Bruno Mylen: Alfred Nobel, Dynamiittikuningas, Kustannus Oy Mantere 1946, suomentanut Eino Ismala, sivumäärä 120.
Bruno Mylenin kirja Alfred Nobel, dynamiittikuningas, kuuluu Miehiä ja miesten tekoja -sarjaan, ja on varmasti tarkoitettu, lukemiseksi sodasta toipuvalle suomalaiselle pikkupojalle.
Alfred Nobel (21.10.1833 - 10.12.1896) oli kemisti, insinööri, ja dynamiitin kehittäjä, Alfred Nobel oli lapseton ja testamenttasi omaisuutensa säätiölle, joka jakaa pääoman tuoton viidelle palkinnolle: fysiikalle, kemialle, lääketieteelle, rauhan palkinnon, ja kirjallisuuden Nobel-palkinnolle. Nobelin kirjallisuuden palkinnon valitsee Ruotsin akatemia.
Kirja alkaa Pariisista, jossa Alfred -niminen pikkuvesseli katsoo taloa, jossa asuu mies, Alfred Nobel, jonka mukaan hän on saanut nimensä. Tämän jälkeen siirrytään Tukholmaan, jossa Alfred on Immanuel Nobelin kolmanneksi vanhin poika, Alfredilla on yksi pikkuveli Emil. Taloudellisten syiden vuoksi Immanuel muuttaa Lontooseen, sitten Turkuun. Lopulta perhe voi muuttaa yhteen, kun isä oli Pietarissa töissä. Isän yritykset kukoistavat, ne tekevät miinoja Venäjälle. Krimin sodan aikana menee hyvin, mutta sen jälkeen kysyntä laskee, ja perhe muuttaa Tukholmaan. Alfred kulkee omia teitään, ja sairasteleekin, mutta pian ovat kaikki Tukholmassa. Alfred kirjan mukaan haluaa keksiä ruudin, ja savuttoman ruudin hän kehitti 1887, ruuti on vanhempaa perua. Nuorena hän kehitti ja patentoi nitroglyseriinin. Veljesten työ tuotti onnistumisia, mutta murhetta, perheen nuori poika Emil kuoli räjähdysonnettomuudessa.
Alfred Nobel hyödynsi patenttiaan ympäri maailmaa, Yhdysvalloissa patentointi vaati oikeudenkäynnin. Nitroglyseriini osoittautui vaaralliseksi ja Nobel kehitti tuotteen dynamiitiksi osittain sattumalta. Hänellä oli 15 dynamiittitehdasta eri puolilla maailmaa. Kirjan mukaan esimiehenä Nobel oli vaativainen ja ankara, mutta ymmärtäväinen.
Alfred Nobel oli kiinnostunut kirjallisuudesta, tieteistä, mutta myös rauhasta. Hän oli nähnyt Krimin sodan läheltä. Alfred ei mennyt naimisiin, eikä hänellä ollut lapsia. Tämän kirjan mukaan hän testamenttasi summia sukulaisille, Tukholman korkeakoululle, Karoliiniselle instituutille, mutta 63% omaisuudestaan Tukholman tiedeakatemialle, josta lohkotaan yllä mainitut Nobelin palkinnot.
Alfred Nobelin kuolinpäivä oli 10.12.1896.
Miehet ja miesten tokoja sarjaa olen lukenut vielä:
Edison keksintöjen mies
Henry Ford Autokuningas
Olen tätä kirjaa ja muita vastaavia teoksia katsellut nettiantikvariaateissa. Nämä ovat varmasti sellaisia pieniä tietoiskumaisia teoksia, joissa asioista saa yleistietoa, mutta ei kovin laajasti. Itse luin aikoinaan sarjaan kuuluvan teoksen Harriet Beecher Stowesta ja olin siihen hieman pettynyt, koska siinä oli liikaa toistettu kirjailijan merkkiteosta kun siltäkin osin olisi voitu paneutua kirjailijan elämään. Nobelin suhteen ei ehkä ole ollut tätä ongelmaa.
VastaaPoistaKiitos. Bloggaan tästä sarjasta tänä syksynä vielä Edison, keksintöjen mies, ja Autokuningas, joka on Henry Fordista. Sain nämä kirjat hyvin huonokuntoisena, tässäkin on kansikuva rikki kun jouduin tyhjentämään yhtä asuntoa.
PoistaMinusta näissä on oma hohtonsa, ja Nobelin perhe ei aina ollut hyvissä varoissaan.
Kuulostaa mainiolta sarjalta, tietoa "taskukoossa", enkä ihmettele, että kuten Sinun kappaleesi, ne ovat lukijoiden
VastaaPoistakäsissä puhkikuluneet. Ko. sarjasta en löytänyt tietoa, joten montako teosta siihen kaikkiaan kuului?
On helppoa asettua pojankoltiaisen - ja miksei tytöntylleröisenkin - asemaan silmät innosta loistaen lukemassa merkittävistä aikaansaannoksista ja ihmisistä niiden takana ja ehkä näin intoutumaan itsekin uusista asioista:)
Sopivan virittävää lukemista lapselle, luulen että kohdeyleisö on pikkupojat mutta uppoaa varmaan isommille pojille ja tytöillekin
Poistayksinäinen mies, en muista miks ei vaimoa löytynyt
VastaaPoistaTuosta on erilaisia teorioita, yhden mukaan nuoruuden rakkaus olisi kuollut tulirokkoon, yhden mukaan Nobelilla oli nuorempi naisystävä, joka vaihtoi nuorempiin, ja olisi ollut myös rahan perään.
Poista