Tuomas Marjamäki: Tuttujen kesken Vesku, Docendo 2023, sivumäärä 470 sisältäen hakemiston. Kansi on Pekka Sellin käsialaa.
Tuomas Marjamäki (s. 1978) oli haastatellut Vesa-Matti Loiria (1945-2022) vuosittain 20 vuoden ajan. Vuonna 2013 Marjamäki kysyi tehdäänkö elämänkerta, mutta Vesku ei halunnut (vielä). Vuonna 2019 ilmestyi Jari Tervon Loiri. -kirja, josta on otettu tähän kirjaan muutama asia (lähdeviite mainittu). Muuten kirja perustuu pääosin 25:een Veskun haastatteluun, Marjamäki on luetellut 40 tapaamistaan Veskun kanssa. Lisäksi lähteenä on lehtijuttuja, kirjoja ja Veskun läheisten haastatteluja (ei kuitenkaan ymmärtääkseni perheenjäsenten).
Suhtauduin ennakkoluuloisesti kirjaan, mutta Tuttujen kesken Vesku -kirja yllätti selkeydellä. Tarina etenee kronologisesti ja minusta objektiivisesti ja valottaa Veskun lapsuutta, nuoruutta, aikuisuutta, kuolemaa ja merkitystä ihmisille. Vesku syntyi Helsingissä, isä oli ollut rintamalla. Perheessä oli myös pikkuveli. Perheen asunto Töölössä oli 30 neliön kokoinen, myöhemmin he muuttivat Haagaan, jossa Vesku kävi muutamia vuosia oppikoulua, joka jäi kesken. Myöhemmin hän pyrki Teatterikouluun, johon Vesku pääsi asepalveluksen jälkeen. Ennen asepalvelusta Vesku oli näytellyt Mikko Niskasen Pojat -elokuvan Jaken roolin.
Teos on katsaus myös suurten ikäluokkien elämään, ei ollut tv:tä, ei peruskoulua, eikä ohjattuja harrastuksia. Kuitenkin ikäluokka harrasti monia urheilulajeja, oli harrastelijateatterissa ja perustettiin bändejä. Vesku oli hyvä monessa lajissa, etenkin jalkapallomaalivahtina, mutta harrasti käsipalloa, vesipalloa, jääkiekkoa ja biljardia.
Kun Marjamäki käy läpi Veskun taivalta tv:ssä, valkokankaalla, musiikin saralla, dubbaajana, samalla aukeaa näkymä Suomi-viihteen historiaan.
Veskun elämänvaiheet ja elämäntarina ei jätä kylmäksi, tämän luki nopeasti ja mielellään.
Teoksessa on paljon Vesa-Matti Loirin ja muiden yksityiselämästä, niitä en tähän revittele, vaan teen muita havaintoja.
Lapsuuden kodissa oli radio, jota kuunneltiin. TV-lähetyksiä kokeiltiin Suomessa 1950-luvun puolivälissä, ja Yleisradio aloitti lähetykset 1958. Radio-ohjelmista mainitaan Markus-sedän Lastentunti. Oliko Markus-setäkin kypsynyt lapsiin kuten Nasse-setä, sitäkin sivutaan kirjassa?
Vesku olisi halunnut klarinetin, mutta sai vain nokkahuilun, myöhemmin hän hankki poikkihuilun ja osallistui vuoden 1980 Euroviisuihin, jossa oli viimeinen. Vuonna 1956 Vesku oli Tiernapoikana, ja hän oli myös mukana Rock-Brothers bändissä. Veskun musiikillista uraa käsitellään paljonkin. Vesku osallistui Vain Elämää 3 -kaudella, josta mieleen jäi etenkin Apulannan Armo-biisi.
Monia näyttelijöitä mainitaan. Legendaarinen Siiri Angerkoski (1902-1971) tarjosi illallisen. Veskun ensimmäinen vaimo Tuula Nyman näytteli Raid tv-sarjassa apulaispoliisimestari Ritva Hakalaa aivan loistavasti.
Vaikka Veskun elokuvaura alkoi Mikko Niskasen elokuvassa, hän esiintyi eniten Speden filmeissä alkaen Noin seitsemästä veljeksestä. Vesku muistetaan parhaiten Uuno Turhapuroista. Uuno Turhapuro lähti Spede Show'n Lotto-sketsistä, ensimmäinen Uuno näytettiin 1973, ja katsojia oli 613 409. Katsojia oli eniten Uuno-filmeistä Uuno Turhapuro Armeijan leivissä, peräti 750 956. Veskulla oli monia muita elokuva-rooleja, esimerkiksi Pahojen poikien isänä.
Vesku-showssa Veskulla oli monia hahmoja kuten Jean-Pierre Kusela, Vode, Auvo, Tyyne ja Nasse-setä, joka oli hieman leipääntynyt työhön, lapsiin ja naukkaili taskumatista. Hahmosta tuli suosittu etenkin lasten keskuudessa!
Vesku näytteli myös teatterissa, ja hän tuli Tuomakseksi Turun kaupunginteatterin Seitsemään veljekseen, ja tutustui Kalle Holmbergiin. Vesku esiintyi myös Rauta-ajassa. Veskulla ei ollut ajokorttia, eikä siten autoakaan. Hän tienasi paljon rahaa, mutta sai mätkyjä ja hänelle kertyi verovelkaa, josta tehtiin akordi. Vesku otti pankkilainaa ja maksoi verovelat pois. 1990-luvulla Vesku dubbasi Disneyn Aladdin-filmin Lampunhengen roolin. Se oli hyvin onnistunut.
Veskulle oli työ tärkeää? Työtahti ainakin tuntui aivan hengästyttävältä. Veskulla oli useita rajatilakokemuksia, joita käsitellään kirjassa. Veskua kohtasi moni tragedia. Vanhetessaan Vesku koki terveyshuolia, ja taisteli monesti estradeille, mutta hän kuoli pitkälle edenneeseen sairauteen.
Veskulla oli pitkäaikaisia ystäviä, kirjassa nostetaan Nona Alvesalo esiin uskollisena ystävänä 70 vuoden ajan.
Tekstiosan jälkeen kirjaan on listattu Veskun elokuvat, tv-roolit ja tv-esiintymiset, radiotyöt, teatteriroolit, levytykset, ja sen jälkeen lähteet (kohtaamiset, lehdet, netti ym).
Mojova paketti.
Minä en ole koskaan päässyt Turhapuro-imuun, mutta Eino Leino -tulkinnat ovat olleet upeita.
VastaaPoistaTuota Eino Leino -tulkintaa käydään läpi ja kyllä Lapin kesä on klassikko myös Veskun esittämänä.
PoistaMielenkiintoinen avaus teoksesta, joka heijastaa myös suurten ikäluokkien eloa ja oloa. Turhapurot jätin väliin, mutta suorastaan kiivastahtinen Veskun muu näyttelijän ja laulajan ura olivat uskomattomia. Lapin kesän nopea kukkimineenkin on hiipinyt jo tänne eteläiseen Suomeenkin:)
VastaaPoistaNyky lapset ja nuoret eivät minusta ymmärrä että elämä oli aivan rikasta ilman somea, ja matkapuhelintakin.
PoistaTurhapuroista pidin tuosta Uuno Epsanjassa ja Kliffaa hei -filmistä, Pohjan tähteet on minusta myös ehjä filmi. Nuo Leino laulut ovat koskettaneet monia. Pahojen poikien isän rooli on kyllä hyvä, isä
on todella inhottava, enkä halua nähdä filmiä uudestaan, kerta riitti.
Minullakin on ennakkoluuloja kirjaa kohtaan. Vesku on ollut niin paljon ja niin avoimesti esillä joka kanavilla.
VastaaPoistaKyllä paljon Veskusta kirjoitetaan edelleen ja nyt on se radiosarja, ja siitä keskustelutilaisuus. Vesku on merkinnyt suurelle yleisölle niin paljon, että kiinnostaa. Kiitos kommentista.
PoistaVeskun muistan
VastaaPoistaVarmasti useimmat suomalaiset muistaa.
PoistaHarvinaisen monipuolinen lahjakkuus ja rakastettu koko kansan Vesku. 🌹 Osasi naurattaa ja itkettää. Ja voi jessus että hän osasi huumorirooleissaan kaatuilla 😀
VastaaPoistaTuota kaatuilujuttua selitetään tässä, on kattava teos. Kiitos kommentista,
Poista