettu ennen) valmistui kirjastotalo Oodi, ja Bio Rexin remontti valmistui. Helsingin tapahtumien järjestely siirrettiin säätiön vastuulle. Olympiastadionin remontti edistyi. Kirjassa on valtavasti asiaa, siinä mainitaan Pride, suurmoskeija-hanke, kansainvälisen museon suunnitelmat, Malmin lentokenttä, Euroopan lääkeviraston lobbaus. kaikki näistä ei toteutunut, lääkevirasto sijoitettiin Amsterdamiin. Lisäksi Vapaavuori mainitsee Karppi-tv-sarjan, jota kuvattiin Helsingissä.

Lopuksi Vapaavuoren heittoja:
Yksityissektorin juristi tekee vaikeasta mahdollista, julkisen sektorin juristi tekee helpoista asioista mahdottomia (minusta myös julkista sektoria koskeva lainsäädäntö mutkistaa ja hidastaa asioita).
Vapaavuori kirjoittaa, että Helsingin pitää suojautua valtiovallan ryöstöretkiltä, suojata taloutta, pitää se kunnossa. Tämä valtion ja kuntien välinen jännite on yksi kirjan teema, joka ilmenee myös korona-ajan kuvauksessa. Korona-ajasta käsitellään myös etäopetusta ja korona-ajan laskua lapsille ja nuorille. 

Vapaavuori mainitsee, että koulutukseen Helsinki satsaa yli miljardin ja otsikoihin nousee usein kiista muutamasta miljoonasta.
Kun kaavavalitus meni läpi, Vapaavuoren kommentti: Hallintotuomioistuinten tuollaiset päätökset pistävät niin vihaksi. s.221
Ministeri Mykkäsen toimi, jolla halliutus siirsi pelastusalan koulutuksen Kuopioon, ei saa kiitosta.

Kuten Vapaavuori lopussa toteaa: Helsinki on avoin, hyvin vähän korruptoitunut kaupunki, jota kannattaisi vaalia ja arvostaa (ei arvostella).