Juuse Tamminen: Rapolan kuninkaan vangit Nuorten toivekirjasto no: 61, WSOY 1955, sivumäärä 160.
Juuse Tamminen (1888 - 1962) oli kansakoulunopettaja, mutta kirjoitti tukun kirjoja. Nuorten toivekirjastossa julkaistiin neljä historiallista teosta eli Ensimmäinen Marathon (no:5), Salamiin voittajat (no:13), lisäksi Varjagien aarre (no: 49) ja tämä Rapolan kuninkaan vangit (no: 61).Rapolan kuninkaan vangit - teoksen teemoja ovat kristinuskon tulo Suomeen ja ruotsalaisverotuksen alkaminen, lisäksi juoni on jännittävä. Tarina päätapahtumat pohjautuvat historiallisiin tapahtumiin eli ensimmäiseen ristiretkeen Suomeen 1050-luvulla sekä Lallin legendaan.
Vuonna 1055 Koroisilla uhrataan Ukko-Jumalalle, kun Länsi-Götanmaan kuningas Eerik ja Uppsalan piispa Henrik lähestyvät laivoilla kohti Koroista 1500 keihäsmiehen kanssa.
Koroinen, joka on nykyisessä Turussa ja näkyy isona punaisena pisarana kartassa, kukoisti tuolloin, mutta nyt siellä on lähinnä joitain kiviä muistuttamassa menneestä asutuksesta.
Alue on 2022 laakeaa ja alavaa.
Takaisin teokseen: Koroinen ei antaudu ruotsalaisille, mutta suostuu maksamaan kymmenykset kirkolle. Ruotsalaisten matka jatkuu sisämaahan, ja piispa Henrik menee muonittamaan itseään Lallin taloon rouvan estelyistä huolimatta, josta Lalli kuullessaan kimmastuu ja surmaa piispan.
Lähetystyö ristin nimissä ja paavin luvalla jatkuu mutta Suomenniemeen kristinuskoa ja kristittyjä tulee myös idästä. Novgorodilaisella kauppiaalla Vasililla on mukanaan ikoni. Muuten ihmiset saavat uskoa mihin haluavat, ja ainakin Ukko ylijumala on suosittu palvottava.
Pääosin teoksessa tarkastellaan Koroisten linnanherran poikaa Ilmaria, hänen ystäväänsä Päivöä sekä Ilmarin sisarta Terhiä. Ilmari ja Päivö seuraavat ristiretkeläisiä sisämaahan, jossa Rapolan kuningas on paha pakana. Isä Andreas käännyttää ihmisiä kristinuskoon, hänen apulaisena on Päivö, ja he joutuvat Rapolan kuninkaan vangeiksi. Vaikka Isä Andreas joutui Rapolan pakanakuninkaan hampaisiin, hän vastaa pahaan hyvällä. Tarinan lopussa Päivö ja Terhi saavat toisensa, ja Andreas suuntaa Nousiaisiin, jossa kaitsee seurakuntaansa. Lisäksi kristinusko saa hiljalleen jalansijaa ja kirkko kymmenykset.
Lähetystyö ristin nimissä ja paavin luvalla jatkuu mutta Suomenniemeen kristinuskoa ja kristittyjä tulee myös idästä. Novgorodilaisella kauppiaalla Vasililla on mukanaan ikoni. Muuten ihmiset saavat uskoa mihin haluavat, ja ainakin Ukko ylijumala on suosittu palvottava.
Pääosin teoksessa tarkastellaan Koroisten linnanherran poikaa Ilmaria, hänen ystäväänsä Päivöä sekä Ilmarin sisarta Terhiä. Ilmari ja Päivö seuraavat ristiretkeläisiä sisämaahan, jossa Rapolan kuningas on paha pakana. Isä Andreas käännyttää ihmisiä kristinuskoon, hänen apulaisena on Päivö, ja he joutuvat Rapolan kuninkaan vangeiksi. Vaikka Isä Andreas joutui Rapolan pakanakuninkaan hampaisiin, hän vastaa pahaan hyvällä. Tarinan lopussa Päivö ja Terhi saavat toisensa, ja Andreas suuntaa Nousiaisiin, jossa kaitsee seurakuntaansa. Lisäksi kristinusko saa hiljalleen jalansijaa ja kirkko kymmenykset.
Juuse Tammisen Rapolan kuninkaan vangit on nuorille suunnattu seikkailu, joka historiallisesta kehyksestä huolimatta jätti tämän bloggarin hieman viileäksi ja on huonoin Tammisen NTK-kirjoista. Bloggaan tuosta Varjagien aarteesta 14.8.2022, ja se oli Tammisen kirjakvartetista minusta paras ja palkittiin Topeliuspalkinnolla vuonna 1955.
Tammisen teokset ovat tuttuja vain avaustesi perusteella, mutta historian ymppääminen tällaiseen nuorten sarjaan on mielestäni ollut mainio oivallus kirjailijalta. Nuori lukija ja miksei kypsempikin sellainen saa samalla lisää tiedonjyviä omaan laariinsa, jossa niitä ei koskaan ole liikaa.
VastaaPoistaNuorten toivekirjasto on ollut ja on verraton aarreaitta, josta nuorena lukijanoviisina löytyi monia jännittäviä helmiä poimittavaksi ja keskusteltavaksi:)
Tammisen kirjat on minullekin uusia, joskin lapsena yritin lukea tuota ensimmäistä marathonia. Wikipedian mukaan Juuse T. on wikipedian mukaan Jarkko Tammisen isoisän isä.
PoistaEn ole lukenut kirjailijan teoksia, mutta tosi hyviltä kuulostavat. Mahtava nimi kirjalla.
VastaaPoistaHieno nimi ja upea kansikuva 😀
PoistaMistähän syystä tällaisia seikkailuromaaneja ei kirjoiteta nykyään oikein lainkaan? Ne saattaisivat houkutella varsinkin poikia lukemaan. Joku ihminen taannoin pyysi lukuvinkkejä pojalleen, joka ei pidä fantasiasta. Jostain syystä fantasia pursuaa nuortenkirjojen hyllyistä tällä hetkellä.
VastaaPoistaSamaa pohdin, mutta tämä genre vaatii hyvän pohjatyön ja juonen ujuttamisen tarinasn. Pidin tuosta mainitsemastani Varjagien aarteesta 😀
PoistaNämä Tammisen kirjat ovat tuttuja vain kutkuttavista nimistään siinä NTK-kirjalistassa, mutta voisi kyllä lukea jos joskus tulevat vastaan.
VastaaPoistaJa joo, tuntuu että lanukirjallisuuteen on jäänyt aukko kirjoille jotka ovat selvästi seikkailua (historiallista tai muuten) mutta jotka eivät ole fantasiaa eivätkä muutakaan spefiä. Niistä pitävien pitää sitten jahdata näitä vuosikymmenten takaisia nuortenkirjoja...
Itsekin muistan nimet lapsuudesta, mutta en lukenut näitä. Nyt päätin lukea kaikki. Yhden ostin messuilta, yhden huuto.netistä ja kaksi jouduin lainaamaan kirjastosta.
PoistaLanu-kirjoista ja niiden lukemattomuudesta on paljon lehtijuttuja ja some-sanailua, mutta jos lapsia ei tarjonta kiinnosta voisi kirjoittaa tällaisia.
houkutteleva kansi, kiva kun näytät noita karttoja, pikkuvljeltä sain synttäriksi uuden komeen Auralokilaakso-kirjan
VastaaPoistaKiitos, Hannele
Poista