Reijo Mäki: Köyhä ritari, Otava 2023, sivumäärä 370. Vares #34.
Reijo Mäen 34:s Jussi Vares seikkailu Köyhä ritari alkaa ravintola Uudessa Apteekissa, jossa vakiokööri kännää ja louskuttaa leukojaan. Alussa myös arvaillaan, kumpi menee vaihtoon ensin Luusalmen maksa vai Jussin Mazda. Tyypillisen tapaan Jussin lakanoiden väliin pelmahtaa nainen, tällä kertaa nimimerkillä Somero ja aamulla nainen katoaa.
Tämä oli hyvä Vares, tai ainakin itse pidin siitä enemmän kuin parista edellisestä. Juoni oli vakiolaatua. Jussilla on rahakas katoamisjuttu Tripla Dzei oikealta nimeltään Jesse Juuso Jalovaara on kadonnut. Toisessa juonilangassa on salaperäinen nainen, jonka elämän käännekohdat alkavat paljastua. Kolmannessa juonilangassa ammattitappaja Konsulentti hiljentää lähimmäisiään rahasta. Juonilangat yhdistyvät, mutta eivät aivan tavanomaisesti, se erottaa tämän vareksen hiemsn huonommista.
Kirjan tapahtumapaikat ovat myös erilaisia, eli Tonttumäki ja Piikkiön Harvaluoto, ja siellä kuvitteellinen Harfvan kartano. Osa kirjan ravintoloistakin oli kuvitteellisia, joka oli minusta hyvä ratkaisu.
Reijo Mäen Köyhä ritari on laadukas kirja Vares-sarjassa.
Jussi saa rahakkaan toimeksiannon leskirouva Roosa Jalovaaralta, jonka Jussi tapaa Tonttumäen vieressä Flemingin puistossa. Lesken nuorempi poika Jesse Juuso Jalovaara eli Tripla dzei on kadonnut punaisen Camaronsa kanssa. Leski on vakavasti sairas ja haluaa selvittää Jessen kohtalon ennen kuolemaansa. Jussi alkaa kuulla lähipiiriä, tyttöystävä Priscilla Pääskystä, siskoa Roosa-Meeriä, joka on eläinkauppa Kanikonttorissa töissä ja juppiveli Ristoa. Henriikka Kuusikko omistaa Kanikonttorin ja on kiireinen bisnesnainen, häntäkin kuullaan. Tutkimukset junnaavat paikallaan.
Kirjan tapahtumapaikkoja:Tonttumäki on paikka, missä Tripla Dzein tyttöystävä asuu, kun Jussi käy puhuttamassa häntä.
Kuvat otettu aamulla ja iltapäivällä.
Tonttumäem vieressä on Flemingin puisto.
Tarinassa Jussilla on alussa vakuutusyhtiön homma, joka ratkeaa kun selkäsairauden takia, sairaseläkkeellä oleva mies kirmaa puulaakisuunnistuksessa Vahdon metsissä. Vahdolla on tullut suunnistettua ja Harvaluodossa, josta kolme suunnistuskartan palaa:
Ratsula Suni
Harvaluoto, aukeavat varmasti hieman suurempana omaan ikkunaanHarvaluotoon mennään nykyisin sillan kautta, ennen lossilla. Saaressa on upeat suunnistusmaisemat, mutta minusta tuota kartanoa ei ole.
Köyhistä ritareista tulee ensiksi mieleen retroherkku, lapsuusaikojen vakiotoive. Ja sellainenhan Mäkikin Vareksineen on: sopiva herkku- ja turvallinen, tuttu välipala nautittavaksi, harmiton ja viihteellinen kaksikko!
VastaaPoistaMukavasti olet kuvin taustoittanut ja tehnyt eläväksi miljöötä, jossa tämä aisapari operoi:)
Valokuvista tulee kesä mieleen. Tämä oli minusta hyvä Vares.
Poista"Pidempi oppimäärä" - Hauskasti sanottu 😀
VastaaPoistaErinomainen kuvasarjakin.
Nam, köyhät ritarit ovat tosi hyviä ♥
Lapsena tuli syötyä köyhiä ritareita. Pidän kuvista tulee kesä ja valoisuus mieleen.
PoistaHuh huh, on kyllä melkoisen pitkäksi varttunut tuo Vares-sarja! Kivoja nuo kuvasi Turusta näissä postauksissa.
VastaaPoistaOn sarjalla mittaa, ja kirja vuodessa on ollut tahti. Mäki on kansaneläkkeeseen edellyttävässä iässä. Eläkettä kirjailija joutuu kaiketi maksamaan itse itselleen. Kirjastolainoista tulee kyllä noin 20 senttiä lainalta.
PoistaKatsoin jonkun Vareksen telkkarista, ja huvitti miten huono se oli, anteeksi! Silti olen vakavasti harkinnut tarttumista kirjasarjaan, jo yksin kaupunkikuvauksen takia (jossa olet onnistunut hyvin). Kiinnostavaa, että tarina vie Harvaluotoon asti. Mietin just, että siellä pitäisi joskus käydä. Sääli, jollei kartanoa enää ole.
VastaaPoistaOnhan osa näistä huonoja, mutta filmit ovat minusta huonompia kuin kirjat. Päätin muutama vuosi sitten blogata näistä kaikista ja katsonut samalla maisemia.
Poista