Antti Tuuri: Lakeuden kutsu

 

Antti Tuuri: Lakeuden kutsu, Otava 1997 , sivumäärä 363.

Antti Tuurin Lakeuden kutsu päättää Hakalan suvusta kertovan kuusiosaisen Pohjanmaan sarjan. Kutomon konkurssin verovelat ovat vanhentuneet ja Erkki Hakala palaa Floridasta taaloja taskussaan kotikonnuilleen. Selvitettävää on paljon, myös vaimonsa Kaisun kanssa, jolla on helmoissan Erkin tyttö Elina ja lapualaisen tekemä poika. Lakeuden kutsu tapahtuu yhtenä päivänä, jolloin Erkki hoitaa palattuaan keskeneräiset asiansa ja haluaa selvyyden kutomon konkurssista.  Erkki tekee kauppoja, jolla hankkii konepajan ja talon petollisilta Partasilta, joista on harmia useammankin kerran. Tarinan tenho on kuitenkin kerronnassa ja Pohjanmaan kuvaamisessa.

Teos voitti vuoden 1997 kirjallisuuden Finlandia-palkinnon. Kirja on filmattu vuonna 2000, Erkki Hakalaa näytteli Kari Väänänen ja Kaisua Mari Rantasila.

Antti Tuurin Lakeuden kutsu on syväluotaus "pohojalaisuuteen" ja tilinpäätös Hakalan suvun toiminnasta. 

Pidempi oppimäärä jossa avaan kirjaa hieman enemmän.

Asuin elämäni varhaisvuodet Seinäjoen Keskuskadulla.  Pohjanmaan maisemat ja elämäntapa on alitajuisesti tuttuja, vaikka en siellä ole lapsuusajan jälkeen asunutkaan. Minusta Antti Tuurin Pohjanmaa-kirjoissa on oma kotoisa tunnelmansa. Miehet ovat äijiä, ja naiset pitävät kodin pystyssä, Miehillä on omat kähinänsä ja salaisuutensa, ja niistä naiset joutuvat kärsimään. Tuurin kirjoissa miehet hoitavat liikeasioita, juovat viinaa ja tässä kirjassa paljon myös naisten keittämää kahvia.

Miehillä on tapana ilmoittaa asiat karskisti ja epäsuorasti naljaillen toisilleen, ja vaimoilleen ei lainkaan. Vaimot kuitenkin kantavat perheissään paljon vastuuta. Olen lukenut sarjasta vain  Talvisota -romaanin ja romaanisarjan tunnetuimman teoksen Pohjanmaa, jossa Hakalat jakavat Amerikan isoisän perintöä. Hakalan suvun miehistä tässä Erkin kanssa vipeltävät Raimo ja Paavo, joka luulee, että hänellä on kivessyöpä ja menee Seinäjoelle sairaalaan. Kyse on nivutyrästä. Tämän kaiken Paavo tekee "salassa".  Paavo tapaa sairaalassa opettajan, joka hoidattaa salaa pitkälle kehittynyttä eturauhassyöpää. Hän on naamioinut hoitokäynnin veteraanimatkaksi, mutta jäänyt Seinäjoelle. Hän lyöttäytyy mukaan ja tunkee itsensä Erkin amerikanrautaan.

Erkki aikoo Amerikassa tienaamillaan rahoilla ostaa Partasilta konepajan, mukana kaupoissa on Taisto Matsomppi. Partasen veljekset ovat veloissa pankkiin, ja pakotettuja kauppaan. He haluavat kuitenkin kassakaapistaan papereita, joita Hakalat eivät halua heille antaa. Lopulta selviää, että itse asiassa paperit eivät kiinnosta vaan kouruavain. Erkki kyselee Raimolta monta kertaa Kutomon konkurssista, joka vei hänen kotitalonsa. Hakaloiden puheissa käsitellään paljon EU:hun liittymistä, ja luodataan poliitiikkaa jopa Väinö Tanneriin asti. Kirjan tarinan "aikana" Suomi on liittymässä Euroopan yhteisvaluuttaan  Lipposen ollessa pääministeri. Demarit eivät ole kovassa huudossa. Partasilla on samasta syystä ongelmia, kuin Raimolla. Pankit tyrkyttivät valuuttalainaa. Korot  nousivat ja markka devalvoitiin. Velkataakka paisui liian isoksi. 

Erkin matka jatkuu Lainan luo kahvitettavaksi ja mukaan tulee Pohjanmaa -kirjasta tutut Markku ja Taina, joiden poika Pauli on lomalla armeijasta. Miesten keskusteluissa käydään monta kertaa sotajutut läpi. 

Aluksi Erkki Hakala kiikaroi Kaisua anoppilansa pihapiirissä. Illemmalla Erkki ja Kaisu setvivät välejään, käyvät Erkin äidin Marjatan luona sairaalassa. Erkki hieroo Kaisun kanssa sovintoa, vaikka Kaisu lyttää kaiken Erkin sanat. Erkki on ostanut lapsille Elinalle ja lapualaisen tekemälle Johannekselle elektroniikkapelit. Kaisu pysyy Erkin matkassa tehtaalle, jossa toinen Partasista vaatii omiaan takaisin. Lopulta Erkki ja Kaisu ovat kahden. Antaako Kaisu kaiken anteeksi, vai sietääkö vain?

Kirjassa on oma huumorinsa. Lainan keittämästä klimppisopasta revitään huumoria pitkäänkin. Laina epäilee, että Erkillä on ollut klimppisopan keittäjiä Amerikassa. Erkki väistelee, eikä halua keskustella niistä keittäjistä. Erkin syntejä pohditaan. "Paavo uskoi minun tietävän, mitä synti oli, koska olin sitä tutkinut monilla mantereilla. Opettaja ei uskonut minun  pahuuttani synteihin langenneen vaan heikkouttani". ss. 242- 243.

Antti Tuurin matkassa oli hauska olla tämänkin tarinan tiimoilla.

****

Antti Tuuri on syntynyt Kauhavalla siis Pohjanmaalla, ja hän on suuria ikäluokkia eli 1944 vuoden lapsia, hän on koulutukseltaan diplomi-insinööri, Tuuri on kirjoittanut myös suomalaissiirtolaisista Ruotsissa teoksessa Aavan meren tuolla puolen.

Mai bloggasi Lakeuden kutsusta NÄIN.