Ilkka Remes: Perikato

Ilkka Remes: Perikato, 2018 WSOY, sivumäärä 430.

Remes on nopeatempoisen kerronnan mestari, Perikato -trillerin toiminta alkaa avaussivusta Haikon kartanosta, jossa CIA-agentti Robert Forsten kuuntelee venäläisiä, jotka yllättävät hänet ja tunkevat Robertin nenään pillerin, jossa voi olla jopa hermomyrkkyä. Robert Forsten selviää, sillä pilleri vain syövytti nenää, mutta se olikin vain harhautus.

Seuraavaksi turvapaikanhakijoiden päiväkeskuksessa oleskeleva toimittaja Suvi Norvanto saa puhelun 'kuolleelta' Lukalta ja hän kiirehtii kotiin, ottaa mukaan irtokovalevyn, jossa on paratiisipankkien tilitietoja ja rientää Sveitsiin, jossa joutuu ryöstetyksi, vain kovalevy vohkitaan. Suvi Norvanto soittaa ystävälleen Anna  Forstenille ja pyytää tätä olemaan erityisen tarkka kovalevyn kopion kanssa. Anna Forsten on Robertin nuorempi sisar. Heidän äitinsä on ranskankielinen ja venäjää taitava Vera Forsten, perheen amerikkalainen isä katosi vuonna 1996 ja jätti paketin, jota Robert alkaa tutkia...

Suomessa turvapaikanhakijoihin on soluttautunut veljekset Amir ja Isaad Nuristani,  heitä ollaan pakkopalauttamansa. Miehet eivät olekaan afganistanilaisia ja Amir (jonka taustaa en tarkemmin paljasta) tuntee vetoa Annaan. Annan äiti käskee poikansa Robertin penkoa pakolaisen taustat.

Aura Jalava on tekoälynainen, ja hänen verkostoystävänsä Sofia Castor kuolee. Aura Jalava kiinnittää huomiota, että pankkiiri Oliver Klabunde omaa kummia suhteita. Oliver liittyy myös Lukaan, jolla on valonarkaa aineistoa kovalevyllä. Lukan apuna häärii serkkupoika Drago. He yrittävät tehdä kauppoja toisaalta huijareiden ja toisaalta veroviranomaisten kanssa. Päähenkilöt sinkoilevat ja seikkailevat pitkin Eurooppaa.

Perikato on alkusoittoa vakoilujännärisarjalle, jonka pääosissa on CIA-agentti Robert Forsten. Oikeastaan teoksesta pitäisi kertoa enemmän, mutta ei voi, paitsi agentteja on moneen lähtöön, on agentteja, kaksoisagentteja, varmasti jatko-osissa vielä kolmois- ja neloisagentteja? Koko Forstenin perhe on tärkeä vakoilupelissä. Mitä isälle on tapahtunut, mitä äiti tietää. Miten Anna Forsten liittyy kuvioon, kuka on Amir, ja keneltä tai keiltä hän saa käskytykset.

Ilkka Remeksen kirjoissa puhaltaa kylmä itätuuli, niin tässäkin. Suomessa pörrää agentteja moneen lähtöön, itämiehet eivät kuitenkaan ole lujittamassa naapureitaan. Levottomuuksia lietsotaan, ja vastakkain asettelua pönkitetään. Sarja jatkui teoksella Kremlin nyrkki.

Remeksellä on monia huomioita, ja nimeenomaan oikeita, mutta joita ei haluta tunnistaa ja tunnustaa.
"Mitkään integraatiotoimet eivät riittäisi kotouttamaan suuren kulttuurieron tulijoille, kun heidän määränsä kasvaisi kriittiseksi..." s. 191
"Ongelmien keskeisin syy oli väestönkasvu, johon puuttumalla voitaisiin välttää ihmiskunnan suurimmat haasteet. Niitä ei kuitenkaan haluttu tehdä vaan väestönkasvu pysyi tabuna ..." s.191

Olen itse koko EU-ajan ihmetellyt sitä, kuinka sinisilmäisiä osa kansasta on ja kuinka ylimielisiä ihmiset ovat. Moni päätös on tehty kun uhkakuvat ovat olleet piilossa ja on näkynyt vain oma napa. Euro-ajassa olisi pitänyt pitää budjettisäkin suu pienemmällä, työmarkkinoilla olisi pitänyt tehdä pienempiä tulosopimuksia. Verotuksessa ei olisi saanut antaa löysiä. Kansalaisuuslakia, ei olisi piänyt hyväksyä 2000-luvun alussa. Maamiinoista ei olisi kannattanut luopua. Nyt kannattaisi laittaa asiat kuntoon, tarvitaan poliittista johtajuutta. Sellaista esittää tällä hetkellä lähinnä vain presidentti, joka on lähes ainoana ihmetellyt tolkutonta velkaantumista. Nyt eduskuntapuolueet riitelevät kuin lapset hiekkalaatikolla, viimeisin on sote, ja vaalikentillä ilmastonmuutos, josta kyllä puhutaan, kukaan ei vaan tee mitään, eikä ainakaan luovu omista eduistaan. Samat puhujat ovat olleet vuosikausia eduskunnassa, ja osa hallituksessa, mutta ainoa, mitä on saatu aikaan on mahtava valtionvelka, joka on käytetty pääosin tulonsiirtoihin eli pitkälti kulutukseen ja hiilidioksidia on pöllynyt ilmakehään.
****
Ilkka Remeksen (s.1962) kirjojen bloggauksia Jokken kirjanurkasta löydät täältä.