Mika Waltari: Kuka murhasi rouva Skrofin?

Mika Waltari: Kuka murhasi rouva Skrofin? 1939, tämä painos Otava 2007, sivumäärä 441.

Kuka murhasi rouva Skrofin? on ensimmäinen Waltarin Komisario Palmu -kirjoista.

Kuka murhasi rouva Skrofin?  alkaa Rantakatu 8A:n porraskäytävässä, jossa tuntuu Postineidin mukaan kaasun hajua. Talonmies pitää Postineitiä rutisijana eikä reagoi, mutta Postinkantaja huomaa kaasun hajun tulevan rouva Skrofin asunnosta. Asuntoon "murtaudutaan" mutta rouva on jo kuollut.

Poliisiasemalla kertoja Virta on tohkeissaan. Hän on 22-vuotias ilmeisesti oikeustieteen ylioppilas, joka on päässyt suhteilla harjoittelemaan poliisiin. Tutkintaa pitää hyppysissään kouluja käymätön komissaari Palmu, tässä ei puhuta komisariosta. Palmun etunimi mainitaan, se on Frans. Hän on luultavasti viisissäkymmenissä ja painaa noin sata kiloa.

Palmu tekee rikospaikkatutkimuksen. Koska rouva Skrofin mäyräkoiralta on katkaistu niska, Palmu päättelee rikoksen murhaksi. Epäiltyjä on liuta. Rouva Skrof oli varsin rikas, ja omaisuutta kärkkyy lahkolainen saarnaaja Mustapää. Rouva Skrofin edesmenneen aviomehen tytär neiti Kirsti Skrof on myös epäilty. Hän hoiti äitipuoltaan, mutta ajautui riitaan, sillä rouva Skrof halusi hänen avioituvan rappeutuneen veljenpoikansa Kaarle Lankelan kanssa. Kaarle Lankela on tyhjäntoimittaja, joka viettää aikaansa degeneroituneen taiteilija Kurt Kuurnan kanssa. Murhayönä he olivat juopottelemassa. Neiti Kirsti Skrof oli mennyt ystävättärensä luo. Kirsti vihasi äitipuoltaan ja väittää hänen ajaneen isänsä itsemurhaan ja hän on elänyt 14 vuotta piinassa. Hän ei halua mennä naimisiin Kaarle Lankelan kanssa. Lankelalla piirittää tanssijatar Iiri Salmiaa. Samassa rapussa asuva tuomari Lanne on hoitanut rouva Skrofin raha-asioita. Hän väittää, että rouva on ollut tolaltaan ja repinyt vanhan testamentin ja tehnyt uuden. Rouva Skrofin lääkäri tohtori Markkola on lääkinnyt vanhaa rouvaa pillereillä, ilmeisesti unilääkkeet on vaihdettu vahvempiin, jotta vanha 62-vuotias rouva on saatu sikeämpään uneen ja kaasun avulla ikiuneen. Kaasumittarin kulutuksesta päätellään kuolinaika.

Palmu käy kuulustelemassa yhdessä Virran kanssa epäillyt. Kaikilla on hatarahkot alibit ja jonkinnäköinen motiivi. Rouva Skrof on luvannut rahoittaa lahkon toimintaa. Per Gamaliel Mustapäällä on musta menneisyys, ja lisäksi Mustapään hengelliset menetelmät ovat olleet neiti-ihmisille sangen ruumillisia, ja niitä neiti Skrof on joutunut tätinsä myötävaikuttamana kokemaan.

Tutkimusten edetessä todistusaineistoa alkaa keräytyä, mielenkiintoinen tulitikku alemmalta parvekkeelta. Polyteekkarityttö on nähnyt urheiluauton, koiran ulinasta pystytään päättelemään kuolinaika tarkemmin. Katolla on verta ja ikkunalaudalla on tennistossun jälki. Todistusaineistoa alkaa kerääntyä tietyn ihmisen harteille, mutta voiko hän olla syyllinen?

Komisario Palmu arvaa lopulta kuka on murhan takana, ja sitten  rikollinen selvittää miksi hän murhasi.

Veri on tullut katolle murhaajan nenästä, minkä murhaaja itse paljastaa Palmun jo arvattua. Veri on punaista, vaikka tekijä on "aatelinen". Sama nenäverenvuoto-ongelma on muuten Sherlock Holmesin avaustarinassa A Study of Scarletissä, bloggaus täällä.

Romantiikan ystäviä hellitään hääkellojen kilinällä lopussa.

Dekkari Kuka murhasi rouva Skrofin? on nopealukuinen ja kiivastempoinen: murha, tutkimukset ja loppuratkaisu tapahtuvat runsaassa vuorokaudessa. Tarinana tämä ei aivan yllä Komisario Palmun erehdyksen tasolle.

Kirjan pohjalta on tehty filmi Kaasua komisario Palmu, joka on toinen Palmu-filmi, se oli nähtävissä Ylen elävässä arkistossa TÄÄLLÄ.

Loistava Komisario Palmun erehdys, tehtiin elokuvaksi ensimmäisenä, se ilmestyi kirjana vuonna 1940. Siinä rikas, älykäs, boheemi ja huikentelevainen Bruno Rygseck löytyi kylpyhuoneesta kuolleena, hukkuneena uima-altaaseensa, mutta Rygseck murhattiin kuten myöhemmin hänen vaimonsakin. Teon motiivi oli mielisairaus. Rygseckit olivat varakkaita. Kirjassa on paljon samoja teemoja kuin tässä teoksessa. Kolmas Palmu-filmi Tähdet kertovat komisario Palmu tehtiin 1960-luvun alussa. Waltari julkaisi sen myös kirjana.
****
Mika Waltari, Suomen yksi suurimpia  kirjailijoita, syntyi 19.9.1908, hän menehtyi 26.8.1979. Waltarin tunnetuin teos on Sinuhe egyptiläinen, turkulaisen Mikalein seikkailuista on kaksi romaania: Mikael Karvajalka ja Mikael Hakim