Alberto Moravia: Maon Kiina

 

Alberto Moravia: Maon Kiina, eli Kivinen kutsuvieras, alkuteos La Rivoluzione Culturale in Cina, 1967, suomentanut Liisa Ryömä, Tammi 1968, sivumäärä 158.

Italialainen kirjailija Alberto Moravia kävi vierailulla Kiinassa sen Kulttuurivallankumouksen aikana  kesäkuussa 1967, ja kirjoitti teoksen Maon Kiina, kivinen kutsuvieras, mutta jonka alkukielinen nimi viittaa Kulttuurivallankumoukseen, josta alla taustaa, kuten lyhyesti Mao Zedongista.

Kulttuurivallankumous (1966 -1969, joka jatkui vuoteen 1976 asti, jolloin Mao kuoli) oli vallankumous, jolla Mao pyrki saamaan puolueen takaisin hallintaansa. Mao Zedong (1893-1976) on nykyisen Kiinan perustaja, hänen johtamansa kommunistijoukot voittivat sisällissodan vuonna 1949. Kuomitang, joka oli perustettu 1912,  taisteli vallasta sisällissodassa. Kiinassa oli keisarivalta vielä 1900-luvun alussa, ja 1900-luvun alussa oli monenlaista välienselvittelyä, joissa Kuomitang pääsi voitolle, ja yritti yhdistää maata, mutta joutui taistelemaan kommunisteja vastaan. Japanin aggressiot Kiinaan lisääntyivät vuonna 1936, ja sotaa käytiin 1937-145,  Kuomitang ja kommunistit vastustivat japanilaisia, mutta sodan jälkeen kommunistit perivät sisällissodassa voiton, ja Mao astui valtaan 1949. Tämä on lyhennetty ja hyvin yksinkertaistettu versio. Mao oli osallistunut jo vuonna 1921 kommunistisen puolueen perustamiseen, mutta toimi lyhyen aikaa 1920-luvulla myös Kuomitangissa, jota johti Tsiang Kai-sek, joka pyrki pääsemään eroon kommunisteista. Mao oli kommunisti mutta selvisi puhdistuksista, siitä alkoi välien selvittely, joka päättyi kommunistien voittoon vuonna 1949. Kiinan kommunistipuolueen ja Neuvostoliiton kommunistien välillä oli ollut kitkaa jo pidemmän aikaa, ja kitkaa oli myös Maon ja Stalinin välillä. Mao oli omilla linjoillaan. Maon Kiina toteutti Suuren harppauksen, jonka tarkoituksena oli teollistaa maatalousvaltainen Kiina. Harppaus tehtiin 1958 - 1962, mutta se päättyi epäonnistumiseen, ja se oli yksi syy Kulttuurivallankumoukselle, joka alkoi kulttuuriväen toimesta 1965, mutta Mao käytti sitä puoluekoneiston puhdistamiseen. Kulttuurivallankumous sai myöhemmin (kirjan kirjoittamisen jälkeen) väkivaltaisempia muotoja, ja Maon vaimo Jiang Qing sai valtaa ja muodostui ns. Neljän koplan, Jiang Qing tuomittiin kuolemaan, mutta tuomio muutettiin elinkautiseksi, hän kuoli vuonna 1991. 

Postaus on jo sivuraiteilla, mutta Alberto Moravia saapuu  Hong Kongiin, joka tuolloin oli "vuokralla" briteillä. Moravia lentää Hong Kongista Pekingiin. Moraviallakin monessa kohtaa teksti rönsyää sivuraiteille. Ensi vaikutelma on hyvä lentokoneessa lauletaan, ihmisillä on kaikilla mukanaan Maon kirja. Maisemat ovat upeita, näkyy paljon riisipeltoja. Pekingin kaduilla on paljon Kulttuurivallankumouksen mukanaan tuomia julisteita seinillä. Maon kirja tunnetaan Suomesssa nimeltä Pieni punainen kirja, jossa on 427 Maon sitaattia. Jokaisella kiinalaisella oli Moravian mukanaan kirja, ja sitä luetaan ja siteerataan.  Mao oli Moravian mukaan poliitikko, kansankiihottaja, sotapäällikkö, lainlaatija, filosofi, runoilija ja taloustieteilijä (s. 37). Mietelmät ovat Moravien mukaan yksinkertaisia kokemukseen perustuvia. Kiina on Moravian mukaan hyvin erilainen kuin Neuvostoliitto. Kiina on maatalousvaltaisempi, siellä ei ollut teollisuusproletaaria. Marxin teoriat lähtee kumouksesta, konfutselaisuus taas on säilyttävämpi oppi. Maon johtamana Kiinan tilanne on rauhoittunut, sillä aiemmin ulkovallat olivat sotineet Kiinan kanssa, ja maassa oli sisäisiä konflikteja. Neuvostoliiton Hrustsev piti Maota Moravian mukaan pikku porvarina, jolla on maajussin luonne.

Moravia ei ole yksin matkalla, mikä ilmenee vain sivulauseissa, hän mainitsee Dacian. Dacia Maraini (s. 1936) on italilialainen kirjailija, joka lienee ollut Moravian kumppani? Ulkomaisten kirjailijoiden vierailu on järjestetetty, varmasti jo tuo lentokoneessa laulaminen. Seuraavaksi he tapaavat kirjailijan, jolta Moravia kyselee muista kirjailijoista. Useimpia pidetään revisionisteina, pettureina, tai luopiona. Petturi on neuvostoliittolainen nobelisti Solohov, joka nouti Nobelin kirjallisuuspalkinnon, nobelisti Pasternakia pidetään luopiona, hän sai Nobelin, mutta ei uskaltanut hakea. Nobelisti Sartrea arvostetaan, hän kieltäytyi palkinnosta. Tuon kiinalaisen kirjailijan teoksia oli myyty noin miljoona per kirja, mutta hän on "luopunut tekijänoikeuspalkkioista". Kirjoitusprosessi on mielenkiintoinen, sotakirjaa varten kirjailija oli sotilaiden mukana 6 kuukautta, ja kirja kirjoitetaan kahdessa kuukaudessa. Yllättäen Balzacia, ja Dickensiä arvostetaan, muttei erityisemmin Dostojevskia tai Tolstoita. Shakespeare on porvarillinen.

Ihmiset Moravian havaintojen mukaan ovat tasa-arvoisia, kaikilla on puuvillapaita, siniset housut, sandalit ja pieni asunto. Ihmiset ovat köyhiä, keisarivallan aikana Kiinassa oli rikkaita ja rutiköyhiä, nyt köyhiä. Naimisiin mennään aikaisintaan 30-vuotiaana, aluksi omistaudutaan vallankumoukselle ja myöhemmin perheelle. 

Moravia kyselee, mutta kiinalaiset eivät kysy. Hän päättelee sen merkiksi siitä, että Kiinassa pidetään Kiinaa maailman keskuksena, ja se varmasti pitää edelleen paikkansa. Moravia mainitsee myyttisiin Kiinan muurin, joka on yli 5000 km:n mittainen, mutta heille näytetään siitä vain 200 metriä.

Kulttuurivallankumous pyrkii säilyttämään proletaarin diktatuurin. Etenkin nuoret on saatu liikkeelle., he eivät käy yliopistossa, nuoret ovat nousseet opettajiaan ja korkeita viranomaisia vastaan. Itsekritiikkiä ja julkista itsekritiikkiä "suositaan". Nuoret osoittavat mieltä, ja kaikilla on Maon kirja käsissään. Moravian mukaan turisteille on yksi ravintola Pekingissä, jossa hän ja Dacia syövät ankkaa.

Kiertomatka päättyy taas Hong Kongiin, joka on kapitalistinen saareke, ja jonne kiinalaiset sijoittavat. Hong Kongissa on väenpaljous. Se on muuttunut viktoriaanisesta saarekkeesta amerikkalaismalliseksi kapitalistiseksi paikaksi, jossa ihmiset pelkäävät Kiinaa. Yhdysvallat ovat joukkoineen läsnä Aasiassa, Japanissa, Etelä-Koreassa, Formosalla, Etelä-Vietnamissa ja Thaimaassa. Kiina on noussut ydinasevaltioksi, ja siihen minusta viittaa tuo suomalainen nimi "kivinen kutsuvieras", joskin Moravia linkittää tähän Don Juanin, ja kivisen patsaan. Moravian teksti siis rönsyää, ja on ilmeisesti paljon symbolien tasolla.

Alberto Moravian Maon Kiina on historiaa ja silloista nykyhetkeä luotaava osin symbolinen matkakuvaus Kiinasta Kulttuurivallankumouksen aikana. Kiinan kehitystä moderniksi suurvallaksi voi pohtia myös Pekingin talviolympialaisten aikana.

*****
Italialainen kirjailija Alberto Moravia (1907 - 1990) oli laadukas kirjailija, jolle veikkailtiin myös Nobelin kirjallisuuden palkintoa, jota ei tullut, sen sijaan Moravia toimi Euroopan parlamentissa vuosina 1984 - 1990. Kaksi naista on hänen tunnetuin teoksensa.

Helmet lukuhaasteen kohta 46 rastittuu, sillä kannessa on punaista.