Herge: Mustan kullan maa, Tintin au pays de L'or Noir, Kustannus oy Semic, 1989.
Hergen Mustan kullan maa on albumi, jonka ilmestyminen alkoi syyskuussa 1939 ja jatkui vasta toisen maailmansodan jälkeen Tintin-lehdessä. (Lähde: Tintin juhlakirja). Tarina oli tauolla, eli alkuun albumissa on vain Tintti ja Dupondit. Lopussa tarinassa on myös Kapteeni, joka on piirretty myös taannehtivasti albumiin sivulle 3, kuten myös Moulinsartin hovimestari Nestor. Viimeiselle sivulle on piirretty Moulinsart ja lopussa saadaan vielä Tuhatkaunolta kirje, hän on ratkaissut lisäaineen ongelman. Tarinassa esiintyy ensimmäisen kerran emiiri Ben Kalish ja hänen villi poikansa Abdullah. Konna tohtori Müller on mukana, samoin Tintin ystävä Senhor Oliveira da Figueira. Yhdessä kuvassa on Bianca Castafiore.
Tästä albumista on ainakin kolme versiota, tämä on luultavasti vuoden 1969 (tai 1959) versio. Albumiin on piirretty minusta samanlaisia kuvia kuin Kultasaksiseen rapuun.
Minusta Sarjis-painoksen takakannen kuva on juuri Kultasaksisesta ravusta.
Mustan kullan maa -tarina alkaa moottorien räjähtelyllä. Dupondit laulavat pum- pum ja heidän autonsa moottori räjähtää pum, Dupondit toheloivat jatkossa hinausauton kuljettajina ja ajavat puuta päin, sama törttöily jatkuu autokorjaamossa, laivassa, autiomaassa ja Dupondit syövät lopuksi aspiriinina ainetta, jota on lisätty bensiiniin. Aineen seurauksena heidän suustaan tulee kansikuvan mukaisesti kuplia ja hiukset ja parta kasvavat, mikä vaiva yllättää heidät myöhemmin kuumatkalla.
Motiivi on sodan lietsonta, ja tavoitellaan öljysopimuksia. Emiiriä taivutellaan sopimukseen, ja hänen poikansa Abdullah kidnapataan. Abdullah tekee sieppaajansa hulluiksi. Abdullah on ilmeisesti kuusivuotias. Hänen vapauttamisensakin on hankalaa, sillä Abdullah tottelee vain omia mielihalujaan.
Kaiken kaikkiaan hieman sekava albumi ja bloggaus, mutta syntyhistoriastaan huolimatta hyvä seikkailu, öljystä taistellaan edelleenkin.
Herge: Seikkailu Punaisella merellä, alkuteos Coke en stoke,1958, suomentanut Jukka Kemppinen, Sivumäärä 62.
Hergén Seikkailu Punaisella merellä ilmestyi 1958 ja laitan sen tähän bloggaukseen siksi, että siinä on paljon samoja henkilöitä ja maisemia kuin Mustan kullan maassa.
Albumin alussa Tintti törmää elokuvista tullessaan kenraali Alcazariin, joka oli albumissa Särkynyt korva ja vallasta syöstynä veitsenheittäjänä albumissa Seitsemän kristallipalloa. Alcazar on salamyhkäinen, ilmenee myöhemmin, että hän ostaa aseita Sinisen Lootuksen konnalta Dawsonilta, Alcazar yrittää ottaa asemansa takaisin. Emiiri Ben Kalish Ezabin rasavilli poika Abdullah toimitetaan turvaan Moulinsartin linnaan, jossa hän kepposillaan saa aikaan paljon "riemua". Varsinkin Kapteenin kanssa Abdullah saa riidan aikaan nopeasti. Kapteenin ja Abdullahin välillä räiskyy, hän nimittää kapteenia Tyrskynmyrskyksi ja Haddockin verbaalivarasto tyhjenee vuolaasti tässä albumissa. Kapteeni kutsuu Abdullahia pieneksi riiviön aluksi, hunajavohveliksi, pieneksi kulkutaudiksi, näin esitettynä ei hauskaa, mutta Abdullahin kepposten yhteydessä varsin vaikuttavaa.
Juoni on monipolvinen ja henkilögalleria on runsas, ja huumoriakin albumista löytyy, minä en silti jostain syystä ole pitänyt erityisesti tästä albumista. Ehkä tässä on liikaa kierrätettyjä ideoita.
Vallankaappaus on tapahtunut Khemedissä, Tintti ja Kapteeni lähtevät paikalle "pakoon" Abdullahia, jota jää hoitamaan emiirin miehet ja Nestor. Tintti ja Kapteeni joutuvat moniin seikkailuihin ja pinteisiin. Khemedissä Tinttiä auttaa tuttu senhor Oliveira da Figueira. Emiirin päävastustaja on monimiljonääri ja liikemies markiisi di Gorgonzola. Monien vaiheiden jälkeen Tintti, Kapteeni ja Ptjor Pahk ovat pelastuslautalla Punaisella merellä. Markiisi di Gorgonzolalla on juhlat huvialuksellaan, hän on pakotettu ottamaan kolmikon kyytiin, vaikka on yrittänyt koko albumin ajan päästä Tintistä eroon. Laivalla on vieraana myös Bianca Castafiore. Tintti, Kapteeni ja Pahk siirretään Ramona laivaan, jossa kapteenina on vanha vihamies Allan. Hän houkuttelee Kapteenia juomaan alkoholia. Laivalla syttyy tulipalo, jolloin konnat karkaavat. Tulipalo saadaan sammutettua, ja Tintti ja Kapteeni löytävät ruumasta orjia tai ihmisiä, jotka on tarkoitus myydä orjiksi, heistä käytetään nimitystä Koksi, mistä tulee albumin ranskankielinen nimi luultavasti. Albumin lopussa di Gongonzola yrittää upottaa orjalaivaa torpeedoin. Tässä vaiheessa paljastetaan lukijalle (lopullisesti), että markiisi on itse pääkonna Rastapopoulos, joka pakenee sukellusveneellä.
Seikkailu päättyy Moulinsartiin, josta Abdullah on poistunut, mutta hänen keppostensa jäljet eivät, lisäksi Tuhatkaunon tapauksesta tuttu vakuutusmyyjä Seraphin Lampion on järjestänyt rallitapahtuman Moulinsartiin.
Kuten edellä olevasta ilmenee albumi on vauhdikas ja paikoin hauska, mutta jotakin tästä albumista puuttuu. Mitä, en osaa sanoa, olen pohtinut, onko tämä ollut Hergelle rutiinisuoritus, vanhojen ideoiden uudelleen lämmitystä. Tämä on rankasti kirjoitettu, mutta minusta tämä on jäänyt vaisuksi albumiksi, kuten tämä bloggauskin. Toisaalta Herge piirsi parhaan Tintti albuminsa Tintti Tiibetissä juuri tämän albumin jälkeen. Herge eli vaikeita aikoja, hänen avioliittonsa oli karilla, ja hänen hyveellinen arvomaailmansa oli kriisissä, se on varmasti vaikuttanut. Tämä on kuitenkin pelkkää arvailuani.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti