Agatha Christie: Vanha hyvä aikani

Agatha Christie: Vanha hyvä aikani, An Autobiography 1977, suomentanut Antti Nuuttila, Wsoy 1978, sivumäärä 630.

Agatha Christien kirjoitti Vanha hyvä aikani -teoksen vuosina 1950 - 1965. Teos alkaa Irakissa Nimrudissa, missä Agatha Christie tai paremminkin Agatha Mallowan asuu (osan vuotta) toisen aviomiehensä Maxin kanssa.

 "Nimrud on Mosulin eteläpuolella ja se on muinainen assyyrilainen kaupunki, jonka historia ulottuu yli tuhat vuotta ajanlaskuamme aiempaan aikaan. Max Mallowan Agatha Christien toinen aviomies on kirjoittanut teoksen  Nimrud and its remains" koko "lainaus" on omaani.  (myös mahdolliset virheet).

Teoksen viimeiset sanat kirjoitetaan 1960-luvun  Bagdadissa, missä vaurastuminen on alkanut.

Agatha Christien (1890 - 1976) muistelmat alkavat kuitenkin onnellisesta varhaislapsuudesta, amerikkalainen Fred-isä eli koroillaan, Millerien perhe asusti Torquayssa. Äiti oli kotona, perheellä oli palvelijoita, joita arvostettiin. Erityisesti Agatha muistelee lämmöllä Nursieta, vanhaa lastenhoitajaansa. Viisivuotislahjaksi Agatha saa yorkshiren terrierin, jota kutsuu Tonyksi. Isosisko Madge lähtee kouluun, myöhemmin Madge avioituu  ja saa lapsen, johon Agatha kiintyy. Veli Monty aiheuttaa harmaita hiuksia perheelle, pestautuu buurisotaan ja viettää aikaa ja kuluttaa rahaa Afrikassa. Monty Agathan mukaan eli onnellisesti, mutta 'kommelluksia' oli jatkuvasti ja Monty kuoli sairaskohtaukseen, mutta onnellisena,

Ensimmäinen ikävä käänne tapahtui kun isänisän perintörahat olivat sulaneet USA:ssa huonoihin sijoituksiin ja kaiketi joku oli edes auttanut katastrofia. Taloudellisten tappioiden takia isä kuoli Agathan ollessa 11-vuotias. Kun Monty pestautui buurisotaan ja Madge oli naimisissa Agatha ja äiti elivät varsin säästeliästä elämää. USA:sta tuli lisää huonoja talousuutisia, sillä perhe eli koroillaan. Alkuun he vuokrasivat talonsa pois ja asuivat huokeammin hotellissa Ranskassa Paussa, missä Agatha lopulta oppii ranskaa. Hänet esiteltiin seurapiireille Kairossa, jossa oli huokeampi asua kuin Englannissa  eikä tarvinnut järjestää omia pippaloita. 

Agatha Miller tutustui Archibald Christieen ennen ensimmäistä maailmansotaa. Naimisiin mentiin ensimmäisellä lomalla sodasta. Lomat pyörivät huonosti, suunnilleen kerran vuodessa oli lomaa kolmesta päivästä viikkoon. Agatha toimi alkuun sairaanhoitajana, mutta sodan loppuaikana sairaalan apteekissa, jossa alkoi sommitella Stylesin tapausta. Torquayssa oli belgialaisia sotapakolaisia. Hän kehitti Hercule Poirot'n ja hänelle uskollisen Hastingsin. Agatha arvostaa tekstin mukaan eniten kahta ominaisuutta (ihmisessä) uskollisuutta ja  rohkeutta. Agatha saa sodan jälkeen tyttären Rosalindin, jolla puolestaan sai aikanaan pojan Matthewin.

Kirjailijan ura takkusi. Kustantajaa ei tahtonut löytyä ja Agathan saama kustannussopimus oli huono ja velvoitti huonoilla ehdoilla kirjoittamaan viisi kirjaa. Toinen kerta toden sanoi, Agatha Christie vaihtoi Collinsille ja kirjoitti loput kirjansa sinne.

Kirjaa Roger Ackroydin murhaa Christie käsittelee paljonkin. Idea oli loistava. Lisäksi syyllisen tiedonhaluinen vanhapiikasisko Caroline oli neiti Marplen esikuva. Nousua seurasi takaiskuja, äiti kuoli, aviomies oli Lontoossa löytänyt uuden naisystävän. Tätä vaihetta on Jered Cade avannut, bloggaus täällä.

Uusi alku löytyy Lähi-Idän matkoilta. Agatha Christie matkusti Idän pikajunalla ja muilla neuvoilla Bagdadiin. Hän tapaa Urissa kaivauksilla assistentti Max Mallowanin. Heidän tarinansa kehittymistä tarkastellaan ja Maxin kaivauksia 1930-luvulla Syyriassa ja muualla. Vanha hyvä aikani on hyvin tunnelmallinen ja hyvä kirja. Tämä bloggaus ei edes yritä avata sen sävyjä.

Toinen maailmansota muutti taas asetelman. Max ilmoittautui ensin kodinturvajoukkoihin ja myöhemmin sijoitettiin lähi-itään. Agatha Christie pestautuu taas (sotasairaalan)  apteekkiin, missä työskenteli sodan ajan. Agatha Christie kirjoitti ja julkaisi joitain teoksia sodan aikana mm. Westmacottina Yksinäinen kevät. Rosalindin mies ja Agathan tyttärenpojan Matthewin isä Hubert katoaa ja kaatuu sodassa. Sodan jälkeen tilanne on muuttunut, mutta olot vakiintuvat, Christie saa talonsa takaisin Amiraliteetin takavarikosta, tosin ylimääräisin miehistövessoin varustettuna ja huonokuntoisena. Kaikki on muuttunut, mutta elämä jatkuu, Verotus on yhä kireämpää, ja Christie havaitsee, että kannattaa julkaista vain yksi kirja vuodessa, koska kahdesta ei tienaa sen enempää.

Kaivauksetkin jatkuvat 1950-luvulla nyt enemmän Irakissa, jonne Christie tuntuu kotiutuvan, ja kuten hän kirjoittaa teoksen lopussa "Miten paljon olenkaan rakastanut tuota maailman kolkkaa. Rakastan sitä yhä. Ja tulen aina rakastamaan". 

*****

Kirjoistaan Agatha arvostaa Roger Ackroydin murhan  ideaa, ja dekkareista Väärän vänkyrän taloa, Syyttävää sormea sekä Syyttömyyden taakkaa. Sininen juna -dekkaria hän pitää huonoimpana. Agatha on ollut kiinnostunut junista ja matkustanut niissä. Hän on kiinnostunut myös taloista. Pienenä hänellä oli nukketalo, ja niissä huonekaluja ja lisäksi oli kaappi, mihin voi sommitella huoneita.

Agatha Christie oli hyvin arka. Hänen mukaanasa lapsille tehdään koulussa liian valmiina kaikki, oma-aloitteisuus puuttuu. Agathan mukaan "emme tarvinneet enempää piristäviä kuin rauhoittavia pillereitä", kuitenkin entisajan lapsilla ja ihmisillä oli  elämäniloa ja -uskoa. Ei Agathan kirjaa ilman 

Macbethia. Hän kirjoittaa olleensa katsomassa veljentyttärensä kanssa Macbethia.Molemmat olivat nauttineet esityksestä, hänen mukaansa Shakespeare pilataan koulun pakkoluvulla. 

Hän kirjoittaa sivulla 155 "Naisen asema on aikojen kuluessa muuttunut aikojen saatossa ratkaisevasti  huonompaan päin".  Luultavasti tämä on täysin vakavasti luettavissa niin kuin on kirjoitettu, sillä hän puhuu uudesta ajasta, jossa nainenkin saa raataa aamusta iltaan ja uusista velvollisuuksista. Agatha on arka ja on tuttujen ihmisten joukossa, hän kirjoittaa, että "Lilian Pirie on harvoja tapaamiani ihmisiä, joilla on todella kiinnostavia ajatuksia". Agatha oli itse nuori ja Lilian oli 75-vuotias pisteä mummeli, joka luki kirjoja seurasi näytelmiä ja hänellä oli niistä omia teräviä mielipiteitä.

Agatha Christien teokset ja bloggauspäivä
Poirot
Poirot ja Hastings
Stylesin tapaus 1920, blogattu 6.11.2014
Golfkentän murha 1923,  blogattu 17.6.2015
Neljä suurta 1927,  blogattu 2.4.2015
Vaarallinen talo 1932,  blogattu 15.7.2015
Lordin kuolema 1933,  blogattu 5.3.2015
Aikataulukon arvoitus 1935 blogattu 3.11.2013
Mykkä todistaja 1937,  blogattu 22.6.2015
Esirippu, Poirotin viimeinen juttu 1975,  blogattu 11.2.2014

Poirot
Roger Ackroydin murha 1926,  blogattu 25.12.2013
Sininen juna 1928,  blogattu 17.7.2015
Idän pikajunan arvoitus, 1934, blogattu 24.11.2013
Lentävä kuolema 1935,  blogattu 6.6.2015
Murhenäytelmä kolmessa näytöksessä 1935, blogattu 19.8.2015
Murha Mesopotamiassa 1936, , blogattu 29.7.2012
Kuolema Niilillä, 1937,  blogattu 8.8.2011
Hänet täytyy tappaa 1938,  blogattu 10.5.2015
Simeon Leen testamentti 1938,  blogattu 11.6.2014
Mabellen kahdet kasvot, 1940,  bloggauspäivä 28.2.2015
Teetä kolmelle 1940, blogattu 27.7.2015
Varjossa auringon alla 1941,  blogattu 1.9.2013
Viisi pientä possua 1943, blogattu 1.7.2015
Kohtalokas viikonloppu 1946,  blogattu 18.2.2015
Vuoksi ja luode 1948, blogattu 16.8. 2015
Hautajaisten jälkeen 1953, blogattu 14.8.2015
Neiti Lemon erehtyy 1955, blogattu 1.7.2015
Kissa kyyhkyslakassa 1959, blogattu 11.3.2015
Kellot 1963,  blogattu 11.8.2015

Poirot ja Ariadne Oliver
Kortit pöydällä 1936, Poirot, Ariadne Olivier, tarkastaja Battle, blogattu 21.7.2015
Rouva McGinty on kuollut 1952, blogattu 29.7.2015

Kuolleen miehen huvimaja 1956, blogattu 1.5.2015

(sekä Hercule Poirot ja huvimajan arvoitus)

Kolmas tyttö 1966,  blogattu 7.7.2015
Kurpitsajuhla 1969,  blogattu 27.11.2014
Norsun muisti 1972,  blogattu 24.8. 2015

Neiti Marple jutut
Murha maalaiskylässä 1930, blogattu 11.11.2014
Kolmetoista 1932, novelleista koostuva kertomus, blogattu 18.9.2015
Ruumis kirjastossa 1942 blogattu 22.10.2015
Syyttävä sormi 1943, blogattu 13.8.2014

Kuolema ilmoittaa lehdessä 1950, blogattu 6.4.2012
Neiti Marplea ei petetä 1952, blogattu 8.9.2015
Salaperäiset rukiinjyvät 1953, blogattu 5.11.2015
Paddingtonista 16.50 1957, blogattu 16.9.2015
Tuijottava katse, 1962, blogattu 22.1.2015
Lomahotellin murhat 1964,  blogattu 9,12,2014
Bertramin hotellissa 1965, blogattu 17.11.2015
Neiti Marple koston jumalattarena, 1971,  blogattu 9,12,2014

Neiti Marplen viimeinen juttu, 1976 blogattu 19.2.2014

Tommy ja Tuppence -kirjat:
Salainen vastustaja 1922,
Rikos yhdistää, 1929 (1986)
Salomonin tuomio, 1941
Eipä aikaakaan niin voi kauhistus 1968
Kohtalon portti 1973.
Kaikista  bloggaus 19.10.2012

Chimney
Rakkauskirjeiden salaisuus 1925, tarkastaja Battle, blogattu 1.12.2013
Seitsemän kellon salaisuus 1929, tarkastaja Battle,  blogattu 1.12.2013

Ariadne Oliver
Totuus Hallavan hevosen majatalosta 1961, Ariadne Oliver, blogattu 6.8.2014

Dekkarit
Ruskeapukuinen mies 1924, blogattu 6.10.2015
Kuolema lähettää viestin, 1931, blogattu 4.12.2015
Askel tyhjyyteen 1933, blogattu 4.10.2015
Eikä yksikään pelastunut 1939, blogattu 4.4.2011

Neiti Pinkertonin salaisuus 1939, blogattu 29.9.2015
Kohti nollapistettä 1944, tarkastaja Battle, blogattu 12.4.2015
Helmeilevä kuolema 1945 blogattu 31.10.2015
Kaikki päättyy kuolemaan 1945, blogattu 29.9.2015
Väärän vänkyrä talo 1949, blogattu 13.9.2015
He tulivat Bagdadiin 1951, blogattu 9.12.2015

Määränpää tuntematon 1954, blogattu 11.12.2015

Syyttömyyden taakka 1958, blogattu 15.10.2015

Ikiyö 1967, blogattu 3.9.2014
Salaperäinen matkustaja 1970, blogattu 3.11.2015

Mary Westmacott -teokset
Mary Westmacott Giant's Bread, 1930
Mary Westmacott Unfinished Portrait, 1934
Mary Westmacott Absent in the Spring, 1944, blogattu 14.1.2015
Mary Westmacott The Rose and the Yewtree, 1948
Mary Westmacott A Daughter's a Daughter, 1952
Mary Westmacott The Burden, 1956.
Bloggaus kaikista 22.9.2015

Novellikokoelmat
Poirotin varhaiset jutut, 1924, blogattu 25.8.2015
Särkyneen peilin arvoitus (ja kolme muuta lyhyt juttua), 1937 blogattu 23.8.2015
Herkuleen urotyöt, myös nimellä Poirot parhaimmillaan, 1947, blogattu 21.8.2015
Seikkaileva jälkiruoka, 1960, blogattu 25.7.2015
Poirotin lyhyet jutut, 1974  blogattu 25.8.2015
Kirstun arvoitus, 1997, blogattu 25.7.2015

Herra Quin esittäytyy 1930. blogattu 8.10.2015
Kuoleman koira, 1933,  blogattu 28.10.2015
Agatha Christie: Listerdalen arvoitus 1934, blogattu 1.12.2015
Parker Pyne tietää kaiken, 1934, blogattu 10.112015
Hiirenloukku (1948) blogattu 20.9.2015
Toinen kutsu, 1991, blogattu 22.11.2015

Christien näytelmät kirjoittanut kirjoiksi Charles Osboune
Charles Osbourne: Hercule Poirot ja salainen kaava bloggaus 16.7.2015 
Charles Osbourne: Seitti, bloggaus 26.11.2015
Charles Osbourne: Odottamaton vieras, bloggaus 29.11.2015

Muuta aiheeseen liittyvää
David Suchet: Hercule Poirot ja minä, blogattu 31.8.2015
Jered Cade: Agatha Christie katoaa, blogattu  14.12.2015
John Curran: Agatha Christien murhasuunnitelmat ja salaiset muistikirjat, blogattu 20.12.2015
Matthew Bunson: An Complete Christie