Jokken kirjanurkassa julkaisen subjektiivisen objektiivisia arviointeja. Pyrin porautumaan pintakerroksen alle paljastaen sen, joka kiinnostaa tai ärsyttää minua. Ostan kirjat, jotka luen ja arvioin. Yhteystieto: jokken.kirjanurkka -väliin(at)tietty- gmail.com
Sivut
▼
sunnuntai 11. heinäkuuta 2021
Jari Tervo: Poliisin poika
Jari Tervo: Poliisin poika, 1993, seitsemäs painos WSOY 2000, sivumäärä 238.
Jari Tervon Poliisin poika on takakannen mukaan "paitsi riemukas toljailufresko myös traaginen ihmissuhdekuvaus ...".
Poliisin poika kertoo Rovaniemellä kesähelteellä tapahtuvasta pankkiryöstöstä. Toljailufresko muotoutuu kahdeksasta eri näkökulmasta jota vaihdetaan kertojittain, joiden suoltama teksti on ilmeisesti sitä takakannen riemukkuutta.
Jari Tervon Poliisin poika on alamaailmaan sijoittuva tragikomiikka.
Poliisin poika "riemukas toljailufresko ja traaginen ihmissuhdekuvaus".
Toljailufreskon avaa rovaniemeläinen taparikollinen Trampas, jonka edellisen vankeustuomion aikana, hänen naisystävänsä Marjaana on tullut raskaaksi. Marjaana jatkaa kertomusta ja kutsuu Trampasta Tuomakseksi. Trampas on karski, laiska ja yksikertainen 192-senttinen mies, mutta Marjaana hallitsee suhteessa. Marjaana on pitkä, suora ja julkea. Marjaanalla on sisko Paula, joka pitää Trampaksesta, Marjaana ei. Lepsu on Marjaanan lyhyt ja yksinkertainen nuori velipuoli. Idea on ryöstää Rovaniemellä pankki, ja ryöstökolmikko Trampas, Lepsu, ja Marjaana ovat hommanneet autokuskiksi Somaliasta lähtöisin olevan Suomesta Ruotsiin muuttaneen miehen, jonka lempinimi on Jusse. Jusse ei pidä suomalaisista, eikä ihme, sillä kirjassa Jussea nimitetään niillä rasistisilla nimillä, joista se n-sana on varmasti lievin. Tarinassa näyttelee isoa osa poliisi Voitto Kiimalainen, joka elää lapsettomassa liitossa vaimonsa Eevan kanssa. Lapsettomuus ei ole vapaaehtoista. Lyyti Porstua on Kiimalaisen anoppi ja uskovainen ja aikoo vanhoilla päivillä heittäytyä Kristuksen morsiameksi. Pankkiryöstön aavistaa pikkupoika reipas Pirkka.
Pankkiryöstö on päätetty tehdä helteisenä päivänä. Pankkiryöstö on dramaattinen, sitä ei juurikaan suunnitella, kansikuvan mukaisesti otetaan peruukit, ja aurinkolasit. Trampas varastaa käynnissä olevan auton. Pahaksi tai hyväksi onneksi se on Marjaanan siskon auto. Päivän mittaan Trampas ja Lepsu ovat olleet omissa askareissaan, jotka koostuvat lähinnä viinan juonnista, ja ruokottomien juttujen kertomisesta, tai kuuntelusta, Lepsu fantasioi sankaruudesta ja LÖÖPEISTÄ. Voitto Kiimalainen on vapaalla ja juopottelee. Kaiken juopottelun, taksilla ajamisen ja räyhäämisen alta alkaa paljastua Marjaanan ja Trampaksen välit. Trampas on ollut vankeustuomiota viettämässä, ja Marjaanan mieli on ollut uskollinen, mutta vittu ei.
Pankkiryöstön alussa Marjaana on viimeisillään raskaana, Lepsu pohtii LÖÖPPEJÄ, ja Trampas luulee, että hän on pankkiryöstön johtaja ...
Toljailufresko on lähinnä kännihorinaa, ihmisten nimittelyä, housuihin paskaamista, kusemista, panemista, tappelua, ärinää, ja Jussen nimittelyä. Traagista ihmissuhdekuvausta tässä on, jos kaiken kuonan siivilöi tekstistä. En ollut haltioitunut, en romaanin ihmiskuvauksesta enkä ihmisnäkemyksestä, varsinkin Jussesta käytetään ikäviä termejä, ja kirjassa hänen taustansa ei ole mukava.
Tervon tekstiä
Trampasille on soitettu taksi: "Pidän tytöistä jotka eivät ole enää lapsia mutta eivät vielä lopullisesti lutkaantuneet" s.36
Trampas tosiaan pitää itseään keikan aivona ja pomona: "Minulla on kolme tuntia aikaa ryöstää pankki. Mitään ei ollut rikoksen suunnittelussa jätetty sattuman varaan, kirjoittaa riippumaton Rikosposti" s.45
Marjaanan jalkoja särkee: "Mökin kylmä lautalattia silittää jalkapohjia kuin lääke". s.15. Marjaana käy kaupassa, jossa häntä etuilee hedelmävaa'alla oleva nuori mies: ... Jos minulla olisi veitsi leikkaisin tuosta päästä korvat ja nenän ja kielen ja puhkaisin silmät. s, 49, kuvailu jatkuu seuraavalle sivulle, missä jo leikattaisiin uloke jalkojen välistä. Marjaana tyytyy lyömään miestä täydellä voimalla poskeen.
*****
Jari Tervo on syntynyt vuonna 1959 ja ensimmäinen romaani ilmestyi 1992 ja runokirja 1990:
Romaaneja (1990-luvulta ja joitain mistä olen blogannut 2000-luvulla)
Pohjan hovi 1992
Poliisin poika 1993
Pyhiesi yhteyteen 1995
Tuulikaappimaa 1997
Minun sukuni tarina 1999
Kallellaan 2000
Troikka 2008
Jarrusukka 2013
Trilogia; Esikoinen, Revontultentie ja Pyrstötähti
No onpas Tervo keksinyt kirjalle aiheen. Tulee mieleen Rimmisen Pussikaljaromaani. Oletkin lukenut paljon Tervoa. Minä olen lukenut ainoastaan Laylan. Muutamaa olen aloittanut, ainakin Myyrää ja Ohranaa, mutta ei Tervo ole minun juttuni.
VastaaPoistaPidin Tervon Kalleellaan ja Esikoisesta, muista en niin paljoa. Rimmisen Pussikaljaromaanin olen lukenut, sen ansioksi luen horinajuoppojen kuvaaminen, tässä on kuvataan humalaisia rikollisia.
PoistaKiitos kommentista.
Layla, Pyhiesi yhteyteen, Esikoinen ja Revontultentie löytyvät blogistani. Kotihyllyistä löytyy noiden lisäksi muitakin Tervon teoksia. Kirjailija on tosi ahkera.
VastaaPoistaKiitos, tuosta Layalasta en edes kehdannut blogata, enkä siitä myöskään pitänyt. Mutta Tervolla on laaja ihailijakaartinsa, ja on ahkera.
PoistaTervon kanssa ovat tiemme kohdanneet Myyrän ja Koljatin tiimoilta ilman, että yhteistä säveltä on löytynyt.
VastaaPoistaPostauksesi on hilpeästi avaava ja kuvaava herkullisine nimivalintoineen Voitto Kiimalainen ja Tyyne Porstua, eikä suinkaan ole sen aikaansannosta, jottei sydän tällekään toljailulle luokituksin:ei enää lapsia vaan ei lutkiutuneitakaan lämpene.
Huumori on vaikea laji, eikä Tervon käyttämä pure vaan lähinnä tympäisee, joten Anneli A:n kanssa samoilla laduilla hiihdellään;)
Myyrää, enkä Koljattia en ole lukenut, yritin lukea vielä Aamenta, mutta ei onnistunut. Tuo Kallellaan on päiväkirjatyppinen, ja sen luki mielellään. Kiitos kommentista.
PoistaOlen lukenut Tervolta vähän samantapaisen Pyhiesi yhteyteen, joka oli minusta riemastuttava tapaus. Koljatin luin niin nuorena, etten oikein tajunnut sitä. Nyt varmasti aukeaisi eri tavalla.
VastaaPoistaPyhiesi yhteyteen on vähän samalainen, siinä mjuistaakseni Marsipaani Räikkönen menettää henkensä, ja kerrojan kapula vaihtuu, minusta se on parempi, vaikka onhan siinä näitä samoja rakennuspalasia, ja liittyy siihen "rovaniemeläisvaiheeseen".
Poista