Pierre Boulle: Kwai-joen silta

Pierre Boulle: Kwai-joen silta, alkuteos Le Pont de la rivière Kwai, suomentanut Anna Louhivuori, Otava Tähtikirja 1961, sivumäärä 260.

Pierre Boullen romaani Kwai-joen silta kertoo brittiläisistä sotavangeista toisessa maailmansodassa Burmassa, japanilaisten vankina heidän pitää rakentaa rautatiesilta yli Kwai-joen. Kwai-joen silta on tärkeä osa Thaimaan ja Burman välistä junarataa, ja japanilaisille tärkeä huoltoreitti.

Vankileiriä viidakossa johtaa eversti Saito, joka vihaa brittejä, ja asettaa keisarillisen tavoitteen valmistaa silta määräajassa. Kaikkien on osallistuttava työhön, myös upseerien ja sairaiden. Pakoyrityksistä teloitetaan. Brittivankeja johtaa pedantti eversti Nicholson, joka on päättänyt pitää armeijan säännöistä kiinni, sekä sodan pelisäännöistä.

Romaanin yksi tarkkailijoista on lääkintäupseeri Clipton. Kirjan ydin on eversti Saiton ja eversti Nicholsonin kaksintaistelu. Kulttuuri on miehillä erilainen, mutta pohjimmiltaan heissä on samankaltaisuutta. Saito vaatii upseereja töihin, Nicholson kieltäytyy. Nicholsonia ruoskitaan ja pidetään kopissa, mutta hän ei taivu. Silta ei etene, joten Saito taipuu.

Vangit ottavat ongelman ratkaistavakseen. Everstin esikuntana toimivat majuri Hughes, insinöörikapteeni Reeves  Brittiupseerit tajuavat, että silta on väärässä paikassa, työ on huonosti organisoitu ja johdettu. Siirtomaaherrat ottavat työt hallintaansa, ja Saito katsoo "voimattomana" vierestä. Reeves tekee laskelmat, piirtää kuvat, valitsee materiaalit. Brittivankeja komentavat brittiupseerit, jotka eivät tee työtä. Näin sotilaat kokevat olevansa sotavankeja, ei orjia.
Eversti Nicholsonin motiivina on se, että hän haluaa näyttää ylemmyyttä brittiosaamisella.  Japanilaisista hän ajattelee, että se on "alkeellinen, vielä lapsuutta elävä kansa, joka on saanut liian nopeasti sivistyksen pintakiillon". s.97. Nicholsonille sillan valmistumisesta tulee pakkomielle, joka saa yllättäviä piirteitä...

***
Sodassa huoltoreitit ovat tärkeitä. Eletään ajanjaksoa 1942-1943. Brittien yksikkö 316 Kalkuttassa alkaa suunnitella radan sabotointia. Majuri Shears, ja itämaisten kielten professori Warden ja Joyce hyppäävät laskuvarjolla Thaimaan viidakkoon ja alkavat valmistella sabotaasi-iskua, jolla pyritään halvaannuttamaan rata...

Lopulta sillan ja ihmisten kohtalon ratkaisevat pakkomielle onnistumisesta ja kunnioitus hierarkioihin.

Kirjana Kwai-joen silta on minusta upea kuvaus Nicholsonin pakkomielteestä, joka hautaa miehen isänmaallisuudenkin.

Kwai-joen silta on filmattu vuonna 1957, ja se minusta päättyy hieman toisin kuin kirjaversio, ja juonessa on erilaisuutta. Filmi sai seitsemän Oscaria. Se valittiin parhaaksi elokuvaksi, musiikista jaettiin Oscar, David Lean sai Oscarin ohjauksesta, Alec Guinness sai pääosa-oscarin Nicholsonin osasta. Lisäksi kuvaus, leikkaus ja käsikirjoitus saivat Oscar-patsaan. Pääosissa näyttelivät myös Jack Hawkins, Sessue Hayakawa, ja William Holden. Elokuvan erikoisuus on se, että elokuvan todelliset käsikirjoittajat Carl Foreman ja Michael Wilson saivat Oscarinsa postuumista vasta vuonna 1984. Heitä epäiltiin 1950-luvulla kommunistisympatioista. Oscarin sai jakohetkellä kirjailija Boulle. Elokuvan vihellysteema Colonel Bogey -marssi oli aikanaan suosittu.

*****
Pierre-François-Marie-Louis Boulle (1912 - 1994) oli ranskalainen kirjailija. Hänen vielä tunnetumpi teoksensa on Apinoiden planeetta. Kirjailijalla oli kumiplantaasi nykyisessä Malesiassa, ja hän toimi vastarintaliikkeessä toisen maailmansodan aikana.