Erling Kagge: Kaikki mitä olen oppinut naparetkilläni, alkuteos Alt jeg ikke laerte på skolen: Filosofi för eventyrere 2019, suomentanut Kari Koski, Art House 2021, sivumäärä 149.
Erling Kaggen opus Kaikki mitä olen oppinut naparetkilläni on lyhyt ja oiva, alla joitain nostoja teoksesta.
Pohjoisnavalla (vuonna 1990) parinsa kanssa ilman ulkopuolista apua.
Vuonna 2010 Kagge oli Islannin Vatnajökull-jäätiköllä, kun tulivuorenpurkauksen vuoksi kaikki lennot peruutettiin. Maapallo 4,54 miljardia vuotta vanha, luonnossa on viisautta, mutta luonnon kuuntelu vaatii läsnäoloa ja ylipäätään olemista luonnossa.
Elämässä on tärkeintä rutiinit. Kun ulkona on -54 astetta Celsiusta, on tärkeää nousta makuupussista. Tahto tehdä asioita alenee iän myötä, mutta mahdollisuus paranee (keskimäärin). Tuttu ja turvallinen houkuttaa ihmistä.
Usein asioita pidetään mahdottomina, kunnes joku tekee sen. Ihmisellä on kyky venyä. Kivikautiset geenit herättävät eli vaarat ja haasteet tuovat merkityksen elämään. Kagge perustelee monin tavoin, että onnellisuus ei riipu aineellisista puitteista. Oslossa on (kuten Helsingissä) paljon masentuneita.
Kaikki ei ole kiinni halusta, unelmista, vaan naparetkillä valmistautuminen ratkaisee. Tieto olosuhteista, oikeat varusteet ovat tärkeitä. Joka päivä tulee uusia haasteita, jotka pitää ratkoa.
Naparetkillä lumi saa monia sävyjä ja hiljaisuus on hienoa, ja minusta tämä kirjakin hieno, helppolukuinen ja hyödyllinen.
Nostan hattua naparetkeilijöille. Minusta ei siihen hommaan ole.
VastaaPoistaItselläkään ei kestävyys eikä kärsivällisyys riittäisi, eikä olisi rahaakaan.
PoistaOiva ja lukemaan houkutteleva on avauksesikin, kiitos!
VastaaPoistaElämässä on tärkeää asetta tavoitteita, unelmoida ja toteuttaa niitä eikä rohkeutta todellakaan ole purkissa... Hatunnosto täältäkin sekä Kaggelle että kaikille naparetkeilijöille ynnä heille, jotka rohkeasti unelmiaan toteuttavat:)
Totta tavoitteita pitää olla ja unelmiakin, mutta myös ripaus realismia.
PoistaVarmasti ajattelemaan pistävä teos. Karuilla seuduilla on oma viehätyksensä. Ne kiinnostavat minua, vaikka itse en ihan naparetkelle lähtisikään.
VastaaPoistaNaparetkeily on niin vaarallista, että minusta ei olisi siihen. Hiihtäminen talvellariittää.
Poistaonpa jännä kirja, poikani nukkunut eilen yön lumiluolassa (snöbivack)
VastaaPoistaHienoa.
PoistaMielenkiintoinen postaus itselleni läheisestä aiheesta. Suosittelen lämpimästi Anders Ejen kirjaa "Napaseudun sankari S.A.Andrée" (1930), jossa hienosti kuvataan tuon idealistin visioita ja niiden traagista toteuttamista.
VastaaPoistaViimeksi luin Heyerdahlin kirjan toisen kerran sitten nuoruuden, ja täytyy sanoa, että se oli yhä edelleen vaikuttava. Rohkeat ja hullunrohkeat ihmiset vievät tiedettä eteenpäin.
Tuo Anders Eden kirja kiinnostaa, kiitos.
PoistaMinä olen huono lähtemään minnekään ja pelkkä ajatuskin jäästä ja kylmästä saa hytisemään 😎 Mieheni kertoi juuri leffasta jossa astronautti (jota näytteli Matt Damon) jäi yksi selviytymään Marsiin. Pelastuspartio oli tulossa Maasta, mutta sen matka kesti 4 vuotta. Hän sai viljeltyä perunaa Marsissa ja selvisi sen ansiosta. Ruokatavarat eivät muuten olisi riittäneet koko ajaksi. On näitä jännä katsoa ja lukea, mutta itselläni ei halua poistua kauas kotoa. 🏠
VastaaPoistaTosiaan nojatuolimatkoilla viihtyy paremmin.
Poista