Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras

Hannu Rajaniemi: Kvanttivaras, The Quantum Thief 2009, suomentanut Antti Autio, 2010 Gummerus, sivumäärä 440.

Hannu Rajaniemen Kvanttivaras on vauhdikas scifi-seikkailu, joka luo lukijan eteen vauhdikkaita tilanteita eri lumemaailmoissa. Päähenkilönä häärää mestarivaras Jean le Flambeur, tai kirjan hengen mukaan, hän esiintyy Jean le Flambeurina, sillä ihmiset ja olennot ottavat eri hahmoja ja ovat välillä hengettöminäkin.

Juonesta
Kirja alkaa, kun mestarivaras Jean le Flambeur on Sobornostin lasiseinäisessä dilemmavankilassa ja joutuu loputtomasti pelaamaan Sotamieltä vastaan. Vangin dilemmana on oppia oikea ratkaisu, mutta vapautumista saa odottaa, kunnes Pellegrinin "motivoima" oortilainen apuri Mieli ja hänen elävä aluksensa Perhonen vapauttavat mestarivarkaan suorittamaan tehtävää. Arkontit ajavat Perhosta takaa, mutta uuteen kehoon sijoitettu Jean kapseloi arkontin, joka yrittää tehdä uutta vankilaa. Varas suuntaa Marsin Oublietteen.

Edellinen kappale kuvaa, kuinka nopeasti uusi maailma esitellään, muttei juurikaan selitellä.

Marsin Oubliettessa on murhattu Suklaamestari ja imetty tämän minuus, teosta epäillään Sobornostia ja näiden kätyreitä vasileveja eräänlaisia gogolpiraatteja. Tutkijoina toimivat tzaddikit, heistä Herrasmies pyytää apuun nuorta arkkitehtiä Isidore Beautreletia. Tapahtumien kulku selviää, ja on itse juonen kannalta sivuseikka, mutta Herrasmies, Isidore ja hänen zoku-tyttöystävänsä Pixil ovat tarinan keskeisiä henkilöitä.

Kvanttivaras etenee tarkastellen vuoroin mestarivarkaan puuhia, vuoroin Isidoren tutkimuksia. Teos on arvoitusten ratkaisua. Varkaan menneisyydestä annetaan pieniä vihjeitä, hän nauttii varastamisesta, ja on varastanut kuningaskunnan, ja jopa jumalattaren? Toisaalta hän on ollut vankilassa Maassa, Marsissa sekä viimeksi dilemmavankilassa. Kaikkea, myös aikaa ja muistoja voidaan varastaa ja siirtää.

Juoni on huikea, ja sisältää monia hämäyksiä ja varkauksia. Marsin Oubliette osoittautuu tuulentuvaksi. Lopulta Isidore ja Mestarivaras ovat samalla puolella ja Oubliettessä alkaa sisällissota. Mieli, Perhonen ja Jean suuntaavat kirjan loppuessa Maahan, heidän päämenokseen laaditaan jo suunnitelmia.

Kirjalliset viitteet
Kvanttivarkaassa on paljon kirjallisia viitteitä, ja myös kvanttimekaniikan 'terminologiaa'..

Mestarivarkaan esikuvana on Maurice Leblancin herrasmiesvaras Arsene Lupin, myös Isidore juontaa juurensa sieltä. Mieli ja Perhonen ovat oortilaisia, jotka puolestaan selittyvät Rajaniemen suomalaisuudella. Mieli puhuu Ilmattaresta ja karhu on "pyhä", kirjasarjassa puhutaan alisiin menemisestä.

Gogolin piraatit viittavat Nikolai Gogolin teokseen Kuolleet sielut, missä päähenkilö Tšitšikov ostaa kuolleita, mutta väestökirjanpidossa vielä olevia talonpoikia omiin taloudellisiin tarkoituksinsa.

Gerard Kleinin teoksessa on Sodan valtiaat, pystytään rakentamaan todellisuutta aikahypyin, teos on haastavuudessaan vastaava. Sodan valtiaissa päähenkilö Corson tapaa oman "hahmonsa" eri aikatasoissa, lisäksi on kehityskulkuja, jotka eivät toteudu. Kleinin teoksessa pistetään sotarikolliset sotimaan keinotekoiselle planeetalle Aergistaliiin, jossa tietyt sodat toistuvat, ja kaatuneet heräävät taistelemaan aina uudestaan, kuten Rajaniemen esittelemässä Dilemmavankilassa.

Mars on Kvanttivarkaassa asutettu, kirjassa puhutaan aiemmasta kuningaskunnasta, mutta Mars on ollut aiemmin vankila. Tämä ajatus on ollut ainakin Harry Martinson Aniarassa. Vangit ovat sytyttäneet Marsin kuun Phoboksen auringoksi, tämä on ollut ainakin Arthur C. Clarken teoksessa Marsin aamunkoitto. Clarken Avaruusseikkailu 2001:ssä ja sen jatko-osissa on ajatus koneälyn itsenäisyydestä ja sen siirtymisestä toisiin hahmoihin.

Kirjassa on kuhnurirobotteja. Roboteista on Isaac Asimov kirjoittanut paljonkin. Teoksessa on minusta paljon viitteitä Toisen säätiön toimintaan, koska toisen mieleen pääsee käsiksi, ja muistoja pystyy huijaamaan.

Mieli pystyy ottamaan itselleen avatarin, hahmon jota se käyttää. Avataria pystyy vaihtamaan.

Viestintä, muistot, ajatus ja mieli
Isidore viestii tyttöystävänsä Pixilin kanssa guptaamalla. Tämä on minusta tekstiviestittelyä ilman kännykkää, guptin idea on aivan sama.

Ihmisellä on gevolot, jonka voi näyttää toiselle tai raottaa sitä hieman. Yhteisöllä on ulkomuisti, josta voi hakea yhteismuistoja ja tietoja.  Tämä malli on kuin jonkun pilvipalvelun, mistä voi selailla tietoja. Ihmisen gevulotin voi luonnollisesti murtaa. Yhteismuistoja voi päästä luvatta selailemaan ja muistoja muuttamaan. Arkontit pystyvät keräämään tietoa ja purkamaan sitä, ne ovat tavallaan viruksen tapaisia. Nämä yhteydet ovat minusta tietotekniikasta. Rajaniemi on netin mukaan matemaattisen fysiikan tohtori, tämäkin näkyy monissa hänen aurinkokuntansa rakenteissa.

Eri osapuolista
Aurinkokunnan sisäosia hallitsee Sobornost, josta annetaan vasta jonkin verran tietoa. Sillä on seitsemän perustajaa, ilmeisesti kuuluisin on Matjek Chen. Varkaan vapauttaja Josephine Pellegrin kuuluu myös perustajiin, muita ovat toisessa osassa esiteltävät Hsien ku -kaksoset ja sielujen insinööri, Vasilev sekä Sumanguru. Sobornost lähettää gogolpiraatteja imemään ihmisten mieliä se on yhteisö, joka tinkii minuudesta. Sobornostilla on oma merkityksensä myös "historiassa" tai reaalimaailmassa.

Zokut ovat lähtöisin Saturnuksesta, hekin ovat Marsissa, he ovat kovin yhteisöllisiä ja rakentavat kuitenkin keinomaailmoja. Marsilaiset taas arvostavat yksityisyyttä. Osapuolia on muitakin kuten kryptarkit ja tzaddikit. Vallasta taistellaan ja taistelut on kuvattu hyvin ja keinot ovat aivan ennen kokemattomia.

Kvanttivaras kirjana on kuin Matrix  runsaudessaan ja outoudessaan, eli uusia lumemaailmoja tulee ilmi, ja yhteyksiä. Herrasmies onkin nainen Raymonde, ja hänellä on ollut kytköksiä sekä Jeaniin että Isidoreen. Raymonde on ollut aiemmin Varkaan vaimo ja Isidore on heidän lapsi, kummaa, että isä ei muista vaimoaan ja lastaan, muisti on tässä välillä 'narikassa', Tarina päättyy Marsissa hyvin, Isidore menestyy Marsissa. Perhonen, Mieli ja Varas Jean jatkavat Maahan. Pellegrini jää nuolemaan näppejään, eli hän ei saa sitä, mitä hän lähetti varkaan anastamaan.

Askelmerkkejä jatko-osaan haetaan siten, että lopussa esitellään Sobornostin perustajia ja kuvataan miten gogoleja valmistetaan. Josephine Pellegrini on yksi Sobornostin perustajista, hän tarvitsee sitä minkä varas anasti ja piti itsellään, ja keinot kovenevat ....  ja lisää selviää Fraktaaliruhtinaassa (jonka ensimmäisessä luvussa valaistaan kertauksena Kvanttivarkaan tapahtumia bloggaus 19.3.2017)?
*****

Hannu Rajaniemi (s. 1978) on säieteoriasta Englannissa väitellyt suomalainen. Rajaniemi  on jatkanut Kvanttivarkaan tarinaa trilogiaksi jatko-osin Fraktaaliruhtinas  sekä Kausaalienkeli.

Linkkaan tähän yhden bloggauksen, joka pohtii paria ensimmäistä osaa.