Camilla Grebe: Varjokuvat, alkuteos Skuggjägaren 2019, suomentanut Sari Kumpulainen, Gummerus 2020, sivumäärä 461.
Tarina alkaa, kun vuonna 1944 poliisisisar Elsie Svenns pyydetään mukaan rikospaikalle. Märta Karlsson on tapettu ja naulattu lattiaan. Rikospaikalla Elsie Svenns joutuu hyökkäyksen kohteeksi, hän kuolee saamiinsa vammoihin. Lukijalle kuvataan Märta Karlssonin tappaja, hän on hienostoherra, joka kimmastuu maininnasta elimensä velttoudesta. Karlssonin perheellä on seitsemän lasta. Märtan mies on Karl Karlsson riitapukari ja juoppo, joka tuomitaan murhasta, mutta hänellä on ollut alibi, kun asia selviää Karl Karlsson on jo tuolloin menehtynyt.
Elsie Svennsin kihlattu Axel on kuollut onnettomuudessa, hän on synnyttänyt lapsen Britt-Marien, jonka on joutunut antamaan pois. Britt-Marie kuulee taustansa vasta täysikäisenä. Hän suuntaa myöhemmin poliisiksi. Britt-Marie on naimisissa, mies Björn on automekaanikko, jonka harrastus on juoda olutta iltaisin. Parille syntyy poika Erik. Poliisilaitoksella Britt-Marie saa tehdä vain sihteerin toimia, lopulta Britt-Marie Odin pääsee tutkimaan tapausta vuonna 1974, jossa neiti Yvonne Billing on naulittu lattiaan, mutta on hengissä. Tekijän kasvot on ollut peitettynä. Yvonnen kaksivuotias Daniel-poika on nähnyt tapauksen. Seuraava naulattu ja raiskattu uhri ei ole yhtä onnekas, hän pääsee hengestään. Britt-Marie joutuu sovittamaan työ- ja kotityöt. Björn on alkuun töissä, mutta työttömänä ollessaan ei tee kotitöitä, vaan Björmin äiti Maj auttaa pojanpojan hoidossa.
Kirjan suuri teema on naisten astuminen työelämään, ja heidän kokema vähättely ja syrjintä. Elsie Svenss oli "pelkkä" poliisisisar, Britt-Marie on rikospoliisi, mutta pomonsa syrjimä ja väheksymä. Britt-Marie tekee kuitenkin omia tutkimuksia, kunnes katoaa.
"Flickorna och Mörkret" -sarjan päähenkilö Hanne Lagerlind-Schön astuu poliisin palvelukseen 1984, ja kun naulaajamurhaaja jatkaa murhasarjaansa, Hanne yrittää profiloida tekijää. Tutkimukselle ei löydy resursseja Palmen murhan vuoksi, murhaajasta ei ole edes epäilyksiä. Hannen aviomies Owe on pikkumainen sovinistisika, joka pettää Hannea. Owe ehkä tuntee itsensä psykiatrina alikoulutetuksi, ja aliarvostetuksi, kun Hanne on antropologi ja käyttäytymistieteiden tohtori, ja poliisin profiloija.
Naisten ketju jatkuu, kun sarjamurhaajan vanha ruumis löytyy. Tutkintaa vievät eteenpäin Manfred Olsson ja Malin Brundin vuonna 2019 ja he työskentelevät naispomonsa alaisuudessa. Naispomo ei voi sietää Malinia naiskateuden vuoksi, ja laittaa Malinin arvopohjaryhmään. Malin löytää itsestään rohkeutta kohdata naispomonsa ilkeys ja tutkimukset voivat jatkua, Malin tapaa Ormbergissa altzheimerin taudin runteleman huippuprofiloija Hanne Lagerlind-Schönin.
Camilla Grebe on dekkaristina taikuri, juonen käänteet ovat aika nopeita ja dramaattisia, mutta perustuvat varsin epätodennäköisiin yhteensattumiin. Ehkä nautittavampaa oli seurata ruotsalaisen yhteiskunnan kehitystä ja naisten aseman kehitystä. Naiset ovat pääosissa tutkimuksissa, mutta myös rikoksen kohteena.
Suomikin mainitaan, ja Elsie on Suomesta: Lämpimänä alkukesän päivänä vuonna 1933 Elsie nousee Suomen-laivasta ensimmäistä kertaa Ruotsin maaperälle ... s.460.
Varjokuvat on huippudekkari, jossa naiset nousevat varjokuvista eturiviin. Suosittelen.
****
Camilla Grebe (s.1968) on ruotsalainen dekkaristi.
Kiva oli lukea esittelysi kirjasta. Tätä on paljon kehuttu eli taidanpa minäkin ottaa tämän lukulistalle. Kiitos vinkistä.
VastaaPoistaKiitos on kehuttu, ja kannattaa lukea koko neljän kirjan sarja, ja tämä on niistä viimeisin, mutta ei edellytä edellisten osien lukua. Kiitos kommentista.
PoistaKirjan naisosio on kiintoisasti kuvattu.
VastaaPoistaGrebe on siitä erikoinen kirjailija, että hän on kaikissa lukemissani dekkareissaan erinomaisesti onnistunut kokoamaan useista eri elementeistä ehyen ja mainiosti balanssissa pysyvän kokonaisuuden; teoksen, jonka ei olisi suonut loppuvan.
Kiitos juuri näin, ja kaikki dekkarit ovat yllättäviä, ja minusta Grebe on kehittynyt sarjan myötä.
PoistaTämä on huippuhyvä dekkarisarja. Minusta tämä dekkari oli sarjan paras.
VastaaPoistaKiitos, minä pidin myös Horroksesta, mutta tässä oli yhteiskunnallisesti merkittävämpi asia, ja hieno historiallinen kaari.
PoistaJokke, hienostipa kirjoitit kun 'naiset nousevat varjokuvista eturiviin.' Tämä oli varmaan paras Grebeltä. Koin hyvin omakohtaisesti, sillä olin yo-tutkinnon jälkeen haluamassa poliisiksi tai toimittajaksi. Soitin Tampereelle ja tilasin hakulomakkeita poliisikouluun. Yksi tuttuni oli siellä jo, Porin tuleva rikospoliisi ja tyttäremme kummisetä. Sain kauhukseni kuulla, että naiset hoitavat polisinakin paperityöt ja lastensuojelun. Minä peruutin ja menin vuodeksi maakuntalehteen miettimään elämääni ja sitten sain hyvän tarjouksen...
VastaaPoista♥♥
Naisia on turhaan vähätelty ammateissa, joita pidetään maskuliinisina, jopa poliitikassa vaikka historia tuntee monia naishallitsijoista: Kleopatra, Katariina Suuri Elisabeth I ja II, Victoria, Margareth Thatcher, Vigdis Finnbogadottir, Angela Merkel, niin ja Sanna Marin
Poista