Jens Lapidus: Vip-Rummet

Jens Lapidus: Vip-Rummet, 2014, (suomennettu nimellä VIP-huone), 472 sivua.

Vip-huone on Jens Lapiduksen (s.1974) kuudes dekkari ja ensimmäinen "uutta sarjaa". Luin dekkarin ruotsiksi ja loppuun Ruotsissa. Kieli on rakenteeltaan helposti luettavaa, mutta sanoja ei aina löydy suomenkielisistä sanakirjoista, Lapidus käyttää paljon verbiä kliva (böjas: kliva kliver klev klivit) verbiä paljon eri "pre(post)positioiden" kanssa. Myös substantiivia Grej viljellään paljon, mutta lukeminen oli erittäin sujuvaa.

Minulle kirjasta oli  iso apu pärjätä taannoin Tukholmassa, sillä kirja on varsin tuore ja sisältää kerronnassaan paljon havaintoja nyky-Ruotsista ja siinä on mainintoja eräistä metroasemista ja paikoista. Tämän valokuvan olen ottanut lähellä Kungträdgårdenin metroasemaa, ja rakennus, joka heijastuu ikkunasta kuninkaan. Luin kirjan loppuun Grand Hotellin lähellä rannassa.

Kirjan juoni ja henkilöt
Vip-huoneen juoni, vaikka koostuu useista näkökulmista, nivoutuu hyvin yhteen. Keskeisintä on ravintolan VIP-huoneessa rellestävän nuoren "finanssineron" Philip Schalen kidnappaus. Kidnappaus on poikkeuksellinen sikäli, että lunnaat (16 miljoonaa kruunua) vaaditaan uhrilta itseltään rahan siirtoina Thaimaahan, "Finanssineron" ensimmäinen miljoona ansaittiin hyväksikäyttämällä nörtti Kevin Anderssonin applikaatiota. Uhrin isä, kuningaskunnan kunnianarvoisen kuohukermaan kuuluva Carl-Johan Schale pyytää yksityisen asianajotoimisto Leijonin johtajaa Magnus Hasselia selvittämään pojan katoamista. Tehtävän saa toimiston nuoremmasta kaartista ahkera liikejuristi Emelie Jansson. Parikseen hän saa pienen taivuttelun jälkeen kahdeksan vuoden vankillassa olon jälkeen Teddyn eli Najdan Maksumicin. Teddy yrittää sinnitellä lain oikealla puolella, mutta hänellä on velkoja maksettavanaan. Teddyn isä on muuttanut Belgradista 1970-luvun lopussa Ruotsin kansankotiin. Perheessä on kolme lasta, Teddy on heistä keskimmäinen. Isä on ollut yksityisyrittäjä niin kotona kuin työelämässä. Vaimo on kuollut ja verotarkastus on tehnyt tuhoja isän ravintola-alan yrityksessä. Emelietä taustoitetaan vähemmän, mutta sarjasta tulee luultavasti kolmen kirjan mittainen, joten Emelian taustoituksen aika varmasti tulee.

Kirjassa on tarinaan suoraan "liittymätön" Cecilian näkökulma. Hänen aviomiehensä Mats on kidnapattu ja hänen tietokoneensa halutaan, tätä ennen kämppä on poltettu, Matsilla ja Cecilialla on kaksi mukavaa lasta Lillan ja Benjamin, ja Matsilla on yksi ikävä salaisuus. Myös Teddy liittyy tarinaan, mutta ei Matsin salaisuuksiin ja addiktioihin.

Philipillä on rikkaita "kavereita", jotka hengailevat päihteisissä pintapaikoissa. Samaan aikaan Philip on sadistisen jokerinaamari miehen armoilla, joka pahoinpitelee Philipiä henkihieveriin. Itse rikokset eivät ole miellyttävää luettavaa.

Uhrin isä Carl-Johan ottaa vastaan ihmisiä omassa mukavassa asunnossaan

"Det första man som besökare slogs av när man klev in i våningen var förmodligen att man stod öga mot öga med en zebra. Att ha ett uppstoppad zebrahuvud pä väggen var inte direkt vanligt i Stockholmsvåningar, även om det så klart förekom hos människor som var intresserade av riktig jakt".  s. 99. Oli asunnossa muitakin metsästysharrastuksen muistoja kuin seepran pää, seinällä killui monta muutakin villieläimen päätä, jotka oli metsästetty Namibiassa.

Tarinaan on ympätty myös takauma vankilasta neljä vuotta sitten. Yllättäen vyyhdin pätkät lujittuvat hienoksi tarinaksi, josta pidin. Tarinassa tapahtuu myös tappo ja siihenkin vyyhtiin löytyy oikea syyllinen.

Tukholman Åhlensista ostin myös seuraavan lapiduksen eli STHLM Deleten (ochså på svenska), suurin kielellinen onnistuminen tapahtui Åhlensin kassalla, joka kysyi, onko minulla kanta-asiakaskortti (ei siis ymmärtänyt puheestani, että asun hieman idempänä Tukholmasta). Selasin kirjaa niin Emelien ja Teddyn tarina jatkuu. Bloggaus kakkososasta täällä. Päättöosa on blogattu TÄÄLLÄ

Lapidus oli kirjannut eri henkilöiden näkymiin paljon "ruotsalaiseen yhteiskuntaan" liittyviä ilmiöitä, joista kiinnostavimmat oli asianajotoimistojen tolkuton työmäärä, eli 3000 tuntia vuodessa. ensimmäisen maahanmuuttajapolven kotoutuminen, naisvartijat vankilassa ja ruotsalainen vankila, ainakin tuomiot tuntuvat olevan suomalaista tasoa pidempiä, ehdonalaiseen pääsee myöhemmin, koulutus, koulutuksen saatavuus, ahneus, piilosovinismi ja minusta piilorasismi, ...

Kirsi on tuoreeltaan blogannut suomennoksesta NÄIN.