Jack Thorne: Harry Potter ja kirottu lapsi -näytelmä

Jack Thorne: Harry Potter ja kirottu lapsi, kaksiosainen näytelmä Harry Potter and the Cursed Child, 2016, pohjautuu J. K. Rowling, John Tiffany ja Jack Thornen tarinaan, suomentanut Jaana Kapari-Jatta, Tammi 2016, sivumäärä 446. 

Näytelmä alkaa siitä, mihin Harry Potter ja Kuoleman varjelukset päättyy. Harry Potterin ja Ginny Weasleyn nuorempi poika Albus menee ensimmäistä kertaa Tylypahkaan ja pelkää, että hänet lajitellaan Luihuseen. Albus nousee junaan Hermionen ja Ronin tyttären Rosen kanssa. Junassa Albus tapaa Draco ja Astoria Malfoyn  pojan Scorpiuksen.

Velhomaailma on edelleen eripurainen juorukerho. Harry Potter on ylimielinen Taikaministeriön virkailija, joka inhoaa edelleen Draco Malfoyta, Hermione Granger valitaan taikaministeriksi. Osa taikaväestä kaipaa Voldemortia takaisin. Näytelmän nimi viittaa epäilyihin Voldemortin lapsesta. Draco ja Astorian Malfoyn poikaa Scorpiusta huhutaan Voldemortin pojaksi, joka olisi saatu jatkamaan Malfoyn puhdasveristä sukua ajankääntäjällä. Draco pyytää Harrya kumoamaan huhut, tai niin, että ministeriö ne kumoaisi. Harry ei tee asialle mitään, eikä myöhemminkään kun Cedric Diggoryn isä pyytää Harrya takavarikoidulla ajankääntäjällä pelastamaan poikansa Cedric Diggoryn.

Tylypahkassa Hermionen ja Ronin tytär Rose lajitellaan Rohkelikkoon, hän on hyvä huispaaja, mutta Albus lajitellaan Luihuseen, toisin kuin Harry, Ginny, ja isoveljensä James ja serkkunsa Rose. Albus on huono koulussa ja eristäytyy. Hän kaveraa vain Scorpiuksen kanssa. Vuosi vuodelta Albuksen ja Harryn välit huononevat, ja Albusta Tylypahka tympii enemmän. Neljäntenä vuotena Albus yllyttää Scorpiusta poistumaan kanssaan Tylypahkan junasta. Mukana suunnitelmissa on Amos Diggoryn hoitajatar Delphi. Monijuomaliuoksen avulla he varastavat ministeriöstä ajankääntäjän, jolla pääsee kymmeniä vuosia menneisyyteen. Ajankäännössä he menevät Kolmivelhoturnajaisiin "pelastamaan" Cedricin. Ensimmäinen koetus ajankääntäjällä epäonnistuu, ja Albus palaa rampana takaisin. Hänet hoidetaan kuntoon, mutta hän valehtelee Harrylle. Yritykset jatkuvat, ja aina maailma nyrjähtää oudommaksi ja kolmivelhoturnajaisten kulkuun vaikutetaan, ja tulevaisuus eli kirjan nykyisyys muuttuu paljonkin. Jätän jokaisen tutututtavaksi, että miten. Näitä ajankääntöjä tapahtuu myös eräisiin muihin tapahtumiin. Varsin tylyä toimintaa, mitä koulun nimikin Tylypahka luonnollisesti symboloi.

Teemat
Syvin teema on olla isänä, isän ja pojan -suhde. Harry ei pohjimmiltaan pysty hyväksymään, sitä että Albus on erilainen, kuin hän isänä haluaisi. Epäluottamuksesta kasvaa kierre, joka velhomaailmassa on tyypillistä. Tyypillistä on myös se, että Tylypahkan seitsemän vuotta ratkaisevat velhon elämän uran, ja ensimmäinen lajittelu on ratkaisevaa. Albusta ärsyttää, että häntä verrataan sankari-isään. Harrylla on itse ollut onneton lapsuus, ja isä on puuttunut. Albus inhoaa Harrya ja inhoaa myös Harryn ruikutusta ankeasta lapsuudesta. Albuksen suhde Ginnyyn jää myös taka-alalle, mutta on parempi, Harryn äiti kuoli suojatessaan Harrya Voldemortilta, ja tähän tapahtumaan palataan hyvin konkreettisesti. Albus Dumbledore, jolla ei ollut lapsia, ymmärtää isyyttä paremmin kuin Harry. Albus neuvoo, että nuorta ei voi suojella harmeilta, mutta nuorta pitää opettaa kohtaamaan elämä.  Kun asiat menevät huonosti Harry tiukentaa otetta, hän määrää ja haluaa, että Albus tottelee. Hän haluaa erottaa Albuksen ja Scorpiuksen. Harrykin oppii, ja yhteinen sävel löytyy, pulmat vaan kasvavat niin suuriksi, että luottamusta ja ymmärrystä tarvitaan.

Toinen teema on kuten kaikissa väkisin tehdyissä "jatko-osissa" eli vanhan vellin lämmitys. Tässä tarkastellaan kaikkia vanhoja tapahtumia eri näkökulmista, ja eletään eri aikajanoja ja tarkastellaan eri vaihtoehtoja. Välillä Kalkaros on elossa, Pimento on rehtori. Hermione ja Ron ovat erillään. Varsin tympäisevää toimintaa, joka jakaa fanit, osa pitää uudelleen lämmitetystä vellistä, osa, kuten minä en pidä uusista  mausteista

Kolmas teema ja juonipaljastus
Kolmas teema on pahan nouseminen aika ajoin. Harryn arpea kivistää, ja kuolonsyöjien aktiivisuus nousee, kentauri Bane ennustaa pimeyttä. Kirjan nimessä oleva Kirottu lapsi ei ole Scorpius vaan (varo  juonipaljastusta) on Saatanan kakara eli lordi Voldemortin ja Bellatrix Lestrangen salattu tytär Delphiina, jolla on omat aikeensa hilata isä taas henkiin ja valtaan.

Harry Potter ja kirottu lapsi -näytelmä ei tuo velhogenreen mitään uutta, mutta antaa hyvän tarkastelukehikon ankean lapsuuden kokeneiden vanhempien kasvatusmetodeihin, kasvatus ei saisi olla liian suojaavaa eikä liian kontrolloivaa. Teoksessa tarkastellaan Draco Malfoyn ja Harry Potterin ongelmallista suhdetta. Eri aikajanojen käsittely on omasta mielestäni turhaa henkistä pieriskelyä, näytelmä nimittän on pitkä katsottavaksi yhden päivän aikana, vaikka olisi kuinka Harry Potter -fani. Lukukokemus oli kuitenkin antoisa tämän isä-poika tarkastelun vuoksi. Mikä on ankea lapsuus? Pitääkö ankeasta lapsuudesta rehvastella lapsilleen. Jokaisen pojan pitäisi päästä kukoistamaan ilman isän varjoa.
*****
Alkuperäiset Harry Potterit on kirjoittanut on  Joanne Kathleen Rowling. J.K Rowling on syntynyt kuten Harry 31.7.

Ensimmäisen ja viimeisen Potterin kansi

Kirjat on hienosti suomeksi kääntänyt Jaana Kapari (nyk Jaana Kapari-Jatta), ja suomalaiset kansikuvat on tehnyt Mika Launis.

Olen blogannut aiemmin:
Harry Potter ja Viisasten kivi
Harry Potter ja Salaisuuksien kammio
Harry Potter ja Azkabanin vanki
Harry Potter ja Liekehtivä pikari
Harry Potter ja Feenixin kilta

Harry Potter ja puoliverinen prinssi
Harry Potter ja Kuoleman varjelukset

Harry Potter -Legenda
Harry Potter -sarja