V. Schwartz: Leningrad

 

V. Schwartz: Leningrad, taiteellisia muistomerkkejä, suomentanut Tauno Haapalainen, Kustannuslike edistys Moskova 1973, sivumäärä 339.

Teos Leningrad on ollut aikanaan upea kirja valokuviensa ja historiankirjoituksensa vuoksi, osa kuvista on mustavalkoisia, osa värikuvia. Teksti on vain vähän kyllästetty neuvostoliturgialla, ja keskittyy etupäässä Pietarin historiaan ja esittelee sen katuja, toreja, siltoja, upeita rakennuksia, taidemuseo Eremitaasia, ja sen taideteoksia. 

Pietari Suuri, tai kuten kirjassa sanotaan Pietari I alkoi rakentaa Pietari-Paavalin linnoitusta Neva-joen saarelle Suuren Pohjan sodan (1700 - 1721) aikana. Pietarin perustamispäivänä pidetään 27.5.1703. Pietarissa. Ensimmäisen maailmansodan aikana 1917 tapahtui Pietarissa ensin Helmikuun vallankumous, ja sen jälkeen Lokakuun vallankumous, jonka yksi keskuspaikka oli Smolna, jota kirjassa paljon kuvataan. Leninin kuoleman jälkeen Pietarin nimi muutettiin Leningradiksi vuonna 1924 ja uudestaan Pietariksi 1991, kun Neuvostoliitto hajosi.

Kirjan pääpaino on Leningradin taiteellisilla muistomerkeillä. Teoksen tekijästä en löytänyt tietoja, mutta suomentaja Tauno Haapalainen (1908 - 1976) oli Viipurissa syntynyt, ja perhe muutti Neuvostoliittoon 1926. Haapalainen toimi toisen maailmansodan jälkeen kääntäjänä. Kirjailijasta V. Schwartzista en löytänyt tietoja. Joissain kirjan valokuvissa näkyy autoja, ja niiden tyyli liittyy 1950-luvulle tai 1960-luvulle. Kirjassa on mainittu vuosilukuja, viimeinen mainittu vuosiluku on 1962.

Kirjan aluksi puhutaan Leningradista punaisena Pietarina, ja vallankumouksen kehtona, ja todetaan, että kaupunki on kuulu teollisuudestaan ja kulttuuristaan.  Leningradia piiritettiin toisen maailmansodan aikana 900 päivää ja oli äärettömän rankka kokemus kaupunkilaisille. Kirjassa toista maailmansotaa kutsutaan Suureksi isänmaalliseksi sodaksi, Isänmaallinen sota sen sijaan oli Napoleonin voittaminen, ja sotapäällikkö Kutuzoville on patsaita myös Leningradissa. Kutuzovia tarkastellaan kaunokirjallisuudessa Tolstoin Sodassa ja rauhassa. Pietarin valkeita öitä Dostojevskin teoksissa. Gogol kirjoittaa Nevan valtakadusta.

Tarina alkaa Pietari Paavalin linnoituksesta, sen jälkeen esitellään tsaarien aikasia palatseja, esimerkiksi Vorontsovin palatsi rakennettiin 1749 - 1757. Talvipalatsia, jossa on 1050 huonetta, rakennettiin 1754 - 1762. Eremitaasi ja sen lisärakennukset esitellään, ja sen taideaarteista on kuvia, kuten Renoir'n Tyttö ja viuhka, ja Rubensin Maan ja veden liitto. Smolnan katedraalia esitellään paljon, lähinnä sen vallankumoukseen liittyvän historiansa vuoksi. Smolna on rakennettu 1808. Lenin valmistui lakimieheksi Pietarissa, ja teoksessa on kuvia isosta Lenin-maalauksesta ja Lenin-patsaasta. Ylipäätään patsaita on paljon, monen tsaarin ratsastaja-patsas. Leninä esitellään myös useasti, mutta ei Stalinia, jota en kirjassa huomannut lainkaan. Palatsin torilla 9.1.1905 (Gregoriaanisen kalenterin mukaan) tsaari Nikolai I usutti sotilaat rauhanomaisten miehenosoittajien kimppuun, päivää kutsutaan Verisunnuntaiksi, josta on muistomerkki, joka on kuvattu kirjaan.  (Kaksitoista vuotta myöhemmin vuonna 1917 työläiset valtasivat Talvipalatsin).

Leningrad ja Pietari on siltojen kaupunki, koska kaupunkia halkoo Neva. Myös näistä on kuvia. Mars-kenttä "rakennettiin" 1800-luvulla, sen lähellä on kasarmi, ja se oli sotilaallinen keskus, nykyisin (tai tuolloin) virkistysalue.

Nevski prospekti sanotaan Pietarin valtakaduksi, sen on 4,5 km pitkä. Sen tienoota esitellään tekstein ja kuvin. Kazanin tuomiokirkossa on kirjan mukaan "Kutuzovin tomu", eli minusta hän oli kenraalina, kun Napoleon hyökkäsi ja lyötiin. Vuonna 1957 paljastettiin Pushkinin patsas ja Moskovan riemuportti pystytettiin  vuonna 1959.  Leningradin metro avattiin vuonna 1955, kirjassa kuvataan metroasemia. 

Iisakin kirkkoa rakennettiin kauan vuosina 1818 - 1858, rakentamiseen tarvittiin peräti 24000 paalua, rakennuksen 112 massiivista graniittipylvästä tuotiin Pyterlahden louhokselta.

Leningrad oli kaupunki Neuvostoliitossa, ja Proletariaatin diktatuurin aukio pidettiin 15 vuotisjuhla voitosta fasisteista. Vallankumoukseen liittyy myös ballerina Ksesinskajan talo, jossa oli bolsevikkien tiloja 1917, ja jossa Lenin "esiintyi". Ballerina muutti Ranskaan ja eli 98-vuotiaaksi ja kuoli vasta 1971.

Leningrad kirja lienee Suomessa suunnattu ainakin matkailijoille. 

Luin kirjan syyskuussa 2021, jolloin Pietari oli suosittu matkailukaupunki upeine taideaarteineen. Kaikki muuttui helmikuussa 2022 Venäjän Ukrainaan tunkeutumisen vuoksi, matkailua lännestä tuskin tapahtuu. Muutos lienee pysyvä ainakin nykyisen tilanteen aikana, mutta kaupungissa on hotelleja paljon. Kirjassa on hotelli Rossijan kuva, se valmistui teoksen mukaan 1962. 

En näe syytä olla bloggaamatta tästä teoksesta, jonka olen saanut kirjan muiden vanhojen kirjojen mukana, ja meinasin nakata poistokirjahyllyyn, mutta  tutustuin tähän. Kirja kertoi olennaisia asioita Pietarista ja esitteli myös neuvostoajan taidetta ja neuvostoinformaatiota.

 Lukeminen siis kannattaa aina, koska se lisää tietämystä historiasta, joka on aina läsnä nykyhetkessä.

 Maantieteelle emme myöskään voi mitään.