Sivut

keskiviikko 14. elokuuta 2019

Sofokles: Oidipus Kolonoksessa


Sofokles: Oidipus Kolonoksessa, suomentanut Esa  Kirkkopelto, Like Helsinki 1994, sivumäärä 126.

Sofokleen Oidipus Kolonoksessa on hänen näytelmistään viimeinen. Näytelmän tapahtuma-aika Kuningas Oidipuksen ja Antigonen välillä.

Oidipus on traaginen hahmo. Kuningas Oidipus on selvittänyt ruttoepidemian aikana Thebassa, kuka surmasi vanhan kuningas Laioksen. Totuus on musertava, Oidipus on surmanut kimppuun käyneen Laioksen itsepuolustukseksi.  Oidipus ei olekaan Polybosin ja  Meropemin lapsi, vaan Laioksen ja Iokasteen poika. Oidipus on syyllistynyt isän murhaan ja tultuaan Thebaan hän on nainut thebalaisten lahjana  kuningatar Iokasteen, äitinsä. Totuuden selvittyä Iokaste tappaa itsensä, ja Oidipus puhkoo silmänsä.

Näytelmän alussa Oidipus harhailee Ateenan lähellä Eumenidien kostonjumalattarien uhrilehtoa Kolonoksessa saattajana uskollinen tytär Antigone. Oidipuksen matka katkeaa, kun kyläläinen kieltää etenemisen. Paikallisten kuultua, kuka kulkija on, he yrittävät karkoittaa Oidipuksen matkoihinsa. Oidipus puolustautuu, sillä että ihminen ei voi välttää kohtaloaan ja että on tehnyt tekonsa tietämättömänä itsepuolustuksesta ja vahingossa. Ihmiset säälivät Oidipusta, mutta pelkäävät jumalia. He menevät kertomaan asiasta Ateenan kuningas Theseukselle. Oidipus haluaa uhrilehtoon ennustuksen vuoksi. Antigone toimii Oidipuksen silminä, mutta antaa myös neuvoja, että  Oidipus on  vieraana vieraassa maassa, jossa pitää olla kuin muutkin, vihata ja rakastaa paikallisten lailla.

Theseus Ateenan kuningas saapuu, hän uskoo Oidipuksen perustelut tietämättömyydestä, itsepuolustuksesta, lahjasta ja kohtalosta, ja Oidipus on kärsinyt riittävästi. Vaikka Oidipus on karkoitettu Thebasta, paikalle tulee  kuningas Kreon joukkoineen, ja imartelee Oidipusta ja aikoo käyttää tätä pelinappulana. Oidipus ei pääsisi kotiin vaan olisi ihmiskilpi. Kreon kaappaa Oidipuksen tyttäret, Theseus vaatii tyttärien palauttamista. Tyttäret saadaan palautettua. Seuraavaksi Oidipuksen vanhempi poika Polyneikos tulee pyytämään isänsä apua hyökkäykseen Thebaa vastaan. Polyneikos on joutunut nuoremman veljensä Eteoklesin syrjäyttämäksi, ja kruunu on päätynyt heidän enolleen Kreonille. Polyneikos on paennut Argokseen ja mennyt naimisiin. Polyneikos ei pysty käsittelemään nöyryytystä ja häpeää, vaan sotajoukon kerättyään aikoo hyökätä Thebaan (ja siinä käy huonosti, mikä kerrotaan näytelmässä Antigone).

Tämän näytelmän lopussa Oidipus menee kuolemaan, haluaa tuntemattoman haudan, joka suojaa Ateenaa theboslaisilta juonittelijoilta.

Minä pidin Sofokleen näytelmistä miltei eniten tästä, johtuen siitä, että itse olen pitänyt Oidipusta olosuhteiden uhrina, isompien tapahtumien sijaiskärsijöinä. Sofokleen tragedia käyttävät paljon kuoron ja jonkun päähenkilön vuoropuhetta, pelkkää kuoroa, tai kahden henkilön dialogia. Moni ongelma johtuu siitä. että ihminen toimii ennustusten pelossa.

Oidipus on vilpitön, kun hän mainitsee, että ken kohtaloaan voi karata, ei kukaan?

******
Sofokles (n.496 eKr - 406 eKr), joka oli antiikin yksi suurimmista näytelmäkirjailijoista, hän on kirjoittanut näytelmät myös Oidipuksesta ja Antigonesta ja Elektrasta. Ateena, Argos ja Theba ovat kaikki pieniä valtioita nykyisen Kreikan alueella.

2 kommenttia:

  1. löydät aina jänniä kirjoja (meillä vanhoja Maantirtokirjoja mustavalkoisilla kuvillan hienoja tavallaan, en raskis roskiksiin, ajattelin et pikkuveljeni veisi johonkin Turun kirppariin, taustalla näkee vähän ulkonäköä:
    http://hannelesbibliotek.blogspot.com/2012/05/mitt-liv-som-bok-av-paul-desalmand-ar.html

    VastaaPoista