Sivut

torstai 13. huhtikuuta 2023

Raija Pelli: Kikka Mä haluun viihdyttää

 

Raija Pelli: Kikka Mä haluun viihdyttää, Docendo 2022, sivumäärä 243.

Raija Pellin kirja kertoo artistista nimeltä Kikka, joka nousi raketin lailla kuuluisuuteen 1989 ensisiglellään Mä haluun viihdyttää. Hittejä Kikalle veistivät aluksi sävelen osalta Inari Katramo ja sanoitti Kirsi Sunila. Kikka oli ristimänimeltään Kirsi Viilonen (1964 - 2005).  

Kikka oli rohkea nuori naisartisti, jolle miehet tekivät musiikkia. Inari Katramo oli Veikko Samuli ja Kirsi Sunila oli Juha Vainio. Juhan kuoleman jälkeen Ilkka Vainio ja Aapo I. Piippo sanoittivat kappaleita salanimellä Kristiina Sydänmaa.

Raija Pelli tutustui Kikkaan hänen uransa alkuvuosina koirien kauneuskilpailun tuomaristossa ja hän oli Kikan perhetuttu Kikan kuolemaan asti, Pelli kertoo Kirsin elämänvaiheista ja artisti Kikan nopeasta noususta huipulle. Kikan keikkailu oli intensiivistä ja vaati veronsa, ja aiheutti ongelmia sekä perhe-elämässä että uralla. Kirsi oli syrjäänvetäytyvä, herkkä ja kiltti, Kikkana olo oli raskasta.  

Kikka oli uniikki artisti, mutta kirjan tapahtumat voidaan yleistää, mihin henkiseen mankeliin joutuu artisti, joka on riippuvainen ulkopuolisista biisien tekijöistä ja jolla on tietynlainen artistikuva.  

Kikka-kirja oli helppolukuinen teos, mutta artistikirjoista keskitason yläpuolella.

Pidempi oppimäärä
Tavan mukaan avaan alle kirjan tapahtumia ja teemoja. Itselläni ei ole ollut "suhdetta" Kikan musiikkiin, ei ole äänitteitä, enkä ole käynyt keikoilla. 

Kikan lapsuus ei ollut ruusuilla tanssimista. Kikan äiti sai Kirsin nuorena, ja Kikka vietti aikaa paljon Helmi-isoäidin luona. Kikka opiskeli kauppaopistossa, ja yritti esiintyi artistinimellä Cicca ilman menestystä. Kikka löi läpi Mä haluun viihdyttää -biisillä. Vuonna 1989 julkaistiin saman niminen LP, jossa oli nimibiisin lisäksi yhdeksän rallia, osa oli Junnu Vainion ja Veikko Samulin uusia biisejä, mutta Kikka esitti myös Mona Caritan esittämiä lauluja, esimerkiksi käännösbiisin Anna kulta anna. Lisäksi levyllä on Nisa Sorayan tunnetuksi tekemä Raul Reimanin sanoittama Huone 105, jossa on Veikko Samulin sävel.

Kikka julkaisi kaikkiaan 6 levyä, Kikalla on 4 kultalevyä
Mä haluan viihdyttää, 1989, myynti 71 807 kpl, 
Kiihkeät tuulet, 1990, myynti 72 642 kpl,
Kikka 3, 1991, myynti 61 637 kpl,
Käyrä nousemaan, 1993, myynti  25 000 kpl
Ota vaatteet pois 1994, joka ei myynyt kultaa, eikä myynyt kultaa viimeinen soololevykään vuodelta 2000 Herkut lisukkeineen. johon tekstejä rustaili myös S. Takkinen, joka on  Pauli Hanhiniemen salanimi. Kikan kokoelmista Parhaat puoleni myi kultaa (37 032 kpl), ja sisälsi vuoden 1992 euroviisuehdokasbiisin Parhaat puoleni  (ylen klippi, jossa Kikka puhuu ja esittää euroviisukarsinnoissa biisin) ja kolme muuta uutta biisiä. Kirjan kovakantisessa painoksessa on kuvat levyn kansista.

Teoksessa puhutaan paljon Kikan kokemista ylämäistä, alamäistä, Kirsin perheestä, ne voit lukea kirjasta tai lukea wikipediasta (linkki). Loppua kohden hyvin surullinen tarina. Kikan urasta ja elämästä voit kuunnella Yle-areenassa, eli täällä on 20-osainen kuunnelma nimeltään Kikka -tarina tähdestä, Mansen Marilyn ei jättänyt ketään kylmäksi.

Viimevuosina  Kikka on alkanut saada positiivista julkisuutta, mikä on hyvä asia. Artisteista Erika Vikman on esittänyt ainakin Kikan biisejä Mä haluun viihdyttää ja Sukkula Venukseen.

6 kommenttia:

  1. "Mä haluun viihdyttää" - kappaleelta ei voinut välttyä, ja se soi reippaasti aikansa hittinä. Muutoin en minäkään Kikan musiikkia sen enempää tunne tahi ole kuunnellut.
    Tämä osuvasti "Mansen Marilyniksi" kutsuttu pirtsakka laulajatar teki varsin nousujohteisen ja komeankin uran, mutta on yksi surullinen esimerkki siitä, kuinka imago kääntyi artistia vastaan...

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Armi Aavikosta oli myös kuunnelma ja hänelläkin oli tietty artisti-imago ja hankalia aikoja.

      Poista
  2. Kikan levyt on soineet edelleen eri radiokanavilla, ja mökillä tuli seurattua radiokuunnelmaa Kikan elämästä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kuuntelin aikanaan myös Armi Aavikko kuunnelman, siinä oli joitain yhtäläisyyksiä, mutta paljon myös erilaista. Kiitos kommentista.

      Poista
  3. Kikka ei kiinnostanut nuorena ollenkaan, mun intressit musiikin suhteen oli niin toisenlaiset, mutta eihän niiltä viisuilta voinut välttyä millään:) Ripatin haastattelun aiheesta katsoin. Siinä välittyi hyvin sen ajan tunnelma ja se miten Kikkaa vähäteltiin. Voisin kyllä kirjan lukea ja usein olen miettinyt, laittaisinko postaukseen kuvan, jossa mies poseeraan Kikan kanssa:)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mukava kommentti, Kikan lauluilta ei voinut välttyä, mutta en silti oikein syttynyt niihin. Ennen kännykkäaikaa artistien kanssa poseeraaminen oli harvinaista, kun kamerat olivat vielä filmiversioits, nyt kaikilla on kännykkä keikalla.

      Poista