J.D Salinger: Franny ja Zooey

J.D Salinger: Franny ja Zooey, 1961, suomentanut Pentti Saarikoski, Tammi, kolmas painos 2010, sivumäärä 196.

Teos koostuu kahdesta osasta Franny 39 tekstisivua ja Zooey 148 tekstisivua. Franny ja Zooey ovat Glassin seitsenlapsisen perheen nuorimmaiset, he kuuluvat amerikkalaiseen yläluokkaan. Rahaa perheellä on, mutta tolkkua ei.

Franny-osuus
Franny, joka opiskelee kirjallisuutta, menee "heilansa" Lanen luo viikonlopuksi. Myös Lane opiskelee kirjallisuutta, mutta eri yliopistossa. Franny on lähettänyt varsin levottoman kirjeen Lanelle, ja he menevät ravintolaan juomaan martineja ja syömään. Franny vaikuttaa kalpealta ja käy vessassa itkemässä, hänellä on laukussaan Pyhiinvaeltajan tie -kirja, jonka rukouksia selittää Lanelle ja lopuksi hän pyörtyy. Kun hän tointuu, hän lukee äänettömänä rukouksia huulillaan.

Toisessa osassa ilmenee, että Franny lukee Jeesus-rukousta. Toinen osa sisältää paljon Uuden Testamentin, Vanhan Testamentin kohtia sekä otteita buddhalaisuudesta, ne eivät yksin selitä Frannyn käytöstä, vaikka Franny on uskonnollisessa etsinnässä.  Kirja ei ole kuitenkaan perinteisessä muodossa uskonnollinen. Rukouskirja on ollut Frannyn veljen Seymourin omaisuutta. Frannylle on rukouksesta tullut pakkomielteen tapainen rituaali.

Zooey -osuus
Jälkimmäinen osuus on pidempi ja julkaistu kaksi vuotta myöhemmin kuin Franny eli vuonna 1957, mutta on suoraa jatkoa ensimmäiseen osaan ja selvittää Frannyn hermoromahdusta ja sen syytä. Kirjaksi molemmat on koottu vuonna 1961. Teokset muodostavat vaikuttavan kokonaisuuden. Kokoamisvaiheessa on Franny osuutta muutettu.

Näyttelijä Zooey (Zachary) on Glassin perheen pojista nuorin. Hän lukee kylvyssä veljensä Buddyn neljä vuotta sitten lähettämää sekavaa ja kolmetoista sivua pitkää kirjettä, jossa ilmenee, että perheen esikoinen Seymour on tehnyt 18.3.1948 itsemurhan (häämatkallaan). Kirjeestä ilmenee, että perheessä ei ole ollut mitään järkevää kasvatusmetodia, ja minusta myös ilmenee, että äiti on pelkkä kontrollifriikki, ei rakastava äiti.

Äiti Bessie tuleekin touhottamaan hammastahnasta, kun Zooeyn kylpyhetki on kesken. Todellinen syy tulolle on se, että perheen äiti päivittelee Collegesta "lomaa" pitävää Frannya, joka höpisee omituisia, eikä suostu syömään ja oksentaa vähät syömisensä. Äiti tulee polttamaan tupakkaa kylpyhuoneseen ja ihmettelee, miksi lapsi saa hermoromahduksen. Hän ei tunne aitoa vastuutaan äitinä! Seymourin lisäksi myös lapsista Walt on kuollut, mutta Walt toisessa maailmansodassa Japanissa. Les-isäkin elää menneisyydessä, ja kuuntelee radiota ja toivoo, että lapsensa esiintyisivät edelleen Viisaissa lapsissa.

Franny ja Zooey  -teoksessa asetelma on minusta hyvin samanlainen kuin J.D Salingerin Sieppari ruispellossa, missä Alleyn kuolema johti perheen pois raiteiltaan, eniten sekaisin on luultavasti Alleyn äiti, vaikka kirja kertoi pojan eli Holden Caulfieldin reitistä mielisairaalaan ja aikuistumisesta.

Frannyn Pyhiinvaeltaja -kirjat ovat Seymourin pöydältä ja olleet hänen. Seymourin huone on entisellään, omituista, koska hän on mennyt naimisiin. Kuten Zooey sanoo, hän ja Franny ovat (henkisesti) epämuodostuneita. Äiti, joka on itse täysin neuvoton, on aikanaan passittanut Seymourin katoliselle psykoanalyytikolle. Tämä on ainoa viite, joka selittää Seymourin itsemurhan syytä häämatkalla. Ilman tätä vihjettä voisi olla muitakin mahdollisia syitä teolle. Epäselväksi jää, onko Seymourin psykoanalyysille ollut jokin syy, vai onko psykoanalyysi itsemurhan syy. Zooey kuitenkin topakasti vastustaa Frannyn viemistä samalle psykiatrille.

Koko perheen lapset ovat kukin vuorollaan ja usea kerrallan esiintyneet suositussa radio-ohjelmassa Viisaat lapset. Perhe on ilmeisesti elänyt tämän kautta ja asunnossa on edelleen lehtileikkeitä etevistä lapsista. Normaali elämä on varmasti jäänyt elämättä ja tunteet on kapseloitu. Äiti on täysin kykenemätön puhumaan Frannyn kanssa. Isä ihailee lehtileikkeitä yksikseen.

Zooey keskustelee rukouskirjasta ja Frannyn tuntemuksista. Tämän jälkeen Zooey puhuu Frannyn kanssa myös Buddyksi tekeytyen puhelimessa (on näyttelijä). Franny kuitenkin arvaa lopulta kuka luurin päässä on. Franny ja Zooey ei pääty selkeästi mihinkään, vaan jatkon lukija voi kuvitella "mieleisekseen", kuten todellisen syyn lasten sekopäisyyteen. Myös Buddy on omituinen asuu 'erakkona' ilman puhelinta ja sähköä, mutta käy sentään töissä.

Aloitin Franny ja Zooey  -teoksen lukemisen ennakkoluuloisena, mutta lukemisen aikana teos kasvoi erinomaiseksi. Tässä täydennetään myös Siepparin teemaa, vaikka tämä on aivan itsenäinen ja omanlaisensa teos, ja kuvaa minusta jo Suomeenkin rantautunutta ulkokultaista "kulissit ovat kunnossa, meidän lapset harrastavat ja ovat fiksuja" - mallia.

Lopuksi lainaan oikeastaan ainoan konkreettisen asian koko kirjasta eli Franny arvottaa alun kirjeessään opinahjoaan lutikoiden esiintyvyyden kannalta:

"En oikeastaan välitä sitä missä sitä on, jos siellä on lämmintä eikä ole luteita" s.8

****
Kirjailija Jerome David Salinger (1919 - 2010) tunnetaan parhaiten klassikosta Sieppari ruispellossa. Luin Salingerin kuoleman jälkeen tehdyn elämänkerran. Glassin perheestä on muitakin novelleja, tämän jälkeen Buddyn näkökulmasta tarkastellaan Seymooria, viimeinen Salingerin julkaisu oli Hapworth 16, 1924, se julkaistiin lehdessä 1965. Tässä viimeisessä työssä ilmenee, että Seymoorin vaikutus Glassin perheeseen on painostava eikä loppunut hänen kuolemaansa. Olen lukenut Salingerin elämänkerran täällä.