Robert van Gulik: Kiinalaiset kultamurhat

 

Robert van Gulik: Kiinalaiset kultamurhat, alkuteos The Chinese Gold Murders 1959, suomentaja Panu Pekkanen, WSOY 1990 SAPO 128, sivumäärä 223.

Alankomaalaisen Robert van Gulikin dekkarien miljöö on 600-luvun Kiina, jossa murhien ja varkauksien ratkoja on viisas Tuomari Dee. Kiinalaiset kultamurhat alkaa, kun Tuomari Dee nuorena 33-vuotiaana on päättänyt lähteä pääkaupungista ja ottaa ensimmäisen tuomarin pestin  Pen Lain levottoman rajaseudun satamakaupungissa Shandongissa Korean niemimaan itäpuolella. Edellinen tuomari Wang on murhattu myrkytetyllä teellä, miten, ei tiedetä, eikä edes epäiltyjä ole. Tuomari Deen uskollinen palvelija Liang Hoong lähtee mukaan, mutta Deen kaksi vaimoa lapsineen jäävät sen sijaan pääkaupunkiin. Matka on vaarallinen ja maantierosvot Joong Ma ja Tai Chiao yrittävät varastaa hevoset, mutta Dee puolustaa itseään miekalla ja pelastaa rosvot sotilailta. He ystävystyvät ja pestautuvat Tuomarin leipiin. Tuomari delegoi miehille tehtäviä ja toinen saa harjoittaa vartijoita, toinen poliiseja. Kaupunki on rauhaton. Deen apurit tutustuvat laivanvarustajaan, joka vie miehet uivaan ilotaloon, jossa on ilotonta menoa. Huhuja liikkuu kuolleen tuomarin haamusta ja ihmissyöjätiikeristä. Ihmisyöjätiikeri tavataan, kun Dee apureineen piipahtaa läheisessä luostarissa.

Robert van Gulikin Tuomari Dee -dekkarit perustuvat kiinalaisiin kirjallisiin lähteisiin. Juttujen ratkaisut ovat yllättäviä. Tuomari onnistuu ratkaisemaan tuomarin murhan ja sen perimmäisen motiivin, joka viittaa kirjan nimeen eli kultaan. Moni henkilö kunniallisesta ulkokuorestaan huolimatta on rikollinen mätämuna.

Robert van Gulikin Kiinalaiset kultamurhat on kronologisesti ensimmäinen tuomari Dee-sarjassa ja dekkari on jännittävä ja hieman erilainen kuin myöhemmät dekkarit.

*****

Hollantilainen Robert van Gulik (1910 - 1967) kirjoitti yhteensä 20 dekkaria Tuomari Deestä, joka on historiallinen henkilö. Tuomari Dee eli vuosina 630 - 700. Hän palveli maaseututuomarina ja vaikutti myös Tang-keisarikunnan sisä- ja ulkopolitiikkaan. Tang-Dynastia oli jakanut maan piirikuntiin. Lainkäyttö perustui kahteen lakikirjaan eli rikoslakiin ja hallintolakiin. Robert van  Gulik toimi diplomaattina Kauko-Idässä, ja käänsi teoksen Tuomari Deen tapauksista. Myöhemmin hän kirjoitti Tuomari Deestä dekkareita, joissa siis tuomari Dee oli päähenkilönä. 

Juhani K:n sivuilla Tuomari Deestä.

Olen aiemmin blogannut kolmesta dekkarista Kiinalaisista naulamurhista Temppelin aaveesta ja  Kummitusluostarista.