Rex Stout: Toinen tunnustus

 

Rex Stout: Toinen tunnustus, alkuteos The Second Confession, 1949, suomentanut Eila Pennanen, Sapo 371,  WSOY 1994, sivumäärä 260. Nero Wolfe #12.

Nero Wolfe saa oudon tehtävän kaivosyhtiön johtokunnan puheenjohtajalta James U. Sperlingiltä. Hänen nuoremman tyttärensä Gwynin (22 v) poikaystävä Louis Rony pitää osoittaa kommunistiksi. Wolfe kysyy "Ketä te yleensä nimitätte kommunistiksi? Liberaaliako? Punertavaa älykköäkö? Puolueen jäsentä?" s. 10. Puolueen jäsentä etsitään ja lopulta löydetäänkin, mutta aivan toisaalta, mistä Sperling ounastelee.

Sperlingin perheeseen kuuluvat Jamesin lisäksi tämän vaimo, poika James Junior ja tytöt sodan aikana leskeksi jäänyt Madeleine (26 v) ja Gwyn, joka on 22-vuotias ja akateemisesti koulutettu.  Louis Rony on terävä kaveri, jolla on outoja yhteyksiä. Webster Kane on kaivosyhtiön ekonomisti. Paul Emerson esiintyy radiossa ja hänellä on hemaiseva vaimo Connie, joka kiehnää Louis Ronyn ympärillä. Firman lakimies on Aloysis Murphy.

Nero Wolfen oikeakäsi Archie Goodwin menee "salanimellä" perheen kesäresidenssiin, mutta Madeleine tunnistaa hänet. Asiat menevät vikaan ja Archie huumataan. Tämän jälkeen Nero Wolfen luo hyökätään ampumalla viereisen talon katolta Wolfen arvokkaat ja rakkaat orkideakasvihuoneet säpäileiksi. Orkideaistutukset vaurioituvat vakavasti. Tämä on taistelukutsu Wolfelle, vastassa on rikollisnero X eli Arnold Zeck, joka alkuteoksessa on Z. Zeck on rikollisimperiumin johtaja, jolla on paljon rikollisia kentällä ja hyvät kilpimiehet. Hän kontrolloi huumekauppaa, prostituutiota, kiristystä, salakuljetusta...

Dekkarissa Toinen tunnustus tapahtuu murha, jonka Wolfe selvittää ja josta saa myös Zeckin kiitokset. Tämä on toinen osa Zeck-trilogiassa.

Pidempi oppimäärä
Louis Rony ei ole kommunisti vaan hän on mukana Zeckin rikollisliigassa. Kun Ronya ahdistellaan, Zeck tuhoaa Wolfen kasvihuoneet. Seuraavaksi Rony jää auton alle, ja löydetään pusikosta kuolleena. Teosta epäillään aluksi Archieta, joka löysi ruumiin. Sperling kuitenkin maksaa siitä, että teko (=yliajo) tunnustetaan, siitä dekkarin nimi. Nero Wolfe ei lopeta tutkimuksia, ja tämän Zeck noteeraa, hän lähettää 50 000 dollaria käteisenä Wolfelle. Wolfe käyttää rahaa tutkimuksiin. Hän maksaa käteisellä esimerkiksi naapurilleen tohtori Volmerille, että tutkii ruumiin. Vainajalla on iskujälki ohimossa. Archie menee etsimään murha-asetta ja löytää kiven, jonka hän lähettää tutkittavaksi. Kustannukset maksetaan käteisellä. Nero Wolfen rahaliikenne yleensä hoituu shekeillä ja osin myös käteisellä.

Monen kiemuran ja erheellisen tunnustuksen jälkeen selviää murhaaja, joka on kommunisti. Kommunisti-teema on kirjassa merkittävä. Murha tapahtuu 20.6.1949, ja Yhdysvalloissa oli Red Scare vuosina 1947-1957. FBI:n Edgar J. Hoover tai Hooverin FBI syynäsi myös Rex Stoutin tekemisiä. Stout puolustautui sanomalla, että vastustaa kommunisteja, mutta tietää, mikä on kommunisti. Asia ilmenee kirjassa bloggauksen alun "kommunistikysymyksessä". Teoksessa viitataan myös varapresidentti Henry A. Wallaceen (1888-1965), jonka ura oli kulkenut republikaaneista demokraatteihin ja vielä Edistyspuolueen presidenttiehdokkaaksi, jota tuki Amerikan  kommunistinen puolue. Wallace  luopui poliitiikasta eikä lopulta osallistunut vaaleihin. Kirjan mukaan Kommunistisen puolue auttoi Neuvostoliittoa kylmässä sodassa. Murhan motiivi on Ronyn hallussa oleva William Reynoldsin jäsenkirja, jolla hän on kiristänyt. Nero Wolfe kutsuu paikalle Yhdysvaltain kommunistipuolueen johtajia, jotka eivät hyväksy murhaa ja paljastavat sen, kenen jäsenkirja on. Loppumatineassa ovat läsnä koko Sperlingin lähipiiri, poliisit ja "kommarit". 

Tapauksen ratkettua Nero Wolfe pyytää palkkioksi vielä, että James U. Sperling ottaa sponsoritaalat pois Paul Emersonin radiolähetyksiltä. Paul Emerson kauhisteli ohjelmassaan erään professorin puhetta ja käskee piilottamaan rahat patjan alle, koska ei halua "että koulutamme heidät" (eli puhuu näin maksutonta koulutusta vastaan). Emerson solvaa ohjelmassaan Wolfea "lihavaksi ihmeolioksi"  ja irvii Wolfen halua tutkia Ronyn kuolemaa. Emerson kutsuu Wolfea myös haaskansyöjäksi. ss 174-176.

Nuori leski Madeleine kiinnostuu Arhiesta, jonka kerronta on Nero Wolfe -dekkarien viihdyttävyyden takana. Lopussa on tiedossa treffit Archielle Madeleinen kanssa.

Teoksessa mainitaan myös Elsa Maxwell (1883-1963), joka toimi juorutoimittajana.

Viimeisellä sivulla X onnittelee Nero Wolfea Louis Ronyn murhan selvittämisestä. Tämä oli toinen osa X-trilogiasta. Liian Monta kuolemaa avasi trilogian ja Parhaissakin perheissä päättää trilogian.

*****
Rex Stoutin (1886 - 1975) Nero Wolfe -dekkareista täällä, lisäksi siellä on linkit bloggauksiini. Tulen bloggaamaan  kaikki julkaistut suomenkielelle käännetyt 33 Nero Wolfe -dekkaria, ja 2 novellikokoelmaa.