James M. Cain: Nainen ilman omaatuntoa, alkuteos Double Indemnity (1943), suomentaja Heikki Salojärvi, Lovekirjat 2011, sivumäärä 141.
James M. Cainin kovaksikeitetty dekkari Nainen ilman omaatuntoa on tiivis, jännittävä ja hyvä.
Vakuutusetsivä Walter Huff on minäkertoja. Huff kertoo öljy-edustaja Nirdlingerin murhasta, ja tarina alkaa:
"Ajoin Glendaleen liittääkseni erään olutpanimon kolme uutta trukinkuljettajaa vakuutukseen ja muistin sitten, että Hollywoodlandissa olisi uusittavana yksi vakuutus. Päätin lähteä sinne. Näin jouduin tähän Kuoleman taloon, josta olette lukeneet lehdistä. Se ei näyttänyt Kuolemantalolta, kun minä sen näin...."
Huff kaupittelee autovakuutuksia, ja menee tapaamaan Nirdlingeriä, mutta tapaa tämän nuoren kakkosvaimon Phylliksen. Phyllis on hemaisena noin 30-vuotias vamppi, jolla on 19 v tytärpuoli Lola, jolla poikaystävä Beniamino Sachetti.
Tapahtumat etenevät nopeasti, kun rouva Nirdlinger ehdottaa Huffille, että otetaan aviomiehelle henkivakuutus. Ilkityöt suunnitellaan, ja pian Nirdlinger on vainaja. Vakuutusyhtiö yrittää todistaa junasta putoamista itsemurhaksi tai murhaksi, jotta he välttyisivät korvauksilta.
Tästä on tehty loistava film-noir -klassikko, jonka käsikirjoitusta muokkasivat filmin ohjannut Billy Wilder ja dekkaristi Raymond Chandler (kirjoittanut kovaksikeitetyt dekkarit Pitkät jäähyväiset ja Syvä uni). Phyllistä esitti Barbara Stanwyck ja Walteria Fred MacMurray. Elokuva oli menestys, ja sai 7 Oscar-ehdokkuutta, mutta edes Stanwyck ei saanut Oscar-pystiä, vaan sen sai tuona vuonna Ingrid Bergman elokuvasta Kaasuvalo.
Vaikka kirjan alussa paljastetaan juonesta jo osa, niin murhasuunnitelman teko ja toteutus on mielenkiintoista. Lajityypille ominaisesti kaikki ei olekaan niin kuin luullaan. Mitä osaa esittävät Phyllis, hänen tytärpuolensa Lola, tämän poikakaveri Nino, mihin päätyvät vakuutusyhtiön tutkimukset? Loppu on monin osin yllättävä ja dramaattinen.
Nainen ilman omaatuntoa on tiivis musta dekkari.
*****
James M. Cain (1892 -1977) oli amerikkalainen lehtimies ja kirjailija, jonka esikoisteos oli Postimies soittaa aina kahdesti.
Kirjablogeissa vietetään perinteistä Dekkariviikkoa 7-13.6.2021.
Kovaksikeitetty ja vampppi - kuvaavia sanoja 🌺
VastaaPoistaKansikuvakin huokuu tiivistä jännitystä.
Vetävä esittely, tekee mieli lukea kirja.
Kiitos. Dekkari on sangen lyhyt, filmi alkoi kiinnostaa. Kiitos kommentista
PoistaLeffa on hyvä (niin on tosin myös Kaasuvalo), kirjoina Cain on vielä kokeilematta mutta pitäisi kyllä.
VastaaPoistaKatson filmin kun tulee, Kaasuvaloakaa en oikein muista. Yle voisi näyttää ne. Kiitos kommentista.
PoistaMainio kansikuva - tuo naisen katse - ja kuvaava avauksesi: tiivis musta dekkari!
VastaaPoistaKuten yllä Gregorius ynnä kuin myös Postimies soittaa vain kahdesti elokuva pohjautuen J. Cainin Vahinko kello kaulassa dekkariin;)
Cainin tuotanto alkoi kiinnostaa. Tuota Postimies filmiä en ole nähnyt, mutta luin nyt wikipediasta ja perustuu tuohon mainitsemaasi dekkarin. Hieman samoissa kiiman kiemuroissa tässäkin pyöritään.
PoistaMiten minulla on tunne, että olen voinut nähdä tuon elokuvan, mutta sataprosenttisen varma en ole, jotain tuttua asetelmassa kuitenkin on. Kirjan kansikuvitus on upea. Ehkä en kuitenkaan ota luettavakseni, vaikka teitkin minut uteliaaksi tuon juonen suhteen, elokuvamuistinikin kun on hyvin hämärä muistikuva.
VastaaPoistaFilmi on kuuluisa ja jos olen sen nähnyt en muista. Katsoin siitä klippejä.
PoistaTästä en ollut ennen kuullutkaan, kiitos esittelystä!
VastaaPoistaLöysin kirjan kierrätyshyllystä, eli sinänsä hyvä löytö ja ilmainen.
Poistafilmin tainnut nähdä, noita vanhoja joskus telkus.
VastaaPoistaHaluaisin nähdä tuon filmin.
Poista