Marco Mäkinen: Nokia Saga

Marco Mäkinen: Nokia Saga, kertomus yrityksestä ja ihmisistä, jotka muuttivat sen. Gummerus 1995, sivumäärä 454.

Marco Mäkinen (s.1965) on kirjoittanut vuonna 1995 Nokian tarinan, miten Nokia Oy on syntynyt ja kehittynyt. Kirja alkaa 1960-luvulta tai jo aiemmin, eli silloinen Nokia oli muodostunut kolmesta erillisestä yhtiöstä eli Kumitehtaasta (entinen Suomen Gummitehdas Oy), Kaapelitehdas ja Nokia osakeyhtiö. Nokian globaali nousuhan tapahtui 'vasta' 1990-luvun lopulla. Osakkeen arvo nousi huippuunsa ja oli vuonna 2000 yli 60 euroa, ja sen jälkeen arvo on hiipunut, joskin se nousi välillä. Muistelisin, kun Elop tuli pääjohtajaksi harkitsin osakkeen ostoa kurssilla 7 euroa, se laski varsin alas ja on nyt noustuaankin runsaat 5 euroa. (Elop tuli Nokian toimitusjohtajaksi 21.9.2010, hän "lopetti" Nokian älypuhelinten omat käyttöjärjestelmät Symbianin ja kehitteillää olleen Meegon, puhelinten käyttöjärjestelmäksi valittiin Microsoft, sittemmin puhelintoiminta myyytiin Microsoftille vuonna 2013 ja on nyt loppunut).

Marco Mäkisen Nokia Saga kerrotaan entisten nokialaisten kautta, ja se on hyvin kiinnostavaa lukemista, se on tietoliikenteen historiaa. samalla se kertoo suomalaisuuden teollisuuden kehittymisestä ja kansainvälistymisestä. Ajanjakso on osittain sama kuin kiinnostavassa John Simonin Koneen ruhtinaassa, joka kertoo Kone Oyj:n kansainvälistymisestä, joka tapahtui yritysostoin. Yritysostoja tapahtuu tietoliikennealallakin, omassa maassa, mutta myös ulkomailla. Nokialla oli pehmopaperiosasto, ja tv-toimintaan panostettiin. Teoksessa kerrotaan myös Nokian oman tietokoneen Mikro Mikon tarina. Mikro Mikko kehittyi päätelaitteesta PC:ksi. Nokia on sittemmin myynyt rönsyt pois.

Kirjan kirjoitusaika 1995 tekee tästä opuksesta mielenkiintoisen, se on juuri globaalin menestyksen alla, Nokia hallitsi globaaleja matkapuhelinmarkkinoita ennen Applea ja Samsungia, nyt myös kiinalaiset älypuhelinmerkit viipaloivat markkinoita itselle. Tämä kirja päättyy Nokian matkapuhelinbuumin alkuun. Tällöin markkinat olivat kasvavat, ja laadukkaasta tuotantokapasiteetista oli puutetta. Sitä rakennettiin Suomeen. Töitä tehtiin neljässä vuorossa. Buumi minusta muistuttaa Varsinais-Suomen Meyerin telakan ja Uudenkaupungin autotehtaan nopeaa kasvua.

Nokia Saga ammentaa aineistoa taloushistoriasta ja elektroniikan kehityksestä. Transistori keksittiin toisen maailmansodan jälkeen, ja myös Kaapelitehdas alkaa panostaa elektroniikkaan, kaapeleita vietiin myös Neuvostoliittoon. Kirjan mukaan neuvostoliittolaisilla oli hyviä ideoita, mitä tarvitaan. Kauppareissuilla naukkailtiin votkaa, mutta kaupat neuvoteltiin aina selvin päin. Luottamus oli tärkeä ja se kasvoi vuosikymmenten aikana. Lopulta kaikki loppui Neuvostoliiton hajoamiseen, mutta kaapelinvienti oli jo aiemmin loppunut. Nokian kansainvälistyminen oli tuolloin jo alkanut, se oli viety New Yorkin pörssiin. Silti Neuvostoliitom hajoamisvuosi 1991 oli huono Nokialle. Luultavasti EU-jäsenyys oli yksi Nokian voittokulun nopeuttajista, toisaalta globalisaatio myös vaikutti nopeasti Nokian puhelintoiminnan vaikeuksiin. Puhelintoiminta on siis myyty pois ja sittemmin Microsoftilla lopetettu, ja nyt Nokia panostaa verkkoihin, tämänkin toimialan kehitystä kirjassa tarkastellaan.

Nokia Sagan mukaan Kaapelitehtaan elektroniikkaosasto perustettiin 1960-luvulla, vuonna 1975 elektroniikkaosasto jaettiin tietoliikennetekniikkaan, teollisuusautomaatioon ja tietotekniikkaan. Nokiaan "fuusioitiin" valtion omistama Televa, jolla oli osaamista puhelinkeskuksista. Kirjassa kerrotaan myös analogisten puhelinkeskusten muuttumisesta digitaalisiin. Matkapuhelinverkko NMT:n ja radiopuhelin valmistuksen kehitys, ja lopulta muuttuminen GSM:ksi kerrotaan tässä teoksessa, hauskasti ja kiinnostavasti henkilöiden kautta.

Nokian ohella Salossa toimi TV:stään tunnettu Salora. Saloran kanssa perustettiin Mobira, joka Saloran vaikeuksien jälkeen päätyi Nokialle, joka oli puhelintoiminnan "siemen". Vaikka Mobira päätyi Nokialle, nokialainen Jorma Nieminen päätyi perustamaan matkapuhelimia valmistaneen Benefonin Saloon. Benefon oli matkapuhelinmarkkinoiden alkuaikojen yksi menestyjistä, minusta yritystä ei mainita kirjassa nimeltä.

Nokia on hankkinut vuonna 2016 määräysvallan ranskalaiselta Alcatel- Luciasta. Tässä kirjassa mainitaan muutamaan kertaan Alcatel, joka syntyi, kun Ranska alkoi panostaa tietoliikenteeseen. ja "ranskalaista tietoliikennealan teollisuutta vahvistettiin hankkimalla ITT:n tietoliikennetoiminta. Uuden yhtiön nimeksi annettiin Alcatel ja se nousi kerralla eturivin järjestelmätoimittajaksi". Nokia teki puhelinkeskuksia 1980-luvulla Alcatellin lisenssillä.

Kirja kerrotaan tarinat henkilöiden kautta ja kirjassa on monia sankareita, yksi on Lauri Kuokkanen, joka oli lähinnä tuotekehittelijä. Loppuosassa kirjaa käsitellään myös pääjohtajia Kari Kairamoa, hieman Simo Vuorilehtoa ja lopuksi Jorma Ollilaa. Pääjohtajista voit lukea muista teoksista enemmän ja syvällisemmin.

Kun tarkastellaan teknistä kehitystä, pitää ymmärtää Lauri Kuokkasen tavoin, että "markkinat pitää olla", sitten ne kasvavat rajattomasti, kunnes ne ovat kylläiset. Jorma Ollila on lanseerannut henkilöstöoppaaseen, että "asiakas ei ole riippuvainen Nokiasta vaan Nokia on riippuvainen asiakkaasta". Itseäni pohdituttaa, että noudattiko Nokia tätä uskoessaan viimeiseen asti Symbian malleihinsa, ja lähtiessään Microsoftin käyttöjärjestelmään ja kuopaten Meegonsa?

Marco Mäkisen Nokia Saga oli minusta kiinnostava lukemisen arvoinen teos, jossa on esitetty ongelma, ja miten nokialaiset sen ratkaisivat. Tämä sykli eli ongelma ja sen ratkaiseminen toistuu useasti ja muodostaa hyvän kokonaisuuden.

Kirja loppuu seuraavasti:

"Toimiessaan tiimeissä he kehittävät uuden sukupolven tuotteita. Yhdessä asiakkaan kanssa.
Tietoliikenneala ei pitkään aikaan asettaisi esteitä heidän menestykselleen. Kaikkien ennusteiden mukaan alan muutos jatkuisi pitkään.
Mitä vastaisin uteliaille?
Jatko riippuu nokialaisten korvien välistä".