Uderzo ja Goscinny: Umpah-pah -sarja

R. Goscinny ja A. Uderzo: UMPAH-PAH, Oumpah-Pah L' Integrale 2011, suomennos Outi Valli, Egmont-kustannus 2014, sivumäärä 189.

Umpah-pah on Uderzon ja Goscinnyn intiaaniaiheinen nuoruuden työ 1950-luvun lopusta ja 1960-luvun alusta. Ensimmäiset vedokset tehtiin jo vuonna 1951. Siinä perinteinen Umpah-pah oli intiaani nykyajassa, tätä yritettiin USA:n markkinoille. Umpah-pah teki uuden tulemisensa keväällä 1958 Euroopassa, jolloin sarja sijoitettiin 1700-luvulle. Umpah-pah kuuluu shava-shava heimoon, jonka päällikkö on Yrmeä biisoni ja poppamies on Puhiseva Puhveli. Toinen päähenkilö on peloton ja heiveröinen ranskalainen kreivi Olvin Janoisin.

Kiinnostavinta on verrata Umpahpahin tekstiä ja kuvitusta Asterixiin. Intiaanikylä ja valkoisten leiri on tutusti piirretty. Umpah-pahissa on paljon gallialaista. Kertomuksessa metsän eläimet, vangitsemiset ja metsäretket on toteutettu tunnistettavalla tavalla. Otin albumista muutamia valokuvia ja yhdistelin niitä kollaasiksi. Oikeassa albumissa kuvitus on hienompaa, mutta Uderzon tyylin erottaa hyvin selvästi. Metsäneläimet pakenevat, on kukko-huumoria, kylien miljöö, varuskunnat, laivat, laivataistelut ja jopa hevoset tunnistaa, niitä on minusta edelleen jalostettu Asterixeihin. 

Päänahan metsästäjät avaa Umpah-pah -seikkailusarjan. Albumeja on viisi ja ne ovat noin kolmenkymmenen sivun mittaisia ja hyvin hauskoja seikkailuja, jotka jalostuvat tarinan edetessä.

Olvin Janoisin, kreivi ja kadetti saapuu Amerikkaan. Hän on liian innokas, ja avuttoman tohelo, mutta reipas ja suora. Olvin Janoisin lähtee kartoittamaan yksin lähiseutua, mutta hän joutuu ison intiaanin Umpah-pahin vangiksi. Intiaani ihmettelee valkoisen miehen peruukkia ja puhuu tuplapäänahasta. Umpah-pah vie Tuplapäänahan leiriin. Neuvottelujen ja kokeiden jälkeen juonitteluista huolimatta Umpah-pah saa vangin omakseen. Siitä alkaa Umpah-pahin ja Olvin Janoisinin ystävyys, joka on yksi sarjan kantavista teemoista. Ystävykset matkaavat ranskalaisten linnakkeelle ja selviävät latuskajaloista ja biisoneista ehjin nahoin.

Toinen albumi Latuskajalat sotapolulla jatkaa seikkailua. Umpah-pah saapuu leiriinsä ja neuvottelee latuskajalkojen kanssa, jotka nimittävät shavashavoja koiriksi, Umpah-pah toteaa, että niin latuskajalatkin. Syntyy välien selvittely, jonka aikana Olvin Janoisin joutuu latuskajalkojen vangiksi. Kansikuva kertoo, että häntä pelastamaan tullut Umpah-pah jää vangiksi, mutta pääsevät luonnollisesti pois. Lopun taistelukohtauksien jälkeen poltetaan rauhanpiippua.

Kolmannessa albumissa Merirosvoja näköpiirissä Umpah-pah tutustuu varuskunnassa hevoseen. Hän ratsastaa kouluratsastushevosella, joka valittelee siirtomaihin lähtemistä.  -heimo haluaa hevosia, joten Umpah-pah lähtee laivalla Olvin kanssa Ranskaan. Merirosvot yllättävät ranskalaiset. Taistelua kestää varsin pitkään, mutta Umppis selviytyy merirosvoista, jotka vangitaan ja viedään Ranskaan, jonne siis päädytään. Merirosvot ovat vakituisia vierailijoita myös Asterix-albumeissa.

Neljäs tarina Salainen tehtävä jatkuu edellisestä albumista. Toverukset ovat Ranskassa, missä Olvin Janoisin saa kuninkaalta tehtävän tai viestin joka pitää kuljettaa Ranskan halki satamaan ja edelleen uudelle mantereelle. Viestin perässä on muitakin, ja viesti varastetaan ja Olvin Janoisin vangitaan. Umpah-pah pitää kiinni syyllistä kansikuvassakin , joka on yksi hovin hännystelijöistä. Albumi on juoneltaan varsin hyvä.

Viimeisessä eli viidennessä albumissa Petolliset silmäpussit Umpah-pah ja Olvin Janoisin saapuvat Amerikkaan kuninkaan viesti mukanaan. Preussi on julistanut sodan Ranskalle, preussilaiset haluavat osansa siirtomaista. Albumin hauskuus kumpuaa preussilaisten ja ranskalaisten eroista. Mitään historiallista todellisuuspohjaa tarinalla ei ole. Ranskalaisten apuna ovat shavashavat ja preussilaiset liittoutuvat petollisten silmäpussien kanssa. Shava-shavat alkavat sarjan edetessä muistuttaa yhä enemmän tunnettuja gallialaisia. Umpah-pah on henkilöhahmona jotain Obelixin ja Asterixin väliltä.
Ranskalaiset jäävät niskan päälle ja rauhanpiippua poltellaan. Rauha tosiaan ehkä piankin rakoilee, sillä serkukset eli kuninkaat Ranskasta ja Preussista pelaavat korttia ja ajautuvat sanaharkkaan.

Umpah-pah -sarja on Uderzon ja Goscinnyn "nuoruuden luomus, Uderzo täytti huhtikuussa 1958 jo 31 vuotta ja Goscinny oli huhtikuussa 1958 myös 31-vuotias! Sarja kiinnostaa erityisesti Uderzon, Goscinnyn ja Asterixin ystäviä. Umpah-pah sijoittuu 1700-luvulle samoihin aikoihin kuin J.Fenimore Cooperin Nahkasukka -sarja, jonka kirjoja ovat bloggaamani Viimeinen mohikaani ja Haukansilmä. Fenimore Cooper on ollut yksi Goscinnyn "taustalähteistä".

****
Maija on ollut Umpahpahien keskellä näin.